VUOSIKERTOMUS
2024
| 3
SISÄLLYSLUETTELO
| 4
NOHO
PARTNERS
PÄHKINÄNKUORESSA
NORDIC HOSPITALITY PARTNERS
NORDIC
•
Tulevaisuuden kasvumarkkinamme on Pohjois-Eurooppa, missä haluamme olla
johtava ravintolatoimija kansainvälisen sijoitustoiminnan kautta
•
Nimemme viestii pohjoismaisesta laadusta ja vastuullisuudesta
HOSPITALITY
•
Haluamme laajentua myös perinteisen ravintolaliiketoiminnan ulkopuolelle ollen
mukana ravintolaelämysten kaikissa vaiheissa
•
Digitalisaatio mahdollistaa entistä kokonaisvaltaisempien elämysten tarjoamisen
PARTNERS
•
Partnerimalli on toimintamme kivijalka ja keskeisin kilpailuetumme – se sitouttaa
ravintoloidemme yrittäjiä ja auttaa luomaan merkityksellisiä brändejä
•
Partnereidemme arvokas paikallistuntemus ja kokemus yhdistettynä suuren konsernin
skaalaetuihin luovat edellytykset menestykselle eri kohdemarkkinoissa
Ravintoloita
238
Ravintoloita
24
Kaupunkeja
30
Kaupunkeja
7
Ravintoloita
18
Ravintoloita
17
Kaupunkeja
4
Kaupunkeja
13
NoHo Partners Oyj on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan
palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen
ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä
suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on
kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. Konsernin yhtiöihin kuuluu
noin 300 ravintolaa Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä.
Tunnettuja ravintolakonsepteja ovat mm. Elite, Savoy, Teatteri, Sea Horse,
Stefan’s Steakhouse, Palace, Löyly, Friends & Brgrs, Campingen, Cock’s &
Cows ja Holy Cow!. NoHo Partners työllistää sesongista riippuen noin 2 800
henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna, ja yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli
noin 430 miljoonaa euroa. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan
johtava ravintolatoimija.
WWW.NOHO.FI
| 5
VUOSI
2024
LUKUINA
0.46
Osinko**
94
%
Henkilöstötyytyväisyys
(työhyvinvointikysely 8/2024)
2,800
Henkilöstö
(kokoaikaisiksi muunnettuna)
2.4
Nettovelkakerroin*
9,7
%
Liikevoittomarginaali
41.5
.
Liikevoitto
14.7
%
Liikevaihdon kasvu
427.1
.
Liikevaihto
* IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen.
** Hallituksen ehdotus 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle.
| 6
”Kaikkien aikojen paras viimeinen
neljännes siivitti liikevaihdon ja
liikevoiton ennätykseen.”
Jarno Suominen, toimitusjohtaja
TOIMITUSJOHTAJAN
KATSAUS
| 7
Vuoden 2024 viimeinen neljännes oli NoHon historian paras. Liikevaihto kasvoi 12 % ja
kannattavuus oli erinomainen 12,6 %. Pidän myös haastavassa markkinaympäristössä
saavutettua koko vuoden 9,7 %:n liikevoittomarginaalia loistavana suorituksena, ja olen
tyytyväinen molempien liiketoimintasegmenttien kannattavuustasoihin. Kiitos onnistumisesta
kuuluu koko ammattitaitoiselle ja sitoutuneelle henkilöstölle sekä ravintoloitsijoille.
Partnerimallimme yhdistettynä suuren yhtiön skaalaetuihin, johtamismalliin ja operatiiviseen
osaamiseen luo kestävää ja kannattavaa kasvua markkinoiden alavireisyydestä huolimatta.
Ravintolamarkkinaa jo pidempään piinanneet haasteet alkavat hiljalleen väistyä, ja
varovaista elpymistä oli nähtävissä loppuvuoden aikana. Pitkällä aikavälillä erityisesti
Suomen ravintolamarkkinaan sisältyy merkittävästi potentiaalia ravintolakulttuurin
kehittyessä ja eurooppalaistuessa samalla, kun sukupolvien murros tuo ravintoloihin
enemmän ja aktiivisempia asiakkaita.
Vuoden viimeinen neljännes on perinteisesti kiireisin sesonki ja se näkyi myös hyvin
sujuneessa yritys- ja tapahtumamyynnissä. Kuluttajien ostovoimaan kohdistuneet haasteet
heijastuivat kuitenkin edelleen erityisesti yökerhojen liiketoimintaan. Katsauskauden aikana
vahvistimme markkinaosuuttamme Suomessa hankkimalla enemmistön H5 Ravintolat
Oy:stä, johon kuuluu kahdeksan ravintolaa Tampereella.
Myös vuosi 2025 on alkanut aktiivisesti. Katsauskauden jälkeen tiedotettiin
yritysjärjestelystä, jossa ostamme Wanhan Sataman ravintolaliiketoiminnan Helsingissä.
Tämä tukee yhtiön jo valmiiksi vahvaa tapahtumatalojen portfoliota tuoden siihen lisää
kapasiteettia ja monipuolisuutta. Kuluvalle vuodelle on jo vahvistettu avauksia Helsingissä,
Tampereella ja Jyväskylässä. Lisäksi yhtiö tulee tekemään konseptiuudistuksia
valikoiduissa kohteissa.
Premium-hampurilaismarkkinalla toimivan Better Burger Society -alakonsernin liikevaihto
kasvoi 80 miljoonaan euroon kannattavuuden jatkaessa erinomaisella tasolla. Tammikuussa
2025 avatun Friends & Brgrs Jumbon lisäksi tavoitteena on avata Suomessa tänä vuonna
viisi yksikköä. Sveitsissä avataan kuusi uutta Holy Cow! -ravintolaa tilikauden aikana.
Uusien avauksien myötä ravintoloiden lukumäärä tulee nousemaan noin 60:een. BBS:n
strategian mukaisesti kasvun vauhdittamista jatketaan nykyisissä toimintamaissa, ja
tavoitteena on maantieteellinen laajentuminen lähitulevaisuudessa.
Tanskassa liiketoiminnan kannattavuus oli erinomaisella tasolla ja portfolio luo kestävän
pohjan tulevaisuuden kasvulle. Tilikauden aikana hankittu pakkausmateriaalien toimittaja
Triple Trading jatkoi kannattavaa kasvua ja on hyvä esimerkki strategian mukaisesta
ydinliiketoimintaa tukevasta synergisestä sijoitustoiminnasta. Norjassa jäimme
odotuksistamme yökerholiiketoiminnan haasteiden painaessa kannattavuutta
katsauskaudella.
Viimeisellä neljänneksellä solmittu, koko konsernia koskeva uusi rahoitussopimus vapauttaa
kevyemmän lyhennysohjelman myötä pääomaa kasvuinvestointeihin ja kasvavan osingon
maksamiseen. Uuden rahoitussopimuksen ja laskevien viitekorkojen myötä yhtiön
rahoituskulujen odotetaan laskevan tulevina vuosina merkittävästi. Rahoitussopimus
mahdollistaa myös velkaantuneisuudelle asetetun pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen,
jonka mukaisesti yhtiön tavoitteena on laskea IFRS16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun
nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen.
Osinkopolitiikan ja pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden mukaisesti yhtiön tavoitteena
on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta
2024 maksetaan osinkoa 0,46 (2023: 0,43) euroa osakkeelta.
Lähdemme hyvistä asetelmista kohti strategiakaudelle 2025–2027 asettamiamme
tavoitteita. Olemme määritelleet Suomen liiketoiminnalle selkeät numeeriset pitkän aikavälin
tavoitteet, ja kansainvälisessä liiketoiminnassa tavoittelemme kannattavaa kasvua ja
omistaja-arvon luomista. Tilikauden 2025 osalta ohjeistamme, että Suomen liiketoiminnan
kannattavuus pysyy nykyisellä hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa.
”
Vuoden 2024 viimeinen neljännes oli NoHon
historian paras.”
Jarno Suominen
toimitusjohtaja
| 8
STRATEGIA
JA
VISIO
STRATEGIA VUOSILLE 2025–2027
Uudella strategiakaudella yhtiö jatkaa vahvaa ja kannattavaa kasvua Suomen ravintola- ja
viihdemarkkinassa vauhdittaen samalla kansainvälistä kasvua aktiivisella sijoitustoiminnalla
kansainväliseen ravintolamarkkinaan.
TALOUDELLISET TAVOITTEET 2025
Yhtiö arvioi. että tilikaudella 2025 Suomen liiketoiminnan kannattavuus pysyy nykyisellä
hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa.
PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLISET TAVOITTEET 2025–2027
●
liikevaihto ja ylläpitää nykyinen hyvä liikevoittomarginaali
●
omistaja-arvon luominen
●
oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen
●
| 9
VISIOMME ON OLLA POHJOIS-EUROOPAN JOHTAVA RAVINTOLATOIMIJA
UNIIKKI TOIMINTAMALLI KILPAILUETUNA
NoHo Partnersin ainutlaatuisessa toimintamallissa paikalliset vahvat brändit ja konseptit yhdistyvät elämyksellisiin ruokailukokemuksiin. Mittavat skaalaedut, kymmenien vuosien kokemus,
operatiivinen huippuosaaminen sekä vastuulliset toimintatavat luovat menestysreseptin tulevaisuuden kannattavalle kasvulle. Vastuullinen, yrittäjyyttä korostava partnerimalli ja yrityskulttuuri
ovat yhtiön keskeisiä kilpailuetuja, myös kansainvälisillä markkinoilla.
Paikalliset brändit ja
kuluttajakonseptit
Operatiivinen osaaminen
Ainutlaatuinen
yrityskauppamalli ja kokemus
Mittavat skaalaedut ja
synergiat
Yrittäjyyttä korostava
partnerimalli ja yrityskulttuuri
Vastuulliset
toimintaperiaatteet ja hyvä
hallinnointi
| 10
LIIKETOIMINTASEGMENTIT
NoHo Partners on kasvuyhtiö, jolla on noin 300 monipuolista ravintolaa Suomessa,
Norjassa, Tanskassa ja Sveitsissä. Vahvat brändit tarjoavat ikimuistoisia elämyksiä arkeen
ja juhlaan vuorokauden ympäri. Tarjonta kattaa koko ravintolakirjon fast foodista fine
diningiin, saunaelämyksistä peliravintoloihin ja pubeista yökerhoihin. Lisäksi
tapahtumaravintoloissa järjestyvät kokoukset, seminaarit, yksityisjuhlat ja muut tilaisuudet.
NoHo Partnersin liiketoiminta muodostuu kahdesta erikseen raportoitavasta
liiketoimintasegmentistä, jotka jakautuvat edelleen liiketoiminta-alueisiin.
Suomen
liiketoimintaan
Kansainväliseen liiketoimintaan
Sveitsi.
KONSERNIN LIIKEVAIHDON KEHITYS 2006-2024
LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN 2024
Suomen liiketoiminta
298.2 milj. euroa
Kansainvälinen liiketoiminta
128.9 milj. euroa
Noin 300 ravintolan portfoliostamme löytyy lukuisia tunnettuja ravintolabrändejä, muun muassa
| 11
LIIKETOIMINNAN
KOHOKOHDAT
Q1-Q4
2024
Q1 2024
●
Yhtiö luopui omistuksestaan Eezy
Oyj:ssä
●
Yhtiön toimitusjohtaja Aku Vikström
ilmoitti yhtiön hallitukselle jättävänsä
tehtävänsä
Q2 2024
●
Yhtiökokous vahvisti tilikaudelta
2023 maksettavan osingon
määräksi 0,43 euroa osakkeelta
●
Yhtiö esitteli strategiansa ja pitkän
aikavälin taloudelliset tavoitteensa
strategiakaudelle 2025–2027
toukokuussa järjestetyssä
pääomamarkkinapäivässä
●
Yhtiö hankki tanskalaisen
pakkausmateriaalien toimittaja Triple
Tradingin osana uuden strategian
mukaista sijoitustoimintaa
Q3 2024
●
Suomisen NoHo Partners Oyj:n
toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen
●
rakennetta vauhdittaakseen uuden
strategian toteuttamista. Samalla
yhtiön varatoimitusjohtajaksi
nimitettiin liiketoimintajohtaja Maria
Koivula.
●
yhtiön rahoituksesta erillisen
rahoituskokonaisuutensa
Q4 2024
●
rahoitussopimuksen, joka tukee
strategiakauden kasvutavoitteiden
saavuttamista
●
Yhtiö hankki enemmistön H5
Ravintolat Oy:stä (8 ravintolaa
Tampereella)
●
Yhtiö teki marraskuussa kaksi
päivämyyntiennätystä ja rikkoi
kuukausikohtaisen
myyntiennätyksen, viimeinen
neljännes kaikkien aikojen paras Q4
| 12
VASTUULLISUUS
VUONNA
2024
73.0
asiakastyytyväisyys
(NPS)
noin
70
partneria
2,800
työntekijää
(kokoaikaisiksi
muunnettuna)
56
%
työntekijöistä
alle 30-vuotiaita
hiilijalanjälki
89
058
t CO
2
e
55
%
naisia
45
%
miehiä
94
%
työtyytyväisyys
yli
100
hankintasopimus-
kumppania
14.5
miljoonaa
asiakaskäyntiä
vuosittain
33 %
vaihtuvuus
176
tapaturmien
määrä
| 13
TIETOJA
OSAKKEENOMISTAJALLE
TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN JA YHTIÖKOKOUS 2024
NoHo Partners Oyj julkistaa vuoden 2025 taloudelliset katsauksensa seuraavasti:
•
osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025 tiistaina 6.5.2025
•
puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2025 tiistaina 5.8.2025
•
osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2025 tiistaina 4.11.2025
NoHo Partners Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona
9.4.2025.
YHTIÖN HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN VOITTOA KOSKEVAKSI
TOIMENPITEEKSI
NoHo Partners Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 105,940,945.62 euroa, josta
tilikauden tuloksen osuus on 11,224,968.82 euroa.
NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan
0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.
Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa
osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.
Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.
Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21,009,715.
| 14
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
| 15
HALLITUKSEN
TOIMINTAKERTOMUS
AVAINLUKUJA 2022 - 2024
milj. euroa
2024
2023
2022
Liikevaihto
427.1
372.4
312.8
Operatiivinen käyttökate
51.3
44.7
41.6
Liikevoitto
41.5
35.9
31.6
Liikevoitto, %
9.7
9.7
10.1
Tilikauden tulos
14.9
10.4
4.9
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
osakekohtainen katsauskauden tulos,
euroa
0.54
0.38
0.07
Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyvillä kirjauksilla
oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
0.60
0.73
0.56
Korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -
vaikutusta
125.3
134.6
121.0
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 -
vaikutusta, %
110.1
116.2
135.1
Nettovelan suhde operatiiviseen
käyttökatteeseen ilman IFRS 16 -
vaikutusta
2.4
3.0
2.9
Oikaistu omavaraisuusaste, %
28.2
29.7
29.1
Materiaalikate, %
74.8
75.2
75.3
Henkilöstökulu, %
32.3
32.5
33.2
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla
.
LIIKETOIMINTAMALLI
NoHo Partners Oyj on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin
erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna
2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on
kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. Konsernin yhtiöihin kuuluu noin 300 ravintolaa
Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä. Tunnettuja ravintolakonsepteja ovat mm.
Elite, Savoy, Teatteri, Sea Horse, Stefan’s Steakhouse, Palace, Löyly, Friends & Brgrs,
Campingen, Cock’s & Cows ja Holy Cow!. NoHo Partners työllistää sesongista riippuen noin
2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna, ja yhtiön liikevaihto vuonna 2024 oli noin 430
miljoonaa euroa. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Yhtiön liiketoimintamallissa yhdistyvät kasvun ja koon tuomat mittakaavaedut sekä
yrittäjävetoinen toimintamalli ja ajantasaiseen dataan perustuva toiminnan ohjaus.
MARKKINAYMPÄRISTÖ
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannenäkymät olivat päättyneenä vuonna haastavat, mutta
varovaista elpymistä oli nähtävissä loppuvuoden aikana. Yhtiö odottaa suhdannenäkymien
paranemisen ja asiakkaiden ostovoiman elpymisen jatkuvan ulkopuolisten
talousennusteiden mukaisesti vuoden 2025 aikana. Yhtiö jatkaa aktiivisia toimenpiteitä
markkinatilanteen nopeisiinkin muutoksiin varautumiseksi seuraamalla operatiivista
tehokkuutta ja hinnoittelua, keskittämällä hankintasopimuksia sekä käymällä säännöllistä
vuoropuhelua tavarantoimittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Pitkällä
aikavälillä ravintolamarkkinan odotetaan kehittyvän positiivisesti ja kasvun jatkuvan.
Ravintola-alalla tuloksen syntyminen painottuu normaalissa toimintaympäristössä
kausiluonteisuudesta johtuen vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Ravintolapalveluiden
kysyntä on yhtiön arvion mukaan vähemmän altis suhdanteille kuin muut palvelu- tai
vähittäiskaupan toimialat. Yhtiön koko, yhdessä monipuolisen portfolion kanssa, suojaa sitä
voimakkaimmilta suhdannevaihteluilta.
| 16
STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN
Tilikaudella yhtiö keskittyi Suomessa ydinliiketoimintansa toteuttamiseen ja vahvisti
markkinaosuuttaan hankkimalla enemmistön H5 Ravintolat Oy:stä Tampereella.
Ravintolamarkkinaa jo pidempään piinanneet haasteet alkavat hiljalleen väistyä, ja
varovaista elpymistä oli nähtävissä loppuvuoden aikana. Yhtiö arvioi suhdannenäkymien
parantuvan ja asiakkaiden ostovoiman elpymisen jatkuvan ulkopuolisten talousennusteiden
mukaisesti vuoden 2025 aikana, mikä tukee paluuta kasvu-uralle kohti strategiassa vuosille
2025–2027 määriteltyjä tavoitteita.
Euroopan kasvavalla premium-hampurilaismarkkinalla toimivan Better Burger Societyn
kasvu jatkui, ja tammikuussa avatun Friends & Brgrs Jumbon lisäksi tavoitteena on avata
Suomessa vuonna 2025 viisi yksikköä. Sveitsissä yhtiö tulee avaamaan kuusi uutta Holy
Cow! -ravintolaa tilikauden aikana.
Osana kansainvälistä sijoitustoimintaa hankittu tanskalainen pakkausmateriaalien toimittaja
Triple Trading jatkoi katsauskaudella kannattavaa kasvuaan. Ensimmäiset konsernitason
synergiahyödyt toteutuvat vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.
NoHo Partnersin hallitus nimitti Jarno Suomisen yhtiön toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen.
Samalla yhtiö vahvisti johtoryhmänsä rakennetta. Johtoryhmän aiempaa laajempi
kokoonpano tukee yhtiön kunnianhimoisia kasvutavoitteita ja toiminnan kehittämistä. Yhtiön
varatoimitusjohtajaksi nimitettiin Maria Koivula.
NoHo Partners solmi katsauskaudella koko konsernia koskevan uuden
rahoitussopimuksen, jonka aiempaa kevyempi lyhennysohjelma vapauttaa pääomaa
kasvuinvestointeihin ja kasvavan osingon maksamiseen. Uuden rahoitussopimuksen ja
laskevien viitekorkojen myötä yhtiön rahoituskulujen odotetaan laskevan tulevina vuosina
merkittävästi.
Konsernin rahoitussopimuksen lisäksi BBS-alakonserni uusi jo aiemmin tilikauden aikana
oman, muun yhtiön rahoituksesta erillisen rahoituskokonaisuutensa, joka mahdollistaa BBS-
alakonsernin strategian mukaisten kasvutavoitteiden toteuttamisen nykymarkkinoilla
Suomessa ja Sveitsissä. Samalla BBS-alakonserni kartoittaa mahdollisuuksia
maantieteelliselle laajentumiselle lähitulevaisuudessa.
Strategiakaudella 2025–2027 konsernin tavoitteena on saavuttaa Suomen liiketoiminnassa
noin 400 miljoonan euron liikevaihto ja ylläpitää nykyinen hyvä liikevoittomarginaali.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa yhtiön tavoitteena on kannattava kasvu ja omistaja-arvon
luominen. Pitkällä aikavälillä yhtiön tavoitteena on laskea IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla
oikaistun nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen ja jakaa vuosittain
kasvavaa osinkoa.
NoHo Partnersin 2025–2027 strategiakauden painopistealueet ovat:
•
Kannattavuus kasvun moottorina
o
Pääoman tehokas allokointi ja tuotto
o
Kasvu kotimaassa sekä kansainvälinen kasvu sijoitustoiminnan kautta
•
Taseen vahvistaminen
o
Hallittu velkataso
o
Rahoituskulujen pienentäminen
o
Omavaraisuusasteen parantaminen
•
Kasvava osinko
Yhtiön strategian ydin on kannattavassa kasvussa, joka asettaa myös yritysostokohteille
selkeät raamit. Kasvua ei tavoitella liian aggressiivisesti kannattavuuden kustannuksella.
TILIKAUDEN MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT
Q1 2024
Yhtiö luopui omistuksestaan Eezy Oyj:ssä
NoHo Partners myi tammikuussa kaikki omistamansa Eezy Oyj:n osakkeet (5 052 856 kpl)
hintaan 1,425 euroa osakkeelta. Myyntihinta poikkesi tilinpäätöshetken 31.12.2023
osakekohtaisesta kurssista (1,67) 0,245 euroa osakkeelta. Käyvän arvon muutoksesta
aiheutunut 1,2 miljoonan euron suuruinen myyntitappio kirjattiin tuloslaskelman
rahoituskuluihin tammikuussa 2024. Toteutuneen järjestelyn myötä yhtiön nettovelat
pienentyivät 7,2 miljoonalla eurolla.
Suunnattu maksuton osakeanti yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän
perusteella
28.2.2024 NoHo Partners tiedotti, että yhtiön hallitus on päättänyt suunnatusta
maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle
osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta 31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta ansaitun
viivästetyn palkkion maksamiseksi. Osakeantipäätös tehtiin varsinaisen yhtiökokouksen
19.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 34 037
yhtiön uutta osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Uusien osakkeiden
antamisen myötä NoHo Partners Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 21 009 715
osakkeeseen. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 4.3.2024. Uudet osakkeet on
otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla.
NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström jätti tehtävänsä
20.3.2024 NoHo Partners tiedotti, että yhtiön toimitusjohtaja Aku Vikström oli ilmoittanut
yhtiön hallitukselle jättävänsä tehtävänsä. Vikströmin tiedotettiin siirtyvän uusiin tehtäviin
viimeistään 1.9.2024, ja siihen asti hänen tiedotettiin jatkavan roolissaan NoHo Partnersin
toimitusjohtajana. Yhtiön hallitus aloitti Vikströmin seuraajan etsinnän.
| 17
Q2 2024
NoHo Partners Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
NoHo Partners Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2024 Tampereella. Yhtiökokous
vahvisti vuoden 2023 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja
myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2023. Lisäksi
kokous vahvisti toimielinten palkitsemispolitiikan ja hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin
neuvoa-antavilla päätöksillä. Yhtiökokouksen päätöksistä tiedotettiin pörssitiedotteella
10.4.2024 ja ne ovat nähtävillä yhtiön internetsivuilla. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti
osingon ensimmäinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin 16.5.2024. Osingon toinen erä
0,14 euroa osakkeelta maksettiin 15.8.2024 ja kolmas erä 0,15 euroa osakkeelta
14.11.2024.
NoHo Partnersin tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot
24.4.2024 NoHo Partners tiedotti yhtiön hallituksen päättäneen tarkastusvaliokunnan ja
palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoista. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Kai
Seikku ja jäseniksi Petri Olkinuora ja Timo Mänty. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi
valittiin Timo Mänty ja jäseniksi Maarit Vannas ja Timo Laine.
NoHo Partners päivitti strategiansa ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa
strategiakaudelle 2025–2027
21.5.2024 NoHo Partners tiedotti yhtiön hallituksen vahvistaneen yhtiön strategian ja pitkän
aikavälin taloudelliset tavoitteet strategiakaudelle 2025–2027. Taloudelliset tavoitteet
strategiakaudelle ovat noin 400 miljoonan euron liikevaihto ja nykyisen hyvän
liikevoittomarginaalin ylläpitäminen Suomen liiketoiminnassa, kannattava kasvu ja omistaja
arvon luominen kansainvälisessä liiketoiminnassa, vuosittain kasvavan osingon jakaminen
sekä IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhteen operatiiviseen
käyttökatteeseen laskeminen noin kahteen. Konsernin päivitetyn strategian painopisteet
ovat kannattavuus kasvun moottorina, taseen vahvistaminen sekä kasvava osinko. NoHo
Partners esitteli päivitetyn strategian ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet 22.5.2024
järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä.
Q3 2024
Jarno Suominen nimitettiin NoHo Partnersin toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen
6.8.2024 NoHo Partners tiedotti hallituksen nimittäneen Jarno Suomisen NoHo Partners
Oyj:n toimitusjohtajaksi 1.9.2024 alkaen.
Muutoksia NoHo Partners Oyj:n johtoryhmässä
27.8.2024 NoHo Partners tiedotti vahvistaneensa johtoryhmänsä rakennetta
vauhdittaakseen uuden strategian toteuttamista. Johtoryhmän aiempaa laajempi
kokoonpano tukee yhtiön kunnianhimoisia kasvutavoitteita ja toiminnan kehittämistä.
Samalla yhtiön varatoimitusjohtajaksi nimitettiin liiketoimintajohtaja Maria Koivula. Uuden
rakenteen astuessa voimaan erillisen Suomen johtoryhmän toiminta lakkasi.
Muutosten myötä NoHo Partnersin johtoryhmän muodostavat 1.9.2024 alkaen:
Jarno Suominen, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
Maria Koivula, varatoimitusjohtaja
Jarno Vilponen, talousjohtaja
Anne Kokkonen, henkilöstöjohtaja
Benjamin Gripenberg, liiketoimintajohtaja, kansainvälinen liiketoiminta
Tanja Suominen, liiketoimintajohtaja, ruokaravintolat
Paul Meli, liiketoimintajohtaja, viihderavintolat
Rainer Lindqvist, kaupallinen johtaja
Henri Virlander, myyntijohtaja
Pauli Kouhia, hankintajohtaja
Q4 2024
NoHo Partners uusi rahoitussopimuksensa 11.10.2024
NoHo Partners solmi uuden pitkän aikavälin rahoitussopimuksen, jonka tavoitteena on tukea
yhtiön 2025-2027 strategiakauden kasvutavoitteiden saavuttamista. Uusi sopimus tuli
voimaan 11.10.2024
RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille suunnatusta
osakepalkkiojärjestelmästä
Raportointikauden jälkeen NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille
suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä, joka sisältää kolme ansaintajaksoa aikavälillä
1.1.2025–31.12.2028. Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan palkkiona maksaa yhteensä
enintään 275 000 Noho Partners Oyj:n palkkio-osaketta hallituksen asettamien
liiketoiminnan kannalta keskeisten kasvutavoitteiden saavuttamisen perusteella.
Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan
kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10
henkilöä.
| 18
LIIKEVAIHTO JA TULOS
Tammi –joulukuussa 2024 konsernin liikevaihto kasvoi 14.7 prosenttia 427.1 (372.4) miljoonaan euroon. Operatiivinen käyttökate oli 51.3 (44.7) miljoonaa euroa ja kasvoi 14.7 prosenttia
edellisvuoden vertailukaudesta. Liikevoitto oli 41.5 (35.9) miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 9.7 (9.7) prosenttia. Kauden tulos oli 14.9 (10.4) miljoonaa euroa. Vertailukaudella BBS-
järjestelyn transaktiokuluilla oikaistu operatiivinen käyttökate oli 46,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 37,5 miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 10,1 prosenttia. Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyvillä
kirjauksilla ja BBS-järjestelyn transaktiokuluilla oikaistu tulos oli 16,2 (19,3) miljoonaa euroa.
Yhtiö onnistui tasapainottamaan inflaation vaikutuksia liiketoimintaansa muun muassa keskitetyillä hankintasopimuksilla, eikä yleinen hinnannousu olennaisesti vaikuttanut
materiaalikatteeseen. Tehokkaan operatiivisen ohjauksen ja liikevaihdon kasvun myötä henkilöstökulut ovat pysyneet kilpailukykyisellä tasolla.
RAPORTOITAVAT LIIKETOIMINTASEGMENTIT
NoHo Partnersin liiketoiminta muodostuu kahdesta erikseen raportoitavasta liiketoimintasegmentistä:
•
Suomen liiketoiminta
•
Kansainvälinen liiketoiminta
Liiketoimintasegmentit jakautuvat liiketoiminta-alueisiin, joista yhtiö raportoi liikevaihdon ja yksiköiden lukumäärän. Suomen liiketoimintaan lukeutuu kolme liiketoiminta-aluetta: ruoka-, viihde- ja
fast food -ravintolat. Kansainväliseen liiketoimintaan lukeutuu kolme liiketoiminta-aluetta: Norja, Tanska ja Sveitsi. Ruotsissa sijaitsevan yhden yksikön liiketoimintaa johdetaan Tanskasta käsin
ja se raportoidaan osana Tanskan liiketoiminta -aluetta.
SUOMEN LIIKETOIMINTA
milj. euroa
2024
2023
Liikevaihto
298.2
292.6
Operatiivinen käyttökate
35.3
35.6
Liikevoitto
30.4
30.7
Liikevoitto, %
10.2
10.5
Materiaalikate, %
76.2
75.5
Henkilöstökulu, %
32.6
32.7
Tammi –joulukuussa 2024 liikevaihto kasvoi 1.9 prosenttia 298.2 (292.6) miljoonaan euroon. Operatiivinen käyttökate oli 35.3 (35.6) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 30.4 (30.7) miljoonaa euroa ja
liikevoittomarginaali 10.2 (10.5) prosenttia.
| 19
KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA
milj. euroa
2024
2023
Liikevaihto
128.9
79.7
Operatiivinen käyttökate
16.1
9.1
Liikevoitto
11.1
5.3
Liikevoitto, %
8.7
6.6
Materiaalikate, %
71.4
73.9
Henkilöstökulu, %
31.5
31.7
Tammi –joulukuussa 2024 liikevaihto kasvoi 61.6 prosenttia edellisvuoden vertailukaudesta
128.9 (79.7) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvusta 30,4 miljoonaa euroa selittyy
Sveitsiin laajentumisella 1.9.2023 alkaen. Operatiivinen käyttökate oli 16.1 (9.1) miljoonaa
euroa. Liikevoitto oli 11.1 (5.3) miljoonaa euroa ja liikevoittomarginaali 8.7 (6.6) prosenttia.
| 20
LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTA -ALUEITTAIN
SUOMEN LIIKETOIMINTA
2024
2023
Ruokaravintolat
Liikevaihto, milj. euroa
140.2
133.9
32.8
36.0
4.7
-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä
105
106
Viihderavintolat
Liikevaihto, milj. euroa
103.8
109.1
24.3
29.3
-4.8
-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä
79
73
Fast food -ravintolat
Liikevaihto, milj. euroa
54.2
49.6
12.7
13.3
9.2
-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä
54
55
Yhteensä, milj. euroa
298.2
292.6
Yksiköt yhteensä, lukumäärä
238
234
KANSAINVÄLINEN LIIKETOIMINTA
2024
2023
Norja
Liikevaihto, milj. euroa
41.2
40.4
9.6
10.8
1.9
-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä
24
23
Tanska
Liikevaihto, milj. euroa
39.6
24.3
9.3
6.5
63.1
-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä
18
17
Sveitsi*
Liikevaihto, milj. euroa
48.1
15.1
11.3
4.0
219.1
-
Yksiköt kauden lopussa, lukumäärä
17
16
Yhteensä, milj. euroa
128.9
79.7
Yksiköt yhteensä, lukumäärä
59
56
*Konsernin luvuissa 1.9.2023 alkaen
Tilikauden aikana avattiin 19 uutta ravintolaa ja suljettiin 12 ravintolaa.
| 21
RAHAVIRTA, INVESTOINNIT JA RAHOITUS
Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa oli 75.0 (71.1) miljoonaa euroa.
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta oli 100.2 miljoonaa euroa ja käyttöpääoman
muutos 0.7 miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta tammi–joulukuussa oli -13.1 (-27.4) miljoonaa euroa sisältäen
7,2 miljoonaa euroa Eezy Oyj:n osakkeiden myynnistä saatua kassavirtaa. Tammi–
joulukuun investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sisältävät tavanomaisten
ylläpitoinvestointien lisäksi uusien ravintoloiden, muun muassa Helsinkiin avatun NoName
Bar & Nightclubin, Jyväskylään avatun Pyynikin Brewhousen sekä Espoon, Kouvolan ja
Porin uusien Friends & Brgrs -ravintoloiden avausinvestointien maksuja.
Rahoituksen nettorahavirta oli -58.4 (-37.5) miljoonaa euroa, mikä sisältää emoyhtiön sekä
BBS-alakonsernin uusien rahoitussopimusten mukaisia lainojen nostoja 119,9 miljoonaa
euroa ja vanhaan rahoitussopimukseen kuuluneiden lainojen takaisin maksuja ja muita
lyhennyksiä 116,4 miljoonaa euroa. Yritystodistusohjelma erääntyi 2024 lopussa ja sen
takaisinmaksuja rahavirtaan sisältyy 10 miljoonaa euroa. Rahavirtaan sisältyy myös 39,9
(34,2) miljoonaa euroa IFRS 16 mukaisia vuokravelkojen maksuja ja 10,2 (10,1) miljoonaa
euroa maksettuja osinkoja ja muuta voitonjakoa.
Konsernin korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -velkojen vaikutusta laskivat tammi–joulukuun
aikana 9.3 miljoonaa euroa ja olivat katsauskauden lopussa 125.3 miljoonaa euroa.
Konsernin nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 -velkojen vaikutusta laski tilikauden alun
116.2 prosentista 110.1 prosenttiin.
Oikaistut nettorahoituskulut ilman Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyviä kirjauksia olivat tammi–
joulukuussa 22.1 (17.0) miljoonaa euroa. Oikaistuihin nettorahoituskuluihin sisältyviä IFRS
16 -korkokuluja on tammi–joulukuulta kirjattu yhteensä 10.0 (8.7) miljoonaa euroa.
KONSERNIRAKENTEESSA TAPAHTUNEET MUUTOKSET
Tilikauden aikana tapahtuneet merkittävät tytäryhtiö- ja liiketoimintahankinnat sekä -myynnit,
ja muutokset vähemmistöosuuksissa on esitetty sivulla
. Tilikauden aikana perustetut
yritykset on esitetty sivulla
TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA
Yhtiö ei harjoita varsinaista tutkimustoimintaa. Yhtiön kehitystoiminta käsittää pääasiassa
uusien ravintolakonseptien kehittämistä ja jo olemassa olevien konseptien edelleen
kehittämistä.
| 22
HENKILÖSTÖ
Emoyhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut
2024
2023
2022
Keskimääräinen lukumäärä
172
200
158
Tilikauden palkat ja palkkiot, milj. euroa
9.7
11.0
8.0
Konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut
2024
2023
2022
Keskimääräinen lukumäärä
2,060
2,041
1,891
Kokoaikaiset
1,373
1,380
1,211
Osa-aikaiset kokoaikaiseksi muunnettuna
687
661
680
Palkat ja palkkiot, milj. euroa
93.0
79.1
66.0
NoHo Partners -konserni työllisti tammi–joulukuussa 2024 keskimäärin 1,373 (1,380)
kokoaikaista ja 687 (661) osa-aikaista työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna sekä
403 (396) vuokrattua työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna.
Sesongista riippuen konsernissa työskentelee yhtäaikaisesti normaaliolosuhteissa noin
2,800 henkilöä kokoaikaiseksi muunnettuna.
HALLINNOINTI
NoHo Partners Oyj noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Lisätietoja yhtiön
hallinnointiperiaatteista on saatavilla yhtiön vuoden 2024 hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmäselvityksestä, joka julkaistaan osana tätä vuosikertomusta.
Varsinainen yhtiökokous 2024
NoHo Partners Oyj:n 10.4.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2023
tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden johdolle tilikaudelta 2023. Yhtiökokous hyväksyi
hallituksen ehdotuksen, että tilikaudelta 2023 vahvistetun taseen perusteella osinkoa
jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,43
euroa osaketta kohden.
Osinko maksettiin kolmessa erässä siten, että osingon ensimmäinen erä 0,14 euroa
osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä
8.5.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osingonmaksupäivä oli 16.5.2024.
Toinen erä 0,14 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 8.8.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 15.8.2024.
Kolmas erä 0,15 euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 7.11.2024 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Osingonmaksupäivä oli 14.11.2024.
Yhtiökokous vahvisti nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen
jäsenten lukumääräksi kuusi. Yhtiökokous päätti, että toimikaudeksi, joka päättyy vuoden
2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, hallituksen jäseniksi valitaan Timo Laine,
Mika Niemi, Petri Olkinuora, Kai Seikku, Timo Mänty ja Maarit Vannas. Hallituksen
puheenjohtajaksi valittiin Timo Laine ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Timo Mänty.
Lisäksi kokous vahvisti toimielinten palkitsemispolitiikan ja hyväksyi toimielinten
palkitsemisraportin neuvoa-antavilla päätöksillä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 800
000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Hankittavien
osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin 3,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä
kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden ja/tai optio-oikeuksien tai muiden
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä.
Valtuutuksen nojalla voidaan yhdessä tai useammassa erässä antaa enintään 3 000 000
osaketta, joka vastaa noin 14,3 prosenttia yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista
kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.
Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastaja
Vuonna 2024 NoHo Partners Oyj:n hallituksen jäseninä toimivat Timo Laine
(puheenjohtaja), Petri Olkinuora, Mika Niemi, Kai Seikku, Maarit Vannas (10.4.2024 alkaen),
Timo Mänty (varapuheenjohtaja 10.4.2024 alkaen), Mia Ahlström (10.4.2024 saakka) ja Yrjö
Närhinen (10.4.2024 saakka).
Emoyhtiön ja konsernin tilintarkastajana toimi Ernst & Young Oy, päävastuullisena
tilintarkastajana KHT Juha Hilmola.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi Aku Vikström 31.8.2024 saakka ja Jarno Suominen 1.9.2024
alkaen. Vuoden 2024 lopussa toimitusjohtajan lisäksi konsernin johtoryhmään kuuluivat
varatoimitusjohtaja Maria Koivula, talousjohtaja Jarno Vilponen, henkilöstöjohtaja Anne
Kokkonen, kansainvälisen liiketoiminnan liiketoimintajohtaja Benjamin Gripenberg,
ruokaravintoloiden liiketoimintajohtaja Tanja Suominen, viihderavintoloiden
liiketoimintajohtaja Paul Meli, kaupallinen johtaja Rainer Lindqvist, myyntijohtaja Henri
Virlander ja hankintajohtaja Pauli Kouhia.
| 23
OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT
NoHo Partners Oyj:llä on yksi osakesarja, joilla kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus
osinkoon. Osake antaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
NoHo Partners Oyj:n osakepääoma oli tilikauden 2024 lopussa 150,000 (150,000) euroa ja
osakkeiden lukumäärä oli yhteensä 21,009,715 (20,975,678) kappaletta. Yhtiöllä ei ollut
hallussaan tilikauden päättyessä NoHo Partners Oyj:n osakkeita.
Yhtiön osakasluettelon mukaan yhtiöllä oli 31.12.2024 11,559 (10,953) osakkeenomistajaa.
Yhtiön kymmenen suurinta osakasta
31.12.2024
Osakkeenomistaja
Osakkeita (kpl)
%
Laine Capital Oy*
5,262,844
25.1
Niemi Mika Rainer
2,236,789
10.7
Veikko Laine Oy
2,131,433
10.1
Sr Evli Suomi Pienyhtiöt
901,000
4.3
Sr Evli Suomi Select
573,624
2.7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
471,500
2.2
Pimu Capital Oy
300,000
1.4
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
271,566
1.3
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
271,566
1.3
JS-Resta Oy**
249,347
1.2
Yhteensä
12,669,669
60.4
* Hallituksen jäsenen Timo Laineen määräysvaltayhteisö
** Johtoryhmän jäsenen Jarno Suomisen määräysvaltayhteisö
31.12.2024 hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja konsernin
johtoryhmään kuuluvat henkilöt sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat
yhteensä 8,550,800 osaketta, joka vastaa 40.7 prosenttia yhtiön liikkeeseen laskemista
osakkeista.
Osakkeiden omistusjakauma 31.12.2024
Osakkeiden määrä
Osakkeenomistajat
Osakkeet
Määrä
%
Määrä
%
1 - 100
5,777
50.0
235,145
1.1
101 - 1 000
4,984
43.1
1,730,582
8.3
1 001 - 10 000
717
6.2
1,912,107
9.2
10 001 - 100 000
61
0.5
1,704,576
8.2
100 001 - 1 000 000
16
0.1
4,032,924
19.4
> 1 000 000
4
0.0
11,143,347
53.7
Yhteensä
11,559
100.0
20,758,681
98.8
Hallintarekisteröityjä yhteensä
251,034
1.2
Liikkeeseenlaskettu määrä
21,009,715
100.0
Sektori
Osakkeenomistajat
Osakkeet
Määrä
%
Määrä
%
Yritykset
407
3.5
10,097,819
48.6
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
17
0.1
4,032,114
19.4
Kotitaloudet
11,127
96.3
6,517,795
31.4
Kotitalouksia palvelevat ei voittoa
tavoittelevat yhteisöt
8
0.1
110,953
0.5
Yhteensä
11,559
100.0
20,758,681
98.8
Hallintarekisteröityjä yhteensä
251,034
1.2
Liikkeeseenlaskettu määrä
21,009,715
100.0
LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Vuonna 2024 NoHo Partners -konsernin emoyhtiö NoHo Partners Oyj on antanut
rahalainoja konserniin kuuluville yrityksille 93,4 (109,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön 12,0
(9,0) miljoonan euron suuruiseen vuokrien pankkitakauslimiittiin sisältyvät myös
tytäryhtiöiden vuokrasopimusten takaukset. Konsernin lähipiiritapahtumat on esitetty sivulla
| 24
ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ
Tässä osiossa kuvatut lähiajan riskit ja epävarmuustekijät voivat mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi NoHo Partnersin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin
seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukossa on kuvattu riskejä sekä toimenpiteitä niihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi.
Geopoliittinen tilanne
Epävarmalla geopoliittisella tilanteella voi olla vaikutusta yhtiön markkinaympäristöön. Toistaiseksi yhtiö ei kuitenkaan näe sillä olevan
olennaista vaikutusta kysyntään sen toimintamaissa.
Vallitsevan maailmantilanteen aiheuttama yleinen kustannustason nousu vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Vaikutusten lieventämiseksi yhtiö on
varautunut raaka-ainehintojen nousuun muun muassa hankinta- ja ostosopimusten keskittämisellä sekä hinnankorotuksilla.
Yleinen taloudellinen tilanne ja
asiakaskysynnän muutokset
Ravintolapalveluiden myyntiin ja kannattavuuteen vaikuttavat kotitalouksien taloudellinen tilanne sekä ostovoiman ja yritysmyynnin kehitys.
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannenäkymiä ja kuluttajien luottamusta ovat heikentäneet epävarma geopoliittinen tilanne sekä yleinen
kustannus- ja korkotason nousu. Ravintolapalveluiden kysyntä on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla.
Inflaatio sekä kuluttajien ostovoiman ja luottamuksen heikentyminen muodostavat riskin NoHo Partnersin liiketuloksen ja kassavirran
kehitykselle. Operatiivisten kustannusten sopeuttaminen ja kyky vastata ketterästi asiakaskysynnän muutoksiin ovat keskeisiä tekijöitä, joilla
yhtiö voi vaikuttaa liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymiseen.
Maksuvalmiusriski
Yhtiön rahoitustarpeita katetaan käyttöpääoman optimoinnilla sekä ulkopuolisilla rahoitusjärjestelyillä, jotta yhtiöllä on jatkuvasti riittävästi
likviditeettiä tai nostamattomia sitovia luottojärjestelyjä käytössään. Maksuvalmiusriskin operatiivinen seuranta ja hallinnointi tapahtuvat
keskitetysti konsernin talousosastolla, missä rahoituksen riittävyyttä hallinnoidaan rullaavan ennusteen perusteella.
Lainsäädännön yllättävät, yhtiön liiketoimintaan liittyvät muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön maksuvalmiuteen.
Rahoitusriskit
Konsernissa pyritään arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää muun muassa analysoimalla kuukausittain
ravintoloiden käyttöastetta ja myynnin kehitystä, jotta konsernilla on tarpeeksi käyttöpääomaa ja likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja
erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien,
lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä tarpeen mukaan useampia
rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Markkinakorkojen muutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön rahoituskuluihin.
Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön
maksuvalmiuteen, rahoituksen saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin.
Lainsäädännön muutokset
Ravintolatoiminnan sääntelyn muuttuminen yhtiön eri markkina-alueilla voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Lainsäädännön
muutokset koskien esimerkiksi alkoholi-, elintarvike- ja työlakia sekä arvonlisäverotusta saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Vuokratason kehitys
Toimitilakulut muodostavat merkittävän osan NoHo Partnersin liiketoiminnan kuluista. Yhtiön toimitilat ovat pääosin vuokratiloja, joten yleisen
vuokratason kehityksellä on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan.
| 25
Työmarkkinatilanne ja työvoiman saanti
Osaavan osa-aikaisen työvoiman saanti erityisesti sesonkiaikoina ja viikonloppuisin voidaan nähdä epävarmuustekijänä, joka voi vaikuttaa
yhtiön liiketoimintaan.
Liikearvon alaskirjausriski
Konsernilla on taseessaan merkittävä määrä liikearvoa, johon kohdistuu alaskirjausriski siinä tapauksessa, että konsernin kassavirran
tulevaisuuden tuotto-odotukset laskevat pysyvästi ulkoisten tai sisäisten tekijöiden takia.
YHTIÖN HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN VOITTOA KOSKEVAKSI
TOIMENPITEEKSI
NoHo Partners Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 105,940,945.62 euroa, josta
tilikauden tuloksen osuus on 11,224,968.82 euroa.
NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan
0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.
Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa
osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.
Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.
Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21,009,715.
TULOSOHJEISTUS 12.2.2025 ALKAEN
NoHo Partners arvioi, että tilikaudella 2025 Suomen liiketoiminnan kannattavuus pysyy
nykyisellä hyvällä tasolla ja konsernin osakekohtainen tulos kasvaa.
STRATEGIAKAUDEN 2025–2027 TALOUDELLISET TAVOITTEET
Yhtiön pitkän aikavälin ohjeistus kuuluu seuraavasti:
Konsernin tavoitteena on saavuttaa Suomen liiketoiminnassa noin 400 miljoonan euron
liikevaihto ja ylläpitää nykyinen hyvä liikevoittomarginaali. Kansainvälisessä liiketoiminnassa
yhtiön tavoitteena on kannattava kasvu ja omistaja-arvon luominen. Pitkällä aikavälillä
yhtiön tavoitteena on laskea IFRS 16 -vuokrasopimusveloilla oikaistun nettovelan suhde
operatiiviseen käyttökatteeseen noin kahteen ja jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa.
| 26
TUNNUSLUVUT
TALOUDELLISESTA
ASEMASTA
JA
TULOKSESTA
Emoyhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut (FAS)
milj. euroa
2024
2023
2022
Liikevaihto
40.2
44.8
41.9
Liikevoitto
7.4
5.2
0.6
18.4
11.7
1.4
Oman pääoman tuotto %
10.7
-4.7
2.6
Omavaraisuusaste %
39.3
37.7
42.9
Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
milj. euroa
2024
2023
2022
Liikevaihto
427.1
372.4
312.8
Materiaalikate
309.7
279.9
235.5
74.8
75.2
75.3
Liikevoitto
41.5
35.9
31.6
9.7
9.7
10.1
Taseen loppusumma
582.9
576.4
453.2
Sijoitetun pääoman tuotto %
9.2
9.3
8.6
Oman pääoman tuotto %
14.2
11.0
6.5
Omavaraisuusaste %
17.7
18.6
18.2
Nettovelkaantumisaste %
331.1
326.4
353.1
Nettovelkaantumisaste % ilman IFRS16-vaikutusta
110.1
116.2
135.1
Henkilöstökulu %
32.3
32.5
33.2
Investointien nettorahavirta
13.1
27.4
16.4
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla
Osakekohtaiset tunnusluvut
2024
2023
2022
Tulos/osake, laimentamaton, EUR
0.54
0.38
0.07
Tulos/osake, laimennusvaikutuksella oikaistu, EUR
0.53
0.37
0.07
Oma pääoma/osake, EUR
3.82
3.72
3.61
Osinko/osake, EUR *
0.46
0.43
0.40
Osinko/osakekohtainen tulos, %
85.4
113.8
546.5
Efektiivinen osinkotuotto, %
5.8
5.0
6.0
Hinta/voitto-suhde (P/E)
14.74
22.86
91.67
Osakkeen kurssi 31.12., EUR
7.94
8.64
6.71
Osakkeen keskikurssi, EUR
7.86
8.16
7.51
Osakkeen ylin kurssi tilikaudella, EUR
9.00
9.60
8.60
Osakkeen alin kurssi tilikaudella, EUR
6.92
6.57
5.70
Osakkeiden markkina-arvo, miljoonaa euroa
166.8
181.2
138.9
Osakkeiden vaihto tilikaudella
3,024,634
2,799,219
3,211,768
Osakkeen suhteellinen vaihto, %
14.4
13.4
15.8
milj. euroa
2024
2023
2022
Osakkeiden oikaistu lukumäärä tilikaudella
keskimäärin
21,006,879
20,864,459
20,297,862
Osakkeiden oikaistu lukumäärä 31.12.
21,009,715
20,975,678
20,699,801
* Hallituksen ehdotus tilikaudelta 2024 9.4.2025 pidettävälle yhtiökokoukselle.
| 27
KESTÄVYYSSELVITYS
| 28
KESTÄVYYSSELVITYS
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD) on Euroopan Unionin säädös,
joka astui voimaan 1.1.2024. Direktiivin tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ei-
taloudellisessa raportoinnissa ja tarjota eri sidosryhmille päätöksentekoa tukevaa tietoa
yrityksen strategian, liiketoimintamallin ja arvoketjun keskeisistä tekijöistä, jotka liittyvät
kestävyyteen tai vaikuttavat siihen. Kestävyysselvitys kuvaa, kuinka altis yritys on keskeisille
vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille. Kestävyysraportti tulee toteuttaa eurooppalaisen
kestävän kehityksen standardikokoelman (ESRS) mukaisesti, ja siihen sovelletaan
taloudellisen raportoinnin julkistamislaajuutta ja -aikataulua. NoHo Partners raportoi
direktiivin mukaisesti ensimmäistä kertaa vuoden 2024 tilinpäätöksen yhteydessä.
1. YLEISET TIEDOT
1.1. Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
Kestävyysselvitys on laadittu konsernitasolla. Se kattaa kaikki tytäryhtiöt, yksiköt ja
toiminnot, ja on siten yhtenäinen konsernitilinpäätöksen kanssa. NoHo Partners toimii
ravintola-alalla. Sen merkittäviä liiketoimintaryhmiä ovat ruokaravintolat, viihderavintolat ja
pikaruokaravintolat. Raportointikauden aikana liiketoimintaryhmissä ei ole tapahtunut
muutoksia. Yhtiön markkinat ja asiakasryhmät koostuvat kuluttajamarkkinoista sekä B2B-
myynnin asiakkaista Suomessa, Tanskassa, Norjassa, ja Sveitsissä. NoHo Partnersin
palveluksessa työskentelee vuoden aikana keskimäärin 3 453 henkilöä jakautuen
toimintamaittain seuraavasti:
Maa
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Suomi
2 221
Norja
658
Tanska
284
Sveitsi
281
NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä maiden mukaan, joissa on vähintään 50
työsuhteista työntekijää, jotka muodostavat vähintään 10 prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä.
Kestävyysselvityksen tietoja on tarkasteltu yhtiön koko arvoketjun osalta sillä laajuudella,
kun tietoa on ollut julkisesti tai NoHo Partnersin omista lähteistä saatavilla. Tämä
lähestymistapa varmistaa, että selvitys heijastaa yhtiön koko toimintakenttää ja sen
vaikutuksia. Sallittuja poikkeuksia tietojen poisjättämisessä on hyödynnetty, mikäli tietoja ei
ole saatavissa, tiedon kerääminen on kesken tai aiheeseen liittyviä tietoja (esimerkiksi
henkinen omaisuus, tietotaito, innovointi) ei ole mahdollista raportoida.
NoHo Partnersin arvoketju koostuu seuraavista toimijoista:
Kategoria
Toimijat
Kumppaniverkosto
Sopimuskumppanit (ruoka- ja juomatuotteet, kalusteet),
kuljetusliikkeet, pakkausvalmistajat, vuokranantajat,
energiayhtiöt, jäteyhtiöt, oppilaitokset
Työvoima
Oma työvoima, vuokratyövoima
Omistajat
Osakkeenomistajat, pääomistajat, partnerit
Asiakkaat ja kuluttajat
Take -away-tuotteiden myyntialustat, pakkausvalmistajat,
kuljetusliikkeet, turismi, asiakkaat ja kuluttajat.
Arvoketjun alkupäässä keskeisiä toimijoita ovat
sopimuskumppanit
, ja loppupäässä
asiakkaat ja kuluttajat
. Yhtiö hyödyntää sekä sisäisiä että ulkoisia resursseja toimintansa
kehittämiseen. Keskeisiä liikesuhteita ovat suhteet hankintakumppaneihin,
henkilöstövuokrausyhtiöihin sekä vuokranantajiin. NoHo Partnersin tuotantopanokset
koostuvat ruoka- ja juomatuotteista. Niiden keräämiseen, kehittämiseen ja turvaamiseen
liittyvät toimintatavat perustuvat laajan hankintakumppanuusverkoston ja monipuolisen
ravintolaportfolion ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Yhtiön tuotokset asiakkaille ovat
monipuolisia ruoka- ja juomakokemuksia. Tulokset sijoittajille ja muille sidosryhmille
perustuvat kannattavaan kasvuun.
Yhtiön strategiassa ei ole suoria kestävyysseikkoihin liittyviä tavoitteita tai viittauksia.
Kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuotteisiin ja palveluihin, markkinoihin, asiakas- ja
sidosryhmiin sekä maantieteellisiin alueisiin tullaan määrittelemään, kun dataa on kerätty
vähintään kolmelta raportointivuodelta.
| 29
Sidosryhmien näkemykset ja intressit on otettu huomioon osana kestävyysseikkojen
hallintaa ja analysointia. Osallistettuja sidosryhmiä olivat asiakkaat, hallitus,
hankintakumppanit, henkilöstö, henkilöstövuokrausyhtiöt, sijoittajat, analyytikot, omistajat,
oppilaitokset, toimialajärjestö sekä vuokranantajat. Kuuleminen suoritettiin verkkokyselyn
avulla. Olennaisuuden arviointiprosessin aikana kerättyjä sidosryhmien kuulemisia ei ole
käytetty strategian eikä liiketoimintamallin valmistelussa, mutta sidosryhmien näkemykset
on tuotu hallituksen, johdon ja tarkastusvaliokunnan tietoon.
ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja olennaisuusanalyysin tulokset ja tulee seuraavan
kolmen raportointivuoden aikana tarkentamaan raportointia erityisesti strategian ja
liiketoimintamallin osalta kuvaten, kuinka NoHo Partners vastaa näihin haasteisiin.
Yhtiön liiketoimintamallissa huomioidaan työvoiman, arvoketjun, asiakkaiden ja
loppukäyttäjien sekä muiden keskeisten sidosryhmien edut, näkemykset ja oikeudet, jotka
sisältävät myös ihmisoikeuksien kunnioittamisen. NoHo Partnersin eettiset ohjeet
määrittelevät toimintatavat yhtiön sisällä sekä suhteessa asiakkaisiin,
yhteistyökumppaneihin, arvoketjuun ja yhteiskuntaan. Ohjeet perustuvat NoHon Partnersin
arvoihin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen, kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG),
Kansainvälisen Työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin ja yrityksen toimintaan liittyviin
lakeihin ja ohjeistuksiin.
NoHo Partners on vastannut Euroopan kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS)
asettamiin vähimmäistiedonantovaatimuksiin perustuen saatavilla oleviin tietoihin
toimintaperiaatteistaan, toimistaan, mittareistaan ja tavoitteistaan. Tällä lähestymistavalla
yhtiö on varmistanut kattavan ja yhtenäisen raportoinnin, joka tarjoaa sidosryhmille selkeän
kuvan kestävyyteen liittyvistä toimintaperiaatteista, niiden toteuttamisesta, vaikutuksista
sekä tavoitteiden määrittämisestä ja seurannasta.
1.2. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Seuraavat määritelmät ja olosuhteet ovat vaikuttaneet kestävyysselvityksen laadintaan ja
tuloksiin. Näiden huomioiminen auttaa arvioimaan raportoinnin luotettavuutta ja relevanssia.
Mittareihin liittyvät estimaatit ja tulosten tarkkuustaso
Kestävyysselvitys sisältää mittareita, jotka perustuvat osittain toimialakohtaisiin
keskiarvotietoihin sekä yhteistyökumppaneiden käyttämiin metodologioihin. Estimaatit ja
mittausepävarmuudet liittyvät erityisesti päästölaskennan kokonaistulokseen, hävikin
laskentaan ja vuokratyövoimaa koskeviin mittareihin. Epävarmuutta hallitaan käyttämällä
luotettavia julkisia lähteitä sekä toimimalla yhteistyössä hyvämaineisten kumppaneiden
kanssa.
●
Päästölaskennan
käytetyt kertoimet ovat osittain keskiarvoja. Estimaatit ja kertoimet perustuvat
yhteistyökumppanin metodologiaan. Mittausepävarmuus johtuu päästölaskennassa
käytettyjen kertoimien tarkkuudesta
otospohjaisesti. Laskennan pohjana käytettävää taustatietoa on kerätty sekä
ravintolamäärältään että ajallisesti rajatusta otoksesta, ja otoksen tulokset on
yleistetty ennalta määritellyn metodologian mukaan koko konserniin. Epävarmuutta
vähentää se, että yhteistyökumppani on erikoistunut toimialan päästölaskentaan.
●
Hävikinlaskennan estimaatit ja mittausepävarmuus:
NoHo Partnersilla ei ole
keskitettyä ja standardisoitua seurantaa hävikin määrästä painokiloina koko
konsernin osalta, vaan hävikkiä seurataan ennen kaikkea talouden tunnuslukujen
kautta, esimerkiksi myyntikatteena myyntiryhmittäin. Yhtiön tapahtumaravintoloilla
on ekokompassi-sertifikaatti, joka edellyttää ruokahävikin seurantaa.
●
Vuokratyövoimaa
keskimääräisenä raportointikauden ajalta ja perustuu työaikajärjestelmään ja
tuntiraportointiin. Työaikajärjestelmästä on laskettu kaikkien järjestelmään
yksilöityjen vuokratyöntekijöiden lukumäärä kuukausittain ja raportoitu niiden
keskiarvo vuoden aikana. Raportoidun lukumäärän arvionvaraisuus johtuu siitä,
että kaikkia työntekijöitä ei ole yksilöity työaikajärjestelmän.
Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, muutoksia
edellisiin kausiin ei voida arvioida. Ensimmäisen kahden raportointikauden aikana on
tarkoitus saada kokemusta direktiivistä ja sen vaatimuksista. Tavoitteena on laatia
suunnitelma ja kehittää prosesseja, jotka parantavat kestävyysselvityksen tarkkuutta ja
luotettavuutta. Mittauksissa tehdyt oletukset ja päätökset dokumentoidaan tulevaa kehitystä
varten. Mikäli selvityksessä havaitaan virheitä, niiden luonne ja korjaustoimenpiteet
raportoidaan.
Lainsäädäntöön ja standardiin perustuvat tiedot
Selvityksessä ei poiketa ESRS-standardeista eikä sovelleta muita
kestävyysraportointistandardeja tai lainsäädäntöä. NoHo Partners ei tule viittaamaan muihin
virallisiin yritystietoihin.
Keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmät
Kestävyysselvityksessä noudatetaan ESRS 1:n mukaisia keskipitkän (1–5 vuotta) ja pitkän
aikavälin (yli 5 vuotta) aikamääreitä. Arviot olennaisten kestävyysseikkojen vaikutuksista eri
aikaväleillä on annettu vain silloin, kun vaikutukset on kohtuudella pystytty päättelemään.
| 30
1.3. Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet koostuvat monimuotoisesta joukosta ammattilaisia,
joiden toiminta on keskeisessä roolissa kestävyysasioiden hallinnassa ja valvonnassa, ja
joiden asiantuntemus ja kokemus yhtiön toimialoista, tuotteista ja maantieteellisistä
markkinoista vastaavat yhtiön tarpeita. Konsernin toimintamaissa on pääosin omat
johtoryhmänsä, joiden jäsenillä on oman maantieteellisen alueensa tuntemus.
Kokoonpanot ja hallintaprosessit
Konsernin johtoryhmän kokoonpano ja rakenne ovat muuttuneet raportointikauden aikana.
Konsernin johtoryhmä laajeni 1.9.2024 neljästä jäsenestä kymmeneen. Uudessa
johtoryhmässä on edustettuna sekä Suomen liiketoiminta että kansainvälinen liiketoiminta.
Konsernin toimintamaissa toimii lisäksi paikallisia johtoryhmiä, joiden jäsenet tuntevat oman
markkinansa erityispiirteet.
Hallitus koostuu kuudesta jäsenestä ja sen alaisuudessa toimii kaksi valiokuntaa:
tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Konsernin johtoryhmän uudessa
kokoonpanossa naisten osuus on 30 % (3/10) ja miesten osuus 70 % (7/10). Hallituksessa
sukupuolijakauma on 17 % naisia (1/6) ja 83 % miehiä (5/6). Hallituksen jäsenistä 67 %
(4/6) on riippumattomia. Konsernin valvontaelimissä ei ole työntekijöiden edustusta, mutta
työntekijöiden edustajat ovat osana henkilöstön kehitysryhmää, jossa käsitellään
henkilöstöä koskevat asiat ja päätökset.
Hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenten tehtävän määrityksessä on otettu huomioon
yksilön vastuu ja osaaminen ja jokainen yksilö on erikseen nimettynä. Hallituksen jäsenten
vastuulla ei ole suoraan liikkeenjohtoon liittyviä tehtäviä. Tarkastusvaliokunnan vastuulla on
muun muassa varmistaa, että tilinpäätös, mukaan lukien kestävyysselvitys, on laadittu
lakien mukaisesti, ja kuulla säännöllisesti vastuullisuustyöryhmää olennaisten
kestävyysseikkojen vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
.
Kestävyystyön valvonta
Johtoryhmä määrittelee kestävyystyön tavoitteet, seuraa niiden toteutumista yhdessä
tarkastusvaliokunnan kanssa, ja kehittää toimintaa. ESG-työryhmä (talous-, henkilöstö- ja
hankintajohtaja) vastaa vastuullisuustyön kehittämisestä, toteuttamisesta ja
kestävyysselvityksen laatimisesta. ESG-työryhmän johtaja raportoi sekä johtoryhmälle että
tarkastusvaliokunnalle. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvonnasta vastaa hallituksen tarkastusvaliokunta työjärjestyksensä
mukaisesti, mutta erityisiä valvontatoimia ei ole määritelty. Tarkastusvaliokunnan jäsenet
ovat (04/24 alkaen) Kai Seikku, Petri Olkinuora ja Timo Mänty. Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvontaan liittyviä riskikohtia arvioidaan, ja tarvittaessa päätetään
erityisten valvontatoimien täytäntöönpanosta.
Osaaminen ja kokemus
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten käytössä oleva asiantuntemus on merkittävässä roolissa
kestävyysasioiden valvonnassa. Johtoryhmä on arvioinut vastuullisuusasioiden osaamisen
tarpeet ja käyttänyt tarvittaessa erikoisasiantuntijoita. ESG-työryhmän johtaja on vahvistanut
osaamistaan osallistumalla Kauppakamarin vastuullisuuskoulutukseen. Yrityksellä ei ole
sisäistä erityisosaamista raportoinnin ja päästölaskennan osalta, joten johdon ja ESG-
työryhmän tukena päästölaskennassa, raportoinnissa sekä tapahtumayksiköiden
ruokajätteen hallinnassa on käytetty ulkopuolisia vastuullisuusasiantuntijoita.
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot
Hallinto-, johto ja valvontaelimien käsittelemät kestävyysseikat ovat nousseet
raportointikauden aikana esille kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella. Olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu kaksoisolennaisuuden arvioinnissa. Näin on
varmistettu, että kaikki keskeiset kestävyysnäkökohdat tullaan huomioimaan yhtiön
strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa.
Tunnistamis- ja arviointiprosessi on hyväksytetty tarkastusvaliokunnassa. Vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia käsitellään johdonmukaisesti eri toimielinten kokouksissa, kuten
johtoryhmässä, hallituksessa ja tarkastusvaliokunnassa. Näissä kokouksissa tehdään
päätöksiä toimenpiteistä, joilla pyritään hallitsemaan tunnistettuja riskejä ja hyödyntämään
tunnistettuja mahdollisuuksia. Tämän raportointikauden aikana hallinto-, johto ja
valvontaelimet eivät ole harkinneet kompromisseja liittyen vaikutuksiin, riskeihin tai
mahdollisuuksiin.
Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo
Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. ESG-ohjelmaan perustuva
työkirja on henkilöstön saatavilla sisäisen viestinnän alustalla. Yhtiö ei ole tällä
raportointikaudella sitoutunut erillisiin kolmansien osapuolten standardeihin tai aloitteisiin,
eikä osallistanut sidosryhmiä toimintaperiaatteiden laadintaan. Toimintaperiaatteiden
toteuttamisesta ja valvonnasta vastaa yhtiön hallitus, joka toimii ylimpänä vastuullisena
tahona kaikissa kestävyysasioissa. Muilta osin hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan
kestävyysasioista tarpeen mukaan raportointikauden aikana. Tiedonjakamisen säännöllinen
rytmi määritellään tarkemmin ensimmäisen raportointikauden jälkeen. Tämä menettely
varmistaa, että elinten jäsenet saavat ajankohtaista ja riittävää tietoa tehtäviensä
suorittamiseksi.
Kestävyyteen liittyvät kannustin- ja palkitsemisjärjestelmät
NoHo Partnersilla ei ole kestävyysseikkoihin liittyviä kannustin- tai palkitsemisjärjestelmiä
hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenille, eikä niiden tuloksellisuutta arvioida suhteessa
mihinkään kestävyystavoitteisiin. Yhtiö tarkistaa palkitsemisjärjestelmänsä säännöllisesti ja
| 31
varmistaa, että mahdolliset muutokset hyväksytään ja saatetaan ajan tasalle
asianmukaisesti. Palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä vastaa palkitsemisvaliokunta.
1.4. Selvitys kestävyyttä koskevasta Due Diligence -prosessista
Yhtiön kestävyysselvityksen Due Diligence -prosessi on kehitysvaiheessa, eikä
toimenpiteitä ole vakiinnutettu. Seuraavan kolmen raportointivuoden kuluessa tavoitteena
on kuvata prosessin näkökohdat ja eri vaiheet kestävyysselvityksessä ja integroida ne
osaksi yhtiön laajempaa Due Diligence -prosessia.
1.5. Riskien hallinta ja sisäinen valvonta kestävyysselvityksen osalta
Kestävyysraportointiin liittyvä riskienhallinta perustuu jatkuvaan riskien kartoitukseen sekä
arviointiin ja on osa liiketoiminnan turvaamiseen tähtääviä toimenpiteitä. ESG-työryhmän
arvion mukaan raportointiprosessiin liittyviä riskejä ovat riittävät resurssit ja riittävä
osaaminen raportin toteuttamiseen sekä datan luotettavuuden ja oikeellisuuden
varmistaminen. Yhtiö sisällyttää kestävyysselvityksen laatimiseen liittyvän riskien arvioinnin
osaksi muita sisäisiä riskienhallinta- ja arviointiprosessejaan viimeistään kolmannen
raportointikauden jälkeen vuonna 2027. Toimenpiteet riskien lieventämiseksi tullaan
integroimaan osaksi yhtiön laajempaa riskienhallintajärjestelmää. Näin varmistetaan, että
kaikki olennaiset toimenpiteet käsitellään yhdenmukaisesti muiden yhtiön sisäisten
toimintojen ja prosessien kanssa.
Yhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastustoiminnan prosessit ovat kuvattu
vuosikertomuksessa. Vastuullisuusraportoinnin osalta prosessi etenee seuraavasti:
●
käytetyistä virallisista lähteistä.
●
varmistamiseksi.
●
●
Tämä prosessi varmistaa, että raportoinnin kaikki vaiheet ovat läpinäkyviä ja valvottuja.
Havainnot kestävyysraportoinnin laadintaan liittyvien mahdollisten riskien osalta
raportoidaan säännöllisesti hallinto-, johto- ja valvontaelimille.
2. KAKSOISOLENNAISUUDEN ARVIOINTI
Olennaisuuden arviointi on keskeinen osa ESRS:n mukaista kestävyysraportointia. Sen
tavoitteena on tunnistaa yritykselle merkitykselliset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet. Arviointi on toteutettu kahdesta näkökulmasta: Miten yhtiön toiminta
vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön, sekä millaisia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia ESG-
teemat voivat aiheuttaa yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin.
Arvioinnissa on huomioitu liiketoimintamallin, yhtiön omien toimintojen sekä erityisesti
arvoketjun alku- ja loppupään vaikutukset eri ajanjaksoina. Kestävyysseikoissa on
tunnistettu sekä systeemisiä että yksittäisiä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella NoHo
Partners on valinnut ne kestävyysasiat, jotka ovat olennaisia ja yhtiö raportoi niistä ESRS-
standardien mukaisesti.
Kestävyysseikkoja ei ole huomioitu yhtiön strategiassa. Vaikutuksia strategiaan ja
liiketoimintamallin resilienssiä olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyen tullaan analysoimaan
viimeistään kolmen raportointikauden jälkeen, kun dataa on kerätty riittävästi.
Kestävyystavoitteet liittyen merkittäviin tuotteisiin ja palveluihin, markkinoihin, asiakas- ja
sidosryhmiin sekä maantieteellisiin alueisiin tullaan määrittelemään vuoteen 2027
mennessä.
Olennaisten kestävyysseikkojen tunnistamisessa on hyödynnetty ESRS:n* mukaista
aiheluetteloa, johon on kattavasti listattu ESG-teemoja. Tunnistamisessa on lisäksi
huomioitu muita toimiala- ja yrityskohtaisia aiheita silloin, kun ESRS ei niitä kata. Kaksi
teemaa, toimialan veto- ja pitovoima sekä poliittinen vuoropuhelu, on lisätty aihelistaan.
Muut olennaiset kestävyysseikat nousevat ESRS:n aiheluettelosta.
*ESRS:n aihekohtaiset standardit ovat E1 Ilmastonmuutos, E2 Pilaantuminen, E3 Vesi ja merten
luonnonvarat, E4 Biodiversiteetti ja ekosysteemit E5 kiertotalous, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun
työntekijät, S3 Vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät, G1 Liiketoiminta
Olennaisuuden arviointi liiketoiminnan harjoittamisen osalta
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liiketoiminnalle on tunnistettu seuraavien
kriteerien perusteella:
●
Norjassa, Tanska ssa, Sveitsissä ja Ruotsissa. Ravintolat sijaitsevat eri
kaupungeissa. Näiden sijaintien merkityksellisyys arvioidaan sen perusteella,
minkälainen vaikutus niillä on paikallisiin yhteisöihin ja ympäristöön.
●
vaikutus asiakaskokemukseen ja paikalliseen talouteen. Yhtiö arvioi toimintansa
vaikutuksia säännöllisesti ja pyrkii jatkuvasti parantamaan palveluitaan.
| 32
●
suhdanteille ja muuttuville asiakasmieltymyksille. Yhtiö tunnistaa nämä riskit ja
mahdollisuudet analysoimalla toimialan trendejä ja kilpailutilannetta.
●
Liiketoiminnan rakenne: NoHo Partners koostuu useista tytäryhtiöistä, jotka
toimivat itsenäisesti mutta yhteistyössä. Tämä rakenne mahdollistaa joustavan
reagoinnin markkinassa tapahtuviin muutoksiin ja tehokkaan riskienhallinnan.
Arvoketjun vaikutus riskeihin ja mahdollisuuksiin kattaa kaikki vaiheet raaka-aineiden
hankinnasta lopputuotteen toimitukseen asiakkaalle. Erilaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia voi ilmetä jokaisessa näistä vaiheista.
Raaka-aineiden hankinta voi altistaa yrityksen toimitusketjun häiriöille, kuten
luonnonkatastrofeille tai poliittisille levottomuuksille. Tämä voi johtaa toimitusviiveisiin ja
kustannusten nousuun. Toisaalta vastuulliset ja kestävät hankintakäytännöt voivat parantaa
yrityksen mainetta ja vähentää riskejä.
Tuotantoprosesseissa voi esiintyä esimerkiksi laatuongelmia, työvoiman saatavuusongelmia
tai ympäristövaikutuksia. Toisaalta esimerkiksi tehokkuuden parantaminen, innovaatiot ja
uusien teknologioiden käyttöönotto voivat vähentää kustannuksia ja parantaa kilpailukykyä.
Jakeluun ja logistiikkaan voi liittyä esimerkiksi kuljetusviiveitä, polttoaineen hinnan
vaihteluita tai logistiikkakumppaneiden epäluotettavuutta. Samalla esimerkiksi
jakelukanavien optimointi, yhteistyö luotettavien kumppaneiden kanssa ja uusien
markkinoiden avaaminen voivat luoda uusia mahdollisuuksia. Asiakaspalveluun liittyvät riskit
koskevat esimerkiksi asiakastyytyväisyyden heikkenemistä tai brändin maineen
vahingoittumista. Mahdollisuuksia voi syntyä asiakaskokemuksen parantamisesta,
asiakasuskollisuuden lisäämisestä ja uusien palveluiden kehittämisestä.
2.1. Metodologia
Olennaisuuden arviointi on keskeinen osa ESRS:n mukaista kestävyysraportointia.
Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida yrityksen toiminnan merkittävimmät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden olennaisuus kestävyysselvityksessä.
Arvioinnin tulokset muodostavat pohjan raportoinnille, ja ne auttavat varmistamaan, että
raportointi keskittyy olennaisiin kestävyysseikkoihin. Yrityksen arviointiprosessi noudattaa
ESRS:n vaatimuksia ja toimii perustana kestävyysraportoinnin tiedonantovaatimuksille.
Olennaisten kestävyysseikkojen arviointiprosessi perustuu nyt ensimmäistä kertaa ESRS-
standardiin, eikä metodologiaan perustuvaa kaksoisolennaisuuden arviointia ole
aikaisemmin tehty. Työskentelyprosessi itsessään on kuitenkin säilynyt ennallaan:
Vastuullisuustyöryhmä arvioi säännöllisesti olennaisia kestävyysseikkoja kokouksissaan.
Arviointi pohjautuu evidenssiin, liiketoiminnan operatiivisiin vaikutuksiin sekä taloudellisiin
vaikutuksiin. Olennaisuuden arvioinnin tarkistus tehdään pääsääntöisesti liiketoiminnan
strategiapäivitysten yhteydessä, mutta päivityksiä voidaan tehdä tarvittaessa myös muulloin.
Vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessit tullaan sisällyttämään
osaksi kokonaisvaltaista riskienhallinta- ja johtamisprosessia. Tarkempi kuvaus
arviointiprosessista ja sen toteutuksesta tullaan määrittelemään ensimmäisen kolmen
raportointikauden jälkeen vuodelta 2027.
Kaksoisolennaisuuden arviointi on toteutettu noudattaen
ESRS:n kolmivaiheista ohjeistusta
.
Arviointi kattaa yrityksen toiminnan, (ruoka-, viihde- ja fast food ravintolat) sekä
maantieteelliset alueet (Suomi, Norja, Tanska, Sveitsi), liikesuhteet sekä sidosryhmien
vaikutukset, ja sen tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida keskeiset kestävyysseikat
raportoinnin perustaksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty toimiin ja liikesuhteisiin
hankintakumppaneiden, henkilöstövuokrausyhtiöiden, sekä vuokranantajien kanssa, jotka
muodostavat olennaisen osan yrityksen arvoketjusta.
1.
arvoketjun alku- ja loppupään tiedot sekä keskeiset liikesuhteet ja sidosryhmät. Tämä
kuvaus toteutettiin vastuullisuustyöryhmän keskustelujen pohjalta.
2.
vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä yritykseen liittyvät taloudelliset riskit ja
mahdollisuudet. Tunnistaminen perustui ESRS:n mukaiseen aiheluetteloon, jota
täydennettiin yhtiön omilla aihekohtaisilla teemoilla. Prosessi koostui
vastuullisuustyöryhmän ja johdon keskusteluista, tutkimustiedon ja aiheisiin liittyvien
artikkelien ja raporttien hyödyntämisestä sekä sidosryhmien kuulemisesta
verkkokyselyiden avulla. Kuultuja sidosryhmiä olivat asiakkaat, hallitus,
hankintakumppanit, henkilöstö, henkilöstövuokrausyhtiöt, sijoittajat, analyytikot,
omistajat, oppilaitokset, toimialajärjestö sekä vuokranantajat. Päätelmiä
muodostettaessa hyödynnettiin yleisiä ja yksityiskohtaisia tietolähteitä. Yleisiä
tietolähteitä ovat muun muassa ESG-työryhmän suullinen arvio (kaksoisolennaisuuden
arvioinnin työkokoukset), olennainen lainsäädäntö yleisellä tasolla, (esim.
Elintarvikelainsäädännön vaatimukset tuote- ja toimialakohtaisesti, Työaikalaki) tai
verkkosivuilta löytyvä tieto (esim. Ilmastopaneeli, Ruokavirasto, THL). Yksityiskohtainen
taso viittaa nimettyyn dokumenttiin (esim. Työ- ja elinkeinoministeri
ö
, Matkailu- ja
ravintola-alan hiilitiekartta; UN, Guiding Principles on Business and Human Rights),
tutkimukseen (esim. TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022; Finnwatch 2024, Päästöjä
keittiöistä, Ravintola-alan suurten toimijoiden ilmastotyö) tai artikkeliin (esim. MaRa Ry.,
Ty
ö
voiman saatavuus matkailu- ja ravintola-alan kohtalonkysymys 13.2.2023).
Tunnistamisen lopputulemana muodostettiin päätelmät liiketoiminnan vaikutuksista
kestävyysseikkaan.
Arviointia, priorisointia ja seurantaa tukeva kestävyysselvityksen
| 33
Due Diligence
-prosessi on kehitysvaiheessa, ja tavoitteena on integroida se
tulevaisuudessa osaksi yhtiön laajempaa Due Diligence -prosessia.
3.
ESRS:n mukaan yrityksen tulee käyttää määrällisiä ja/tai laadullisia kynnysarvoja
määrittääkseen mitkä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yritys arvioi olennaisiksi.
Vaikutusten olennaisuuden arviointi ja pisteytys
Liiketoiminnan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin arvioitiin pisteyttämällä niiden
vakavuus, joka riippuu kestävyysseikan mittakaavasta, laaja-alaisuudesta, ja
korjattavuudesta. Mittakaava viittaa kestävyysseikan toteutuessa realisoituvien seurausten
vakavuuteen. Laaja-alaisuus esittää kuinka laajalle vaikutukset mahdollisesti ulottuisivat.
Korjaamaton luonne arvioi, voidaanko kielteiset vaikutukset korjata ja missä määrin, eli
esimerkiksi ennallistaa ympäristö tai palauttaa vaikutusten kohteeksi joutuneiden ihmisten
tilanne aikaisempaa vastaavaksi. Vakavuus on arvioitu pisteyttämällä mittakaava, laaja-
alaisuus ja korjaamaton luonne asteikolla nollasta viiteen (0–5). Kestävyysseikan vakavuus
muodostuu näiden kolmen muuttujan kokonaispistemäärästä. Myönteisten vaikutusten
olennaisuutta arvioitiin pisteyttämällä vaikutusten mittakaava ja laaja-alaisuus sekä
todennäköisyys edellä esitetyn asteikon mukaisesti. Kielteisten ja myönteisten vaikutusten
todennäköisyyttä arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen (1 ei todennäköinen- 5 todellinen).
Kynnysarvot
●
kun sen vakavuus/vaikutus on kahdeksan (8) pistettä tai yli ja sen todennäköisyys
on viisi (5) pistettä.
●
olennainen, kun sen vakavuus/vaikutus kahdeksan (8) pistettä tai yli ja sen
todennäköisyys on neljä (4) pistettä.
●
pistemäärältään viisi (5), on kestävyysseikka olennainen riippumatta
kokonaispistemäärästä.
Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi ja pisteytys
Työryhmä on keskusteluissaan arvioinut kestävyysseikkojen aiheuttamia taloudellisia riskejä
ja mahdollisuuksia. Kestävyysseikka on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä
aiheutuu tai voidaan kohtuudella olettaa aiheutuvan taloudellisia vaikutuksia. Taloudellisten
olennaisuuksien määrittelyyn on myös vaikuttanut niiden olennaisuus taloudellisen
raportoinnin ensisijaisten käyttäjien kannalta erityisesti silloin, kun on ollut syytä olettaa, että
näiden tietojen poisjättäminen voisi vaikuttaa käyttäjien päätöksentekoon. Arviossa on
kuvattu sanallisesti taloudellisten riskien ja/tai mahdollisuuksien luonnetta (esim. käyttökate,
henkilöstökustannukset) sekä arvioitu pisteyttämällä riskien ja mahdollisuuksien
todennäköisyyttä ja suuruutta asteikolla nollasta viiteen (0–5).
Kynnysarvot
●
neljä (4) pistettä tai enemmän ja sen suuruus on neljä (4) pistettä tai enemmän.
●
mahdolliseksi, jos sen todennäköisyys on neljä (4) pistettä.
Yhtiön toiminnan vaikutusten ja riippuvuuksien yhteyksiä mahdollisiin riskeihin ja
mahdollisuuksiin on tarkasteltu keskusteluissa vastuullisuustyöryhmän ja asiantuntijoiden
välillä. Tarkastelussa on tunnistettu yhteyksiä keskeisiin resurssitarpeisiin, hankintaan,
laatuun ja hinnoitteluun, sekä toiminnan kannalta hyväksyttäviin ehtoihin. Esimerkkejä
yhtiön riippuvuuksista ja niiden merkityksestä:
● Energiaan liittyvistä päästöistä suurin osa johtuu kaukolämmön ja sähkön
kulutuksesta. Koska ala tuottaa itse vain vähän energiaa, päästöjen määrä riippuu
pääosin hankitun energian tuotantotavoista. Tämä tekee yhtiöstä vahvasti
riippuvaisen toimintamaiden uusiutuvan energian tarjoamasta. Riskinä on, että
uusiutuvien energiamuotojen tarjonta ei kasva riittävän nopeasti vastaamaan
yhtiön tarpeita, mikä voi hidastaa sen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
●
laadusta. Alueilla, joissa kierrätysinfrastruktuuri on puutteellinen, yhtiön kyky
vähentää jätteitä ja edistää kiertotaloutta voi kärsiä.
●
henkilöstön käytettävyyteen, mikä voi aiheuttaa henkilöstöriskejä erityisesti
korkean kausivaihtelun aikana.
NoHo Partners pitää kestävyyteen liittyviä taloudellisia riskejä yhtä tärkeinä muiden
taloudellisten riskien kanssa.
| 34
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
Arvioinnin perusteella NoHo Partners on valinnut ne kestävyysasiat, jotka ovat olennaisia, ja
yhtiö raportoi niistä ESRS-standardien mukaisesti. Tietoja työstetään edelleen ja puuttuvia
tai muuttuvia tietoja täydennetään seuraavien raportointikausien aikana. Kestävyysseikkojen
olennaisuus pisteytettiin ja kestävyysseikat asetettiin tärkeysjärjestykseen edellä kuvattuja
kynnysarvoja hyödyntämällä. Metodologiaa on noudatettu kaikkien standardien osalta edellä
kuvatun mukaisesti.
Seuraavaksi esitetyt kestävyysseikat nousivat olennaisiksi
vaikutuksiltaan, riskeiltään tai mahdollisuuksiltaan.
Ympäristöön liittyvät olennaiset kestävyysseikat
E1 Ilmastonmuutos
Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen:
sen aiheuttamat muutokset ovat vakavia koko ihmiskunnalle. Se tapahtuu
kaikkialla ja koskee kaikkia yrityksiä ja yhteisöjä. Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen vaatii NoHo Partnersilta toimenpiteitä, kuten resilienssin
vahvistamista sekä yhteistyötä hankintaketjun kanssa
.
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen
hillintään (ruokaraaka-aineiden ilmastovaikutukset):
päästöistä liittyy ruoan tuotannon päästöihin (Scope 3). Vakavimmillaan ruoka- ja
juomaraaka-aineiden ilmastokuormitus voi kiihdyttää ilmastonmuutosta.
Ilmastovaikutukset koskevat yhtiön kaikkia toimintamaita ja toimipisteitä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii NoHo Partnersilta toimenpiteitä, kuten
yhteistyötä hankintaketjun kanssa sekä ruoka- ja juomatarjooman suunnittelua.
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen
hillintään (energia):
energiankulutuksesta. Ala itse tuottaa vain vähän energiaa, joten päästöt riippuvat
hankitun energian tuotantotavoista. Vakavimmillaan energiankulutus kiihdyttää
ilmastonmuutosta. Energiankulutuksen vaikutukset koskevat yhtiön kaikkia
toimintamaita ja toimipisteitä. Vaikutusten korjattavuus on riippuvainen
toimintamaiden energiasektorin päästöistä sekä vihreän siirtymän toteutumisesta.
NoHo Partnersin tulee omassa toiminnassaan vähentää energiapäästöjään
parantamalla energiatehokkuutta sekä käyttämällä uusiutuvaa energiaa
.
●
Energiankulutus on todellinen taloudellinen riski:
hintavaihtelut ovat todellinen taloudellinen riski, jonka vaikutukset kattavat kaikki
toimintamaat koko tilikauden ajalta. Absoluuttisesti energian hinta kasvaa lyhyellä
aikavälillä lisäten kustannuksia ja vaikuttaen liikevoittoon. Energian hintakehitys
riippuu myös toimintamaiden vihreän siirtymän toteutumisesta. Siirtyminen
uusiutuviin energiamuotoihin voi vaatia investointeja ja lisätä lyhyen ja keskipitkän
aikavälin energiankulutuksen kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä uusiutuvat
energiamuodot todennäköisesti yleistyvät ja energian hinnan voidaan olettaa
laskevan. NoHo Partners kontrolloi sähkön hintavaihtelua suojaamalla sähkön
hankintahintaa.
●
Energiatehokkuus on taloudellinen mahdollisuus
: Arjen toimintatapojen, kuten
energian (lämmitys, jäähdytys, valaistus) ja veden säästämisen, tavaratilausten
tehostamisen sekä kierrätyksen kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa
aiheuttaa todellisen positiivisen muutoksen koko tilikauden aikana vähentäen
kuluja ja parantaen liikevoittoa.
E5 Kiertotalous
Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ruokajätteen syntyyn:
Ruokahävikki ja jätteiden heikko kierrätys tuottaa kasvihuonepäästöjä, kun jätettä
muodostuu kaatopaikoille. Ruokahävikki koskee kaikkia ravintoloita. Vaikutukset
vaativat yhteistyötä jäteyhtiöiden kanssa sekä kierrätyksen ja resurssitehokkuuden
parantamista.
●
Ruokajätteen tuottaminen on taloudellinen riski:
resurssien (ihmiset, energia) hukkaa erityisesti, kun ruokaraaka-aineiden tilaukset
ja varasto-optimoinnit epäonnistuvat sekä silloin, kun ruoka-annos tuotetaan,
tarjoillaan ja sitten heitetään pois. Kun hävikki kertautuu noin 300 ravintolassa koko
tilikauden aikana on sen vaikutus käyttökatteeseen todellinen. Ruokajätettä syntyy
koko arvoketjussa, mikä voi vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin sekä lisätä
hankinnan ja jätehuollon kustannuksia. Suurin vaikutus on varastoihin
muodostuvalla ruokajätteellä. Tilausketjun hyvällä hallinnalla yhtiö pystyy
arvioimaan paremmin tarpeita, optimoimaan ostoja ja minimoimaan varastoihin
muodostuvaa ruoka-ainejätettä.
●
Kiertotalous ja resurssitehokkuus ovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle
(kierrätyksen skaalaus):
lisäävät ympäristökuormitusta. Ravintolakalusteiden kierrätys ja keittiökalusteiden
vuokraus lisää resurssitehokkuutta ja tuottaa säästöjä. Kierrätyksen kehittämisen
kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa merkittävän positiivisen muutoksen
vähentäen kuluja ja parantaen liikevoittoa.
| 35
Sosiaalisiin teemoihin liittyvät kestävyysseikat
S1 Oma työvoima - työolot
Liiketoiminnan vaikutukset työntekijöiden työoloihin
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työvoiman
työllisyysturvaan:
Ravintola-alalla työntekijöiden tulojen epävakaus ja
työpaikkojen epävarmuus on yleistä. Osa-aikaiset työsuhteet ovat yleisiä ja
saattavat vaikuttaa työntekijöiden pitkäaikaiseen talouden suunnitteluun.
Matkailusta riippuvaisilla alueilla kausiluontoinen työllistyminen on yleistä, mikä voi
johtaa tulojen epävakauteen ja työpaikkojen epävarmuuteen. Henkilöstöyhtiöiden
kautta palkatuilta työntekijöiltä voi puuttua työturvaa ja etuja. Taloudellinen
taantuma näkyy ravintolapalveluiden käytön vähenemisessä, mikä voi johtaa
irtisanomisiin ja työpaikkojen menetyksiin. NoHo Partnersilla on riittävästi
työvoimaa ja työntekijöiden työllisyysturva on tällä hetkellä hyvä. Yhtiön
liiketoiminta on kestävällä ja kannattavalla pohjalla, palkkaus on osin alan
keskiarvoa parempi ja työaikasuunnitteluun sekä työolosuhteisiin panostetaan.
NoHo Partners kehittää jatkuvasti toimintojaan työllisyysturvan ylläpitämiseksi.
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus epäsäännöllisiin
työaikoihin
: Ravintolatyö on vuorotyötä, jota tehdään arkisin, iltaisin ja
viikonloppuisin. Epäsäännölliset työajat voivat aiheuttaa uupumusta ja vaikeuttaa
henkilökohtaisen elämän suunnittelua. NoHo Partners tarjoaa työntekijöilleen
kattavat työterveys- ja hyvinvointipalvelut sekä kouluttaa esihenkilöitä
työvuorosuunnitteluun. Toimivia työaikakäytäntöjä tulee kehittää jatkuvasti.
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työn ja muun elämän
yhteensovittamiselle:
epäsäännöllistä unirytmiä ja haasteita yhtenäisen päivittäisen rutiinin
ylläpitämisessä. Työajat ovat epäsäännöllisiä, mikä voi häiritä työn ja
yksityiselämän tasapainoa, mutta toisaalta tuoda vapautta työelämän
suunnitteluun. Vakavimmillaan ravintolatyön epäsäännöllisyys voi aiheuttaa
uupumusta ja johtaa työkyvyn menetykseen. NoHo Partnersilla on prosessit ja
mittarit työvuorosuunnitteluun sekä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin
parantamiseksi. Toimivia työaikakäytäntöjä tulee kehittää jatkuvasti.
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työturvallisuuteen ja
hyvinvointiin:
keittiössä. Liukastumiset, kaatumiset sekä palo- ja viiltovammat ovat mahdollisia.
Toistuvat tehtävät, raskas nostaminen ja epämukavat asennot voivat aiheuttaa
tuki- ja liikuntaelinvammoja. Korkeat lämpötilat ja meluisat ympäristöt voivat
vaikuttaa terveyteen pitkällä aikavälillä. Työntekijät voivat kohdata sanallista tai
fyysistä aggressiota asiakkailta tai työtovereilta. Työtapaturma tai
työpaikkakiusaaminen voi vakavimmillaan johtaa työkyvyn menetykseen
.
Vaikuttavuudet tunnistetaan ja toimivia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti.
S1 Oma työvoima - yhdenvertainen kohtelu
Liiketoiminnan vaikutukset työntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus palkkatasa-arvoon:
Mikäli naiset kohtaavat esteitä uralla etenemisessä ja johtotehtäviin nousemisessa
tai kokevat palkkauksen vuoksi epätasa-arvoa, on riskinä pula osaavasta
työvoimasta. NoHo Partnersilla sukupuolijakauma on tasainen. Yhtiöllä on
enemmän naisravintolapäälliköitä, kuin miehiä, mutta vastaavasti keittiön puolella
miehiä on päällikkötehtävissä suhteessa enemmän. Palkkauksessa
päällikkötasolla ei juuri ole eroavaisuuksia. Johtotasolla palkkaeroja on ollut
historiassa, mutta linjauksia on muutettu ja korjausliike on tehty palkkatasa-arvon
toteutumiseksi. Parhaimmillaan palkkatasa-arvo vahvistaa yhtiön veto- ja
pitovoimaa.
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus koulutuksen
houkuttelevuuteen ja osaamisen kehittämiseen:
hakeutuminen on laskussa, vaikka työllisyysnäkymät ovat hyvät. NoHo Partnersille
voi tulla töihin myös ilman alan koulutusta. Lisäksi yhtiö tarjoaa harjoittelu- ja
kesätyöpaikkoja nuorille. Suurena toimijana NoHo Partners on mukana myös
erilaisissa koulutuksen houkuttelevuutta lisäävissä ja osaamisen kehittämiseen
keskittyvissä hankkeissa. Tarjoamalla koulutuksen houkuttelevuutta lisääviä
hankkeita (kesätyö, nuorten työllistäminen, oppilaitosyhteistyö, työ ilman
koulutusta), yhtiö varmistaa myös ammattimaisen työvoiman saamisen. Kiinnostus
kouluttautumiseen rakennetaan osittain työssä viihtymisen kautta, jossa korostuvat
muun muassa kohtuulliset työajat ja työn turvallisuus, riittävä palkkaus,
tasavertainen kohtelu, hyvä työnantajuus ja kivat työkaverit, kiinnostavat
työtehtävät sekä oman osaamisen hyödyntäminen. Myös alan keskiarvoa parempi
palkkaus voi varmistaa ammattimaisen työvoiman saamisen ja kiinnostuksen
hakeutua alan koulutukseen. Yhteistyö oppilaitosten kanssa parantaa viestintää ja
vahvistaa positiivista työnantajamielikuvaa.
●
Työntekijöiden riittämätön koulutus on riski liiketoiminnalle:
ammatillisen koulutuksen taso tai työntekijöiden ammatillinen pätevyys ei
välttämättä riitä, mikä kasvattaa työpaikalla annettavan koulutuksen määrää ja
lisää kustannuksia. NoHo Partners kouluttaa työntekijöitään varmistaakseen
riittävät ammatilliset valmiudet eri tehtäviin. Työpaikalla tarjottu koulutus sekä
koulutusalusta NoHo Akatemia lisäävät henkilöstökuluja.
Riskin suuruus on
keskinkertainen mutta jos trendi jatkuu, myös kustannukset voivat nousta
.
| 36
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työpaikan vetovoimaan ja
pitovoimaan:
houkutteleminen ja pitäminen. Ala tarjoaa paljon osa-aikatyötä, joka mahdollistaa
joustot, mutta ei välttämättä lisää houkuttelevuutta tai sitoutumista yritykseen.
Ravintola-alan heikko veto- ja pitovoima vaarantaa työvoiman saatavuuden ja voi
vakavimmillaan aiheuttaa ravintoloiden sulkemisen, jos henkilöstöä ei saada
rekrytoitua. NoHo Partnersilla ei tätä vaaraa ole, mutta käytänteitä tulee kehittää
jatkuvasti. Yhtiö tarjoaa joustavia työaikoja, koulutusta, etenemismahdollisuuksia ja
työhyvinvointiin liittyviä etuja. Lisäksi yhtiöllä on erittäin houkutteleva
ravintolaportfolio ja se maksaa osin keskimääräistä parempaa palkkaa, mikä voi
lisätä houkuttelevuutta.
Työntekijöiden kokemukset vaikuttavat
työnantajamielikuvaan, joten NoHo Partnersin on huolehdittava siitä, että luvatut
asiat toteutuvat myös työpaikan arjessa.
●
Työpaikan heikko veto- ja pitovoima on riski liiketoiminnalle:
matalapalkka-ala, ja riskinä on työntekijöiden houkutteleminen ja pitäminen. Jos
yritys ei onnistu palkkaamaan ammattimaista henkilökuntaa, tarvitaan yhden työn
tekemiseen useampi henkilö. Lisäksi työntekijöiden nopea vaihtuvuus lisää
henkilöstökuluja (rekrytointikulut, vaihtuvuuden kustannukset). NoHo Partners
tarjoaa joustavia työaikoja, koulutusta, etenemismahdollisuuksia ja työhyvinvointiin
liittyviä etuja. Lisäksi yhtiö maksaa osin keskimääräistä parempaa palkkaa, mikä
voi lisätä houkuttelevuutta. Työntekijöiden kokemukset vaikuttavat
työnantajamielikuvaan, joten yhtiön on huolehdittava siitä, että luvatut asiat
toteutuvat myös työpaikan arjessa. Työpaikan vetovoimaa ja pitovoimaa
vahvistavia käytänteitä kehitetään jatkuvasti.
Riskin suuruus on keskinkertainen,
mutta jos trendi jatkuu, niin
mahdollisen toteutuvan riskin todennäköisyys kasvaa.
●
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työvoiman parissa
esiintyvään kiusaamiseen ja häirintään:
toteutuessaan vakava. Ne voivat vaikuttaa työntekijän terveyteen, aiheuttaa
vaihtuvuutta ja johtaa oikeudellisiin vastuisiin kuten sakkoihin ja rikossyytteisiin.
Vakavuudeltaan eritasoista häirintää ja kiusaamista voi tapahtua kaikissa
ravintoloissa. NoHo Partnersilla on nollatoleranssi kiusaamisen ja häirinnän osalta.
Jokainen tapaus tutkitaan. Yhtiöllä on prosessit kiusaamisen ja häirinnän
estämiseksi, kanavat viestinnän helpottamiseksi sekä työntekijöiden
anonymiteettisuoja. Toimivia käytäntöjä kehitetään jatkuvasti.
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus monimuotoisuuteen:
Ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto, kulttuurierot ja monimuotoisuus
hyväksytään ravintola-alalla yleisesti, näin myös NoHo Partnersilla.
Monimuotoisuudella on positiivinen vaikutus yhtiön veto- ja pitovoimaan, kun
erilaiset ihmiset kokevat työpaikan omakseen. Monimuotoiset työyhteisöt ovat osa
yhtiön arkea ja yrityskulttuuria. Monimuotoisuuden toteutumista seurataan
hyvinvointikyselyn avulla ja toimivia käytänteitä kehitetään jatkuvasti.
S2 Arvoketjun työntekijät
Liiketoiminnan tuotantoketjun vaikutukset arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin
●
Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen kielteinen vaikutus
arvoketjun työntekijöiden työoloihin:
ainesosia, tuotteita tai esimerkiksi siivous- ja kunnossapitopalveluita toimittajilta,
jotka käyttävät lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muutoin rikkovat työhön liittyviä
oikeuksia aiheuttaen vakavia ihmisoikeusrikkomuksia arvoketjun työntekijöitä
kohtaan (esimerkiksi laittomat työajat, riittämätön palkkaus, puutteet
työturvallisuudessa). Tiedossa on yksittäisiä tällaisia tapauksia. Yhtiö käyttää
tunnettuja toimittajia, joilla on kattavat auditointiohjelmat. Mikäli tapauksia tulee
ilmi, yhtiö reagoi niihin välittömästi.
●
Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen kielteinen vaikutus
lapsityövoimaan, pakkotyöhön, asianmukaisiin asuinoloihin ja
yksityisyyteen:
NoHo Partners voi tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai
esimerkiksi siivous- ja kunnossapitopalveluita toimittajilta, jotka käyttävät
lapsityövoimaa, pakkotyötä tai muutoin rikkovat työhön liittyviä oikeuksia
(esimerkiksi vapauden riisto ottamalla passi pois, tai perimällä liian korkeita
asumis- ja matkakuluja suhteessa palkkaan). Yhtiö käyttää tunnettuja toimittajia,
joilla on kattavat auditointiohjelmat. Mikäli tapauksia tulee ilmi, yhtiö reagoi niihin
välittömästi.
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Liiketoiminnan vaikutukset kuluttajien ja asiakkaiden yksityisyyteen, terveyteen ja
turvallisuuteen
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden
tietosuojaan:
maksutiedot) voivat vakavimmillaan aiheuttaa asiakkaan yksityisyyden
vaarantumisen ja vahingoittaa yhtiön mainetta. Tapaukset ovat erittäin harvinaisia.
Tietosuojan turvaaminen varmistetaan noudattamalla GDPR-protokollaa. Yhtiöllä
on myös nimetty tietosuojavaltuutettu.
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen
(ruoan turvallinen käsittely):
elintarvikeperäisiin sairauksiin ja vaarantaa asiakkaiden terveyden. Tapaukset ovat
yleisesti vakavuudeltaan vähäisiä, mutta yksittäinen tapaus voi olla terveydelle
vaarallinen (esim. vakava allergiakohtaus). Vaikutus koskee kaikkia ravintoloita.
Ruoan turvallinen käsittely varmistetaan omavalvontajärjestelmän avulla.
| 37
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen
(alkoholinkäytön terveyshaitat):
kokonaiskulutuksesta on 11 %, josta Noho Partnersin osuus on enintään 1 %.
Yhtiön osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta on niin pieni, ettei siitä arvioida
olevan haittaa kansanterveydelle, mutta yksittäisen kuluttajan näkökulmasta
alkoholin riskikäytöllä voi olla terveydellisiä vaikutuksia (tapaturmat,
alkoholiperäiset sairaudet). On haastavaa arvioida tarkkaa lukua sille, kuinka moni
henkilö altistuu alkoholinkäytöstä johtuville terveysriskeille erityisesti ravintoloiden
takia. NoHo Partners huomioi kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä
muuttuneet kuluttajatottumukset tarjoamalla monipuolisia ravintolakokemuksia.
●
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden
turvallisuuteen
ravintolassa voi toisinaan johtaa häiriötilanteisiin, kuten häirintään, tappeluihin tai
loukkaantumisiin. Tapaukset ovat yleisesti vakavuudeltaan vähäisiä, kuten
häirintää ja huutelua, mutta yksittäinen tapaus voi olla vakavampi, esimerkiksi
väkivaltarikos. Vaikutus koskee kaikkia ravintoloita, mutta korostuu
viihderavintoloissa. Anniskelulaki kieltää alkoholin anniskelun päihtyneelle. Lisäksi
asiakkaiden turvallisuus häirinnän osalta varmistetaan muun muassa
asianmukaisten turvallisuusohjeiden ja koulutuksen, whistleblowing-kanavan ja
häirintäpuhelimen avulla, sekä rakenteellisten ratkaisujen kuten valaistuksen
kautta
.
Hallinnollisiin teemoihin liittyvät kestävyysseikat
G1 Yrityskulttuuri
Liiketoiminnan vaikutukset yrityskulttuuriin
●
Liiketoiminnalla on todellinen myönteinen vaikutus yrityskulttuuriin:
Yrityskulttuuri syntyy organisaation jokaisen jäsenen jatkuvan ja pitkäjänteisen
tekemisen seurauksena, ja sen vahvistaminen tapahtuu joka päivä. Yhtiön
hallinto-, johto- ja valvontaelimien tehtävänä on mahdollistaa hyvän yrityskulttuurin
toteutuminen. Vahva yrityskulttuuri houkuttelee ja sitouttaa työntekijät yritykseen ja
on liiketoiminnan kasvun edellytys. Yhtiön kyky ennakoida yrityskulttuuriin
kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, hallita ja ratkaista niiden vaikutuksia sekä seurata
niihin liittyviä riskejä on osa hyvää liikkeenjohtotapaa. Työnantajamaineen,
asiakastyytyväisyyden sekä hyvinvointikyselyn tulosten perusteella NoHo
Partnersilla on positiivinen yrityskulttuuri.
●
Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen kielteinen vaikutus
korruptioon ja lahjontaan:
hankintaketjuun. NoHo Partners voi tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai
palveluita toimittajilta, jotka rikkovat lakia korruptioon ja lahjontaan liittyen.
Tapaukset voivat vakavimmillaan johtaa mainehaittaan tai oikeudellisiin vastuisiin,
kuten sakkoihin tai rikossyytteisiin. Yhtiö käyttää tunnettuja toimittajia ja on
jatkuvassa vuorovaikutuksessa hankintakumppaneiden kanssa, joilla on kattavat
auditointiohjelmat. Tapaukset ovat harvinaisia. Mikäli yksittäisiä tapauksia tulee
ilmi, yhtiö reagoi välittömästi
.
| 38
NEGATIIVINEN VAIKUTUS
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Vaikutuksen
korjaamaton luonne
Vakavuus
Todennäköisyys
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
4
5
3
12
Ilmastonmuutoksen hillintä (ruokaraaka-aineet)
4
5
3
12
Energian kulutus
4
5
3
12
Työn ja muun elämän yhteen sovittaminen
5
5
2
12
Työturvallisuus ja hyvinvointi
5
5
2
12
Työpaikan veto- ja pitovoima
5
5
2
12
Kiusaaminen ja häirintä
5
5
2
12
Ruokajäte ja resurssitehokkuus
3
5
3
11
Työvoiman työllisyysturva
3
5
2
10
Epäsäännölliset työajat
3
5
2
10
Asiakkaiden terveys (ruoan turvallinen käsittely)
2
5
2
9
4
Asiakkaiden terveys (alkoholinkäytön
terveyshaitat)
2
5
2
9
4
Asiakkaiden turvallisuus (häirintä, humalainen
häiriökäyttäytyminen)
2
5
2
9
4
Tuotantoketjun työntekijöiden työolot
5
1
2
8
4
Tuotantoketjun työntekijöiden oikeudet
5
1
2
8
4
Asiakkaiden tietosuoja
5
1
2
8
4
Tuotantoketjun vaikutus korruptioon ja
lahjontaan
5
1
2
8
4
| 39
POSITIIVINEN VAIKUTUS
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Vaikutuksen
Vaikutus
Todennäköisyys
Yrityskulttuuri
5
5
10
Koulutuksen houkuttelevuus ja osaamisen
kehittäminen
5
3
8
4
Tasa-arvo
3
5
8
4
Monimuotoisuus
3
5
8
4
TALOUDELLINEN RISKI
Luonne
Suuruus
Todennäköisyys
Energian kulutus
Liikevoitto
5
5
Ruokajäte ja resurssitehokkuus
Käyttökate, ostot
5
5
Koulutuksen houkuttelevuus ja osaamisen
kehittäminen
Liikevaihto, henkilöstökulut
3 - 4
5
Työpaikan veto- ja pitovoima
Liikevaihto, henkilöstökulut
3 - 4
5
TALOUDELLINEN MAHDOLLISUUS
Luonne
Suuruus
Todennäköisyys
Energian kulutus (arjen toimintatavat)
Liikevoitto
5
5
Ruokajäte ja resurssitehokkuus (kierrätyksen
skaalaus)
Liikevoitto
5
5
EI RAPORTOITAVAT
KESTÄVYYSSEIKAT (VAIKUTUS)
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Vaikutuksen
Vakavuus/Vaikutus
Todennäköisyys
Tuotantoketjun vaikutus pilaantumiseen
4
2
2
8
3
Tuotantoketjun vaikutus veden kulutukseen,
vedenottoon ja päästöihin
4
2
2
8
3
Tuotantoketjun vaikutus merten luonnonvaroihin
4
2
2
8
3
Tuotantoketjun vaikutus biodiversiteettiin ja
ekosysteemeihin
4
2
2
8
3
| 40
EI RAPORTOITAVAT
KESTÄVYYSSEIKAT (VAIKUTUS)
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Vaikutuksen
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Tuotantoketjun vaikutus riittävän ruoan, puhtaan
veden ja sanitaation turvaamiseen liiketoiminta-
aluella
4
2
2
8
3
Tuotantoketjun vaikutus eläinten hyvinvointiin
4
2
2
8
3
Ekosysteemit
4
2
2
8
2
Tavarantoimittajasuhteet
4
2
2
8
2
Laijen uhanalaisuus (ylikalastus)
3
1
3
7
4
Poliittinen vuorovaikutus
2
4
6
4
Tuotantoketjun vaikutus aavikoitumiseen
1
3
3
7
Riittävä palkkaus
3
3
1
7
Työvoiman yksityisyys
4
1
2
7
Laadukkaan tiedon mahdollistaminen
4
1
2
7
Työvoiman riittävät asuinolot
2
2
2
6
Yhteisöjen asianmukaiset asuinolot
2
2
2
6
Yhteisöjen asianmukainen turvallisuus
2
2
2
6
Ilmiantajien suojelu
4
1
1
6
Sosiaalinen dialogi
1
4
0
5
Lasten suojeleminen
3
1
1
5
Asiakkaiden yhteisöllisyys ja monimuotoisuus
2
1
1
4
Vastuulliset markkinointikäytänteet
2
1
1
4
Korruptio ja lahjonta
3
1
0
4
| 41
EI RAPORTOITAVAT
KESTÄVYYSSEIKAT (VAIKUTUS)
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Vaikutuksen
Mittakaava
Laaja-alaisuus
Pilaantuminen
2
1
0
3
Tuotteiden ja palvelujen saavuttavuus asiakkaille
1
1
1
3
Vesivarannot ja veden laatu
2
0
0
2
Jätevesipäästöt
0
0
0
0
Valtameripäästöt
0
0
0
0
Haitalliset vieraslajit
0
0
0
0
Vammaisten työllistäminen ja osallistaminen
0
0
0
0
Lapsityövoima ja pakkotyö
0
0
0
0
Yhteisöjen maahan liittyvät vaikutukset
0
0
0
0
Yhteisöjen kansalais- ja poliittiset oikeudet
(yritys ja tuotantoketju)
0
0
0
0
Asiakkaiden sananvapaus
0
0
0
0
Eläinten hyvinvointi
0
0
0
0
| 42
Olennaisten tietojen määrittäminen
Olennaiset tiedot on raportoitu hyödyntämällä ESRS-standardien mukaisia
tiedonantovaatimuksia ja niiden alla esitettyjä datapisteitä. Olennaiset kestävyysseikat on
valittu kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella. Valinnassa on käytetty kynnysarvoja.
Tiedonantovaatimuksia on tarkasteltu, ja niiden perusteella on päätetty, tukeeko esitetty
tieto kestävyysseikan olennaisuutta. Lisäksi siirtymäsäännöksiä on sovellettu tilanteissa,
joissa luotettavaa dataa ei ole ollut saatavilla. Kaikille olennaisille kestävyysseikoille on
esitetty toimintaperiaatteet, mutta tavoitteita, tekoja ja mittareita ei ole raportoitu, koska niitä
ei ole määritelty. Toimintaperiaatteiden kuvaamisessa on sovellettu
vähimmäistiedonantovaatimuksia sekä aihekohtaisia vaatimuksia. Olennainen
yhteisökohtainen kestävyysseikka, työpaikan vetovoima ja pitovoima, on huomioitu ja
käsitelty samalla tavalla kuin muutkin teemat.
Kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet, teot ja tavoitteet
Yhtiön strategiaan ei sisälly suoria tavoitteita tai viittauksia kestävyysseikkoihin. Yhtiön
strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyen tullaan
analysoimaan kolmen raportointikauden jälkeen, kun dataa on kerätty riittävästi.
Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo
Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. Toimintaperiaatteet kattavat
kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa, ja niiden toimeenpanosta on
vastuussa hallitus. NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita
tavoitteita kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten
vaikutusten edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi.
Yhtiöllä ei ole käytössä erityistä tavoitteiden asettamisprosessia, eikä tavoitteiden
edistymistä seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan
vuosien 2025–2027 aikana.
3. YMPÄRISTÖ JA ILMASTO
Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja
arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Olennaiset kestävyysseikat ovat
ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillintä, energia sekä jäte ja
kierrätys. Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo
Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta, joka on saatavilla yhtiön
verkkosivuilla. Nämä toimintaperiaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa
toimintamaissa. Yhtiön hallitus on vastuussa toimintaperiaatteiden käytäntöönpanon
toteutumisesta.
Vuoden 2024 raportoinnissa riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät ennakoidut taloudelliset
vaikutukset liittyen ilmastoon ja kiertotalouteen jätetään siirtymäsäännöstä hyödyntäen
raportoimatta.
Ilmastoskenaarioita, huomioiden 1,5 celsiusasteen muutos, ei ole toteutettu. Yhtiön
strategian tai liiketoimintamallin ilmastokestävyyttä ei ole kuvattu. Resilienssianalyysi
tullaan toteuttamaan, kun dataa on kerätty vähintään kolmelta raportointikaudelta
EU-Taksonomia
EU-taksonomia, eli yhtenäinen kestävyyskriteeristö vihreiden investointien edistämiseksi, on
luokitusjärjestelmä, joka muodostaa luettelon ympäristön kannalta kestävästä taloudellisesta
toiminnasta. Taksonomia -asetuksessa ympäristöllinen kestävyys rakentuu kuuden
ympäristötavoitteen varaan, joita ovat: ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen
kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Ympäristöllisesti kestäväksi, taksonomian mukaiseksi toiminnaksi luokitellaan sellainen
toiminta, joka edistää merkittävästi ainakin yhden yllä luetellun tavoitteen toteuttamista eikä
aiheuta merkittävää haittaa muille tavoitteille tai riko esimerkiksi ihmisoikeuksia.
Yritysten edellytetään julkaisevan tiedot taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten
liiketoimintojen osuudesta liikevaihdosta, investoinneista ja operatiivisista kuluista. Toiminto
raportoidaan, mikäli se on säädöksen piirissä.
NoHo Partnersin suorittaman arvion pohjalta konsernin tulkinta on se, ettei mikään sen
liiketoiminnoista ole tällä hetkellä raportoitavien taksonomiatoimialojen piirissä.
Yhteensä,
MEUR
Taksonomian
mukaista, %
Taksonomia-
kelpoista, %
Ei-taksonomia-
kelpoista, %
Liikevaihto*
427,1
0,0
0,0
100,0
Investoinnit **
44,0
0,0
0,0
100,0
Operatiiviset kulut ***
11,3
0,0
0,0
100,0
* Tilinpäätöksen liitetieto 2.1
** Pääomamenot sisältävät luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti aineettomien ja aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden sekä käyttöoikeusomaisuuserien (vuokrasopimukset) lisäykset
tilikauden aikana (tilinpäätöksen liitetiedot 4.1, 4.2 ja 4.3)
*** Toimintamenot sisältävät luokitusjärjestelmän määritelmän mukaisesti lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut (tilinpäätöksen liitetieto 4.3) sekä käyttöomaisuushyödykkeiden
kunnossapitoon ja korjauksiin liittyviä kuluja.
| 43
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta vuonna 2024
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta vuosi
2024
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjärjes
telmäkelpoist
en (A.2)
osuus
liikevaihdos-
ta 2023
Luokka
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka
(siirtymä-
toiminta)
(1)
(2)
(3)
(4)
(5)
(7)
(10)
(11)
(13)
(14)
(15)
(17)
(18)
(19)
(20)
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
-
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
0.0
0
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
0.0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1+A.2)
0.0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
427.1
100
Yhteensä
427.1
100
| 44
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista vuonna 2024
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus
pääomame-
noista 2023
Luokka
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka
(siirtymä-
toiminta)
(1)
(2)
(3)
(4)
(5)
(7)
(10)
(11)
(13)
(14)
(15)
(17)
(18)
(19)
(20)
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
-
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
0.0
0
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
0.0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
(A.1+A.2)
0.0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
44.0
100
Yhteensä
44.0
100
| 45
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista vuonna 2024
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäis-
tason
suojatoimet
Luokitusjär-
jestelmän
mukainen
osuus
toimintame-
noista 2023
Luokka
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka
(siirtymä-
toiminta)
(1)
(2)
(3)
(4)
(5)
(7)
(10)
(11)
(13)
(14)
(15)
(17)
(18)
(19)
(20)
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
-
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
0.0
0.0
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta
kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
-
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
0.0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
(A.1 + A.2)
0.0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
11.3
100
Yhteensä
11.3
100
| 46
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin
sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja
turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,
käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa
ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
3.1. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Säätilan vaihtelut voivat aiheuttaa satokausituotteiden saatavuushaasteita arvoketjun
alkupäässä. Saatavuushaasteet voivat puolestaan aiheuttaa hinnankorotuksia sekä
arvoketjun alku- että loppupäässä. Lisäksi saatavuushaasteiden vaikutukset arvoketjun
loppupäässä voivat näkyä rajoituksina ruoka- ja juomatarjoomassa. Fyysiset riskit voivat
kohdistua sellaisiin ravintolakonsepteihin, joiden toiminta voi äkillisten säätilan muutosten
takia häiriintyä. Tällaisia ovat esimerkiksi terassiravintolat.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat fyysiset riskit ja siirtymäriskit
Liiketoimintaan vaikuttava fyysinen ilmastoriski on ensisijaisesti vakava säätilan muutos,
joka voi olla luonteeltaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä akuutti (rankkasade, helleaalto),
mutta pitkällä aikavälillä säätilan krooniset muutokset (esim. pysyvä lämpeneminen tai
kuivuus) voivat yleistyä. (EU) 2021/2139) Säätilan vaihtelut voivat aiheuttaa
satokausituotteiden saatavuushaasteita arvoketjun alkupäässä. Arvoketjun loppupäässä
vaikutukset voivat liittyä ruoka- ja juomatarjooman rajoituksiin.
Siirtymäriskit liittyvät mahdollisiin muutoksiin lainsäädännössä sekä niiden vaikutuksiin
asiakaskäyttäytymisessä. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen
aiheuttamia siirtymäriskejä voivat olla uudet sääntelyvaatimukset, kuten hiilivero tai
energiatehokkuusstandardit, jotka toteutuessaan lisäävät kustannuksia. Siirtymäriskit on
tunnistettu, mutta niiden toteutumisen todennäköisyyttä, laajuutta tai mahdollista kestoa ei
ole arvioitu. NoHo Partnersin liiketoiminta ei tällä hetkellä altistu näille siirtymäriskeille, mutta
toteutuessaan hankintahinnat voivat niiden seurauksena nousta, mikä vastaavasti voi
aiheuttaa myyntihintojen nousua ja sitä kautta asiakasvolyymien laskua sekä mahdollisesti
liikevaihdon menetystä.
Riskien arvioinnin rajoitteet
Fyysisten riskien ja siirtymäriskien arviointiin liittyy seuraavia rajoitteita: Mahdollisia vaaroja
liittyen päästöihin ei ole arvioitu. Ilmastoskenaarioita, kuten IPCC:n SSP5-8.5. skenaariota
ei ole hyödynnetty, eikä altistumisen määrää, herkkyyttä, vaarojen todennäköisyyttä,
laajuutta, tai kestoa ole arvioitu, eikä liiketoimintojen maantieteellistä sijaintia huomioitu.
NoHo Partners ei ole määritellyt lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia osana
strategista suunnittelua tai pääoman kohdentamissuunnittelua. Yhtiön liiketoiminnan ja
varojen altistumista fyysisille tai siirtymäriskeille on arvioitu yleisellä tasolla: altistuu/ei altistu.
Vaarojen ja siirtymäriskien sekä niiden liiketoimintavaikutusten arviointi on tehty
tunnistamisen tasolla. Erittelyä vaikutuksista varoihin tai omaisuuserien odotettuun
elinkaareen, strategiseen suunnitteluun tai kohdentamissuunnitelmiin eri ajanjaksoilla ei ole
tehty. Yhtiö ei myöskään ole yksityiskohtaisesti eritellyt niitä liiketoiminnan osia, jotka eivät
ole yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa tai edellyttävät merkittäviä
toimia saavuttaakseen yhteensopivuuden.
| 47
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen
Ilmaston lämpeneminen ja säätilan muutokset vaikuttavat NoHo Partnersin liiketoimintaan ja
sen arvoketjuun. Vaikutukset arvoketjun alku- ja loppupäässä kohdistuvat
hankintakumppaniverkostoon ja asiakkaisiin. Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäiset
sääilmiöt, kuten kuumuus ja rankkasateet, voivat aiheuttaa ruoka- ja juomaraaka-aineiden
saatavuushaasteita sekä häiritä sääolosuhteille alttiiden ravintoloiden toimintaa ja siten
vaikuttaa asiakasvirtoihin. Kielteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen realisoituvat suoraan
liiketoiminnasta sekä liikesuhteiden kautta.
NoHo Partners sopeutuu omassa toiminnassaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
ensisijaisesti parantamalla sopeutumisvalmiuttaan sekä vähentämällä toimintansa
ilmastovaikutuksia. Valmiutta vahvistetaan ennakoimalla hankintaketjun häiriöitä,
hyödyntämällä monipuolista ravintolaportfoliota sekä panostamalla henkilökunnan
osaamiseen.
Yhtiön liiketoimintamalli edellyttää monipuolisten ruoka- ja juomaraaka-aineiden hankintaa.
Yhtiö on suuri ostaja, jolla on laaja ja monipuolinen hankintakumppaniverkosto.
Ilmastonmuutoksesta johtuviin mahdollisiin toimitushäiriöihin ja raaka-ainepulan riskeihin
varaudutaan hankkimalla tuotteita eri hankintakumppaneilta. NoHo Partnersin laaja
ravintolaportfolio sekä konseptien ja sijaintien monipuolisuus auttavat sopeutumaan
yllättäviin säätilan muutoksiin ja mahdollistavat monipuolisen ravintolatarjonnan
kehittämisen kulutuskäyttäytymisen muutokset huomioiden. Lämpimällä säällä
terassiravintolat houkuttelevat asiakkaita, kun taas huonommalla säällä kauppakeskusten ja
sisätilojen ravintolat varmistavat palvelun jatkuvuuden.
Lyhyellä tähtäimellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei ole todettu. Keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä vaikutukset voivat liittyä raaka-aineiden saatavuushaasteisiin ja ravintolaportfolion
muutoksiin. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset, kuten kiinnostus uusiin ruoka- ja
juomavaihtoehtoihin voivat vähentää joidenkin ravintoloiden houkuttelevuutta, mutta
toisaalta tarjota liiketoiminnallisia mahdollisuuksia uusien ravintolakonseptien muodossa.
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partners sopeutuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ensisijaisesti parantamalla
sopeutumisvalmiuttaan hankintaketjua hallitsemalla, hyödyntämällä monipuolista
ravintolaportfoliota ja panostamalla henkilökunnan osaamiseen.
NoHo Partners on suuri ostaja, jolla on laaja hankintakumppaniverkosto. Mahdollisiin
ilmastonmuutoksen aiheuttamiin toimitushäiriöihin ja raaka-ainepulan riskeihin varaudutaan
hajauttamalla hankintoja eri toimittajille, sekä painottamalla hankintaperiaatteissa
vastuullisia kumppaneita ja ympäristöystävällisiä valintoja.
NoHo Partnersin liiketoimintamalli perustuu monipuoliseen ravintolatarjontaan, mikä
varmistaa asiakkaille ravintolakokemuksia ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden.
Henkilökunnan osaamisen kehittäminen tukee ravintolan sopeutumista ja varautumista
ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä
kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan
ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen
liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet
päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna
2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
3.3. Liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään
Yhtiön liiketoiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen keskittyvät erityisesti ruoka- ja
juomaraaka-aineiden valmistuksen päästöihin sekä ravintolatoiminnassa käytettyyn
energiaan. Osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia NoHo Partners on seulonut
toimintansa ja suunnitelmansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset tulevat
kasvihuonepäästöjen lähteet ja muiden ilmastoon liittyvien vaikutusten aiheuttajat omissa
toiminnoissaan ja koko arvoketjussa. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt on arvioitu
laskemalla ne GHG-protokollaan perustuen.
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään
(ruokaraaka-aineiden ilmastovaikutukset
)
NoHo Partnersin ympäristövaikutukset liittyvät ruoka- ja juomatuotteiden hankintoihin,
toimitilojen energiankulutukseen, ruokahävikin syntyyn sekä jätteiden kierrätykseen.
Ilmastonmuutoksen hillintä koskee koko liiketoimintaa ja arvoketjua. Vaikutukset arvoketjun
alku- ja loppupäässä kohdistuvat hankintakumppaneihin ja asiakkaisiin. Kielteiset
vaikutukset ilmastonmuutokseen realisoituvat suoraan liiketoiminnasta sekä liikesuhteiden
kautta. Suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat ruokaraaka-aineiden kuten lihan,
maitotuotteiden, juustojen, riisin ja kasvihuonekasvisten tuotannossa (Scope 3), kun taas
pakkausten ja logistiikan rooli on vähäisempi. Vaikutukset kohdistuvat ympäristöön.
Biodiversiteetin heikkeneminen ilmastonmuutoksen seurauksena voi vaikeuttaa raaka-
aineiden saatavuutta ja nostaa hintoja. Lyhyellä tähtäimellä liiketoiminnan vaikutuksia ei ole
vielä todettu, koska dataa ei ole vielä saatavilla ja päästölaskenta toteutetaan vuodelta
2024. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset arvioidaan, kun dataa on kerätty vähintään
kolmelta raportointikaudelta.
| 48
Liiketoiminnalla on todellinen negatiivinen vaikutus energiankulutukseen
Ravintolaliiketoiminnan energiankulutus on yksi keskeinen ilmastoa kuormittava tekijä.
Energiankulutuksen vaikutukset koskevat koko arvoketjua ja liiketoimintaa. Liikesuhteiden
osalta päästöt määräytyvät ensisijaisesti hankitun energian tuotantotavoista. Liiketoiminnan
energiankulutus vaikuttaa pääosin Scope 2 -päästöihin, eli ostettuun sähköön, lämpöön ja
jäähdytykseen. Oman toiminnan näkökulmasta kasvihuonekaasupäästöjä syntyy
ruoanvalmistuksesta, lämmityksestä, jäähdytyksestä ja valaistuksen energiankulutuksesta.
NoHo Partners vähentää hiilijalanjälkeään parantamalla energiatehokkuutta ja käyttämällä
uusiutuvaa energiaa. Ravintola-alan hiilijalanjäljen odotetaan laskevan, mikäli Suomen
energiasektorin päästöt kehittyvät odotetusti vähähiilisempään suuntaan. NoHo Partners ei
hanki tällä hetkellä energiaa, jolla olisi alkuperätakuu.
Energiankulutus on todellinen taloudellinen riski
Energian hinnan nousu lisää ruoanvalmistuksen, lämmityksen, jäähdytyksen ja valaistuksen
kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta vaikutuksia tasataan suojaamalla ostetun sähkön
hinta ja hyödyntämällä laajaa hankintaverkostoa. Sähkömarkkina elää jatkuvassa
muutoksessa. Absoluuttisesti energian hinta kasvaa lyhyellä aikavälillä lisäten kustannuksia.
Euroopan Unionin toimet energian hinnannousun tasapainottamiseksi ovat osin toteutuneet.
Energian hintakehitys riippuu myös Suomen vihreän siirtymän toteutumisesta. Siirtyminen
uusiutuviin energiamuotoihin voi vaatia investointeja ja lisätä lyhyen ja keskipitkän aikavälin
energiankulutuksen kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä uusiutuvat energiamuodot yleistyvät
ja energian hinnan voidaan olettaa laskevan.
Energiankulutuksen tehostaminen arjen toiminnoissa on taloudellinen mahdollisuus
liiketoiminnalle
Lyhyellä aikajänteellä henkilöstöä opastetaan hyödyntämällä NoHo Akatemian ESG-opasta,
joka sisältää käytännön ohjeita energiatehokkuuden parantamiseksi. Keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä energian (lämmitys, jäähdytys, valaistus) ja veden säästämisen, tavaratilausten
tehostamisen sekä kierrätyksen kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa
merkittävän positiivisen muutoksen päästöjen näkökulmasta, vähentää kuluja ja kasvattaa
liikevoittoa. Uusia toimitiloja valittaessa ja vuokrasopimuksia uusittaessa on mahdollisuus
vaikuttaa energiatehokkaiden ratkaisujen lisäämiseen.
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutokseen hillintään liittyvänä toimintaperiaatteena on kehittää tuotteita ja
palveluita, sekä lisätä energiatehokkuutta.
Tuote- ja palvelukehitys
Ruokaraaka-aineiden ilmastovaikutuksia hallitaan tuote- ja palvelukehityksen kautta,
esimerkiksi painottamalla vähähiilisiä raaka-aineita ruokalistasuunnittelussa, optimoimalla
annoskokoja sekä vähentämällä ruokahävikkiä. Asiakaskäyttäytymisen osalta ruoan
ilmastokuormitusta hillitään varmistamalla, että ruokalistalla on aina tarjolla vaihtoehtoja,
joiden ilmastokuormitus on pienempi.
Energiatehokkuuden lisääminen
Toimintaperiaatteena on varmistaa, että henkilöstöllä on tarvittava tieto ja taito energian
käytön hallintaan arjessa, ja että laitehankinnoissa suositaan energiatehokkaita ratkaisuja.
Uusiutuvan energian käytölle ei ole erillisiä toimintaperiaatteita, sillä yhtiö toimii
vuokrakiinteistöissä, joissa sen vaikutusvalta energiaratkaisuihin on rajallinen.
NoHo Partnersilla ei ole vielä ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa.
Suunnitelma laaditaan vuoden 2024 kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja
vertailuarvojen (2025, 2026) määrittämisen jälkeen. Näiden tietojen pohjalta asetetaan
tavoitteet kestävään talouteen siirtymiselle, ilmaston lämpenemisen rajoittamiselle 1,5
celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti sekä ilmastoneutraaliuden
saavuttamiselle vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on ottaa siirtymäsuunnitelma
käyttöön vuoteen 2030 mennessä.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä
kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan
ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen
liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet
päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna
2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
3.5. Energiankulutus ja energialähteet
NoHo Partnersin energiankulutukseen liittyvät tiedot kerätään ja raportoidaan ensimmäistä
kertaa vuodelta 2024. Yhtiö raportoi energiankulutuksen ja käyttämänsä energialähteiden
jakauman, sisältäen fossiiliset, uusiutuvat ja ydinenergialähteet.
Vuonna 2023, fossiilisten energialähteiden ja turpeen osuus kokonaisenergiankulutuksesta
oli 80,62 %, uusiutuvan energian osuus oli 5,34 % ja ydinvoiman osuus oli 14,04 %. Vuoden
2024 jäännösjakauma saadaan kesäkuussa 2025.
| 49
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (MWh)
2024
(6) Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kokonaiskulutus
27 247,67
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
80,62 %
(7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian
kokonaiskulutus
4 745,19
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
14,04 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä
biologistaalkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte,
biokaasu, uus iutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh
1 804,79
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus (MWh)
(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
1 804,79
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
5,34 %
Energian kokonaiskulutus (laskettuna rivien 6, 7 ja 11
summana)
33 797,66
Tulokset on saatu keräämällä data otoksen yksiköiden energiankulutuksen osalta ja
ekstrapoloimalla se liikevaihdon suhteessa vastaamaan koko konsernin energiankulutusta.
3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3-bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
NoHo Partners suorittaa kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ensimmäistä kertaa vuoden
2024 osalta. Laskenta kattaa bruttopäästöt eriteltynä Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3-
päästöihin. Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa noudatetaan
Standards -ohjeistusta.
Laskenta perustuu erityisesti
GHG Protocol Corporate Standard
-ohjeisiin (A Corporate Accounting and Reporting Standard - Revised Edition) sekä
GHG
Protocol Scope 2 Guidance
Corporate Value Chain
(Scope 3) Accounting and Reporting Standard
Technical Guidance for
Calculating Scope 3 Emissions
, jotka ohjaavat arvoketjun päästöjen arviointia. Laskenta
on toteutettu yhteistyössä kumppanin kanssa, joka tarjoaa tieteeseen pohjautuvan
laskentatyökalun elintarvikeyritysten päästöjen arviointiin. Työkalun lisäksi kumppani on
tarjonnut asiantuntijapalveluita, joiden avulla datan keräämiseen on määritetty selkeät
ohjeistukset ja työvaiheet. Tämä yhteistyö on varmistanut, että päästölaskenta on toteutettu
järjestelmällisesti ja tavoitteiden mukaisesti. Vuosi 2024 toimii laskennan perusvuotena,
jonka tuloksiin tulevien vuosien päästöjä verrataan.
| 50
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi (2024)
Vertailukelpoinen
Raportointivuosi
(2024)
Muutos (%)
2025
2030
(2050)
Vuotuinen %-tavoite
/perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
2024
n/a
60,85
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
2024
n/a
np/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
2024
n/a
1 284,31
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
2024
n/a
18 754,33
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt
(tCO2-ekv.)
2024
n/a
70 242,75
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
1 Ostetut tavarat ja palvelut
2024
n/a
65 595,86
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
2 Tuotantohyödykkeet
2024
n/a
3 297,18
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly
Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)
2024
n/a
473,16
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
2024
n/a
190,73
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
5 Toiminnassa muodostuva jäte
2024
n/a
120,36
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
| 51
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi (2024)
Vertailukelpoinen
Raportointivuosi
(2024)
Muutos (%)
2025
2030
(2050)
Vuotuinen %-tavoite
/perusvuosi
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
2024
n/a
21,15
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
2024
n/a
544,31
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
2024
n/a
0
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
2024
n/a
0
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
14 Franchising
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
15 Investoinnit
2024
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
2024
n/a
71 587,91
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-
ekv.)
2024
n/a
89 057,93
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
| 52
Metodologia ja oletukset
Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on hyödynnetty otantaa niin laskentaan
sisällytettävien NoHo Partnersin ravintoloiden ja ulkopuolisten lähteiden (toimittajaraportit)
valinnassa kuin ajallisen kattavuudenkin osalta.
NoHo Partnersin ravintolaportfolio on luokiteltu laskentaa varten ravintolatyypeittäin
yhdeksään eri kategoriaan, joista kustakin on valittu laskentaan 1–2 ravintolaa. Lisäksi
laskenta on tehty erikseen Nokia Arenasta, Messukeskuksesta sekä BBS-alakonsernista.
Luokitteluun liittyvä merkittävä oletus on, että kunkin kategorian sisällä ravintolat vastaavat
tuotevalikoimaltaan ja siten myös päästöiltään olennaisin osin toisiaan, jolloin otokseen
valitun yhden tai kahden ravintolan päästöt ovat ekstrapoloitavissa oman kategoriansa
sisällä koko populaatioon.
Otantaa on hyödynnetty myös raaka-ainehankintoja koskevan datan lähteenä olevien
toimittajien valinnassa. Laskentaa varten on valittu viisitoista keskeisintä raaka-
ainetoimittajaa, jotka kattavat ravintolasta riippuen 48–100 % ravintolan ruoka- ja
juomahankinnoista. Datan keruussa kattamatta jääneiltä toimittajilta tehtyjen hankintojen
osuus kilogrammoissa on arvioitu suhteessa heiltä ostettuihin raaka-aineisiin euroissa
mitattuna. Tämä arviointimenetelmä sisältää oletuksen, että datan keruussa kattamattomilta
toimittajilta tehdyt raaka-ainehankinnat ovat jakaumaltaan olennaisin osin samanlaisia kuin
hankinnat otokseen sisältyviltä toimittajilta.
Ajallisesti otantaa on hyödynnetty keräämällä dataa pääosin tammi-syyskuun alta ja
ekstrapoloimalla tältä ajanjaksolta saatu data koko vuodelle 2024. Tällä tavalla saatu arvio
koko vuodelta sisältää oletuksen, että päästöjakauma on olennaisin osin samanlainen
tammi-syyskuussa ja loka-joulukuussa.
Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -laskenta on tehty konsernilaskentana. Konsolidoitu
konsernitason laskenta kattaa kaikki NoHo Partnersin ravintolat Suomessa, Ruotsissa,
Tanskassa, Norjassa ja Sveitsissä sekä hallinnolliset toiminnot. NoHo Partners on arvioinut
osakkuusyritysomistuksensa laskennan kannalta epäolennaisiksi, ja ne on jätetty kokonaan
päästölaskennan ulkopuolelle. Yhtiöllä ei ole osakkuusyrityksissään operatiivista
määräysvaltaa. Raportointi kattaa kuusi kasvihuonekaasua: hiilidioksidi (CO
₂
), metaani
(CH
₄
), typpioksiduuli (N
₂
O), fluorihiilivedyt (HFCs), perfluoratut yhdisteet (PFCs) ja
rikkiheksafluoridi (SF
₆
).Yhtiö ei raportoi biogeenisiä päästöjä, koska niitä ei ole.
Lämmitysvaikutuksen (GWP) kertoimet perustuvat IPCC:n viimeisimpiin tietoihin 100
vuoden ajanjaksolta. Päästökertoimet on haettu tilastolähteistä, avoimista tietokannoista,
tieteellisistä julkaisuista sekä alan raporteista ja julkaisuista. Päästökerroinvalinnat on tehty
laskennan asiantuntijan toimesta parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella ja GHG-
protokollan ohjeistuksia noudattaen. Merkittävät oletukset on eritelty sekä kategoria- että
aktiviteettikohtaisesti.
Osa päästökategorioista rajataan laskennan ulkopuolelle niiden vähäisen merkityksen
vuoksi. Päästökategorioiden datan laadun vaatimus on määritetty priorisointiasteikolla high,
medium, low. Mitä suurempi merkitys päästökategorialla on – joko taloudellisen merkityksen
tai päästöintensiteetin perusteella – sitä korkeampi on vaadittu datan laadun taso.
Scope 1 -päästöjen raportointi
NoHo Partnersilla ei ole omaa energiantuotantoa eikä prosessilähteitä. Yhtiön omistuksessa
olevien autojen määrä on vähäinen, minkä vuoksi ne on jätetty laskennan ulkopuolelle.
NoHo Partnersin raportoimat Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt sisältävät karkauspäästöt,
jotka koostuvat ravintoloista pois kerätyistä kylmäaineista. Kylmäaineiden määrät on kerätty
ajalta tammi-syyskuu 2024 ja ekstrapoloitu koko vuodelle 2024.
Scope 2 -päästöjen raportointi
Scope 2 -päästöjen laskentaan on sisällytetty konserniin ostettu sähkö, jonka määrä on
arvioitu edellä esitetyn otospohjaisen metodologian mukaisesti. Scope 2 -päästöt on
ilmoitettu sijainti- ja markkinaperusteisti.
Jäännösjakauman päästökerrointa on käytetty
markkinaperusteisen laskemiseen ja Suomen sähköntuotannon päästökerrointa
sijaintiperusteiseen laskentaan.
laskenta on toteutettu Suomen jäännösjakauman mukaisesti.
Scope 3 -päästöjen raportointi
NoHo Partnersin Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat pääosin arvoketjun
ylävirran toiminnoista ja raaka-aineista. Yhtiö on kerännyt tiedot ylävirran päästöistä edellä
esitetyn otospohjaisen metodologian mukaisesti siten, että otantaa on sovellettu sekä
laskentaan sisällytettävien ravintoloiden ja raaka-ainetoimittajien valinnassa että tietojen
keruun ajallisessa kattavuudessa. Merkitykselliset Scope 3 -luokat on yksilöity ja raportoitu
arvioitujen päästöjen suuruuden perusteella.
Kokonaispäästöt
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt on raportoitu käyttäen ESRS:n
tiedonantovaatimuksissa esitettyjä laskentakaavoja. Laskenta kattaa Scope 1- ja Scope 2-
kasvihuonekaasupäästöt sekä merkittävät Scope 3 -päästöt, jotka esitetään eriteltyinä
taulukkomuodossa. Kokonaispäästöt on saatu laskemalla yhteen Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -bruttopäästöt, eriteltynä sijaintiperusteisella menetelmällä sekä
markkinapohjaisella menetelmällä laskettuihin päästöihin.
| 53
Luettelo inventaarioon sisällytetyistä ja sen ulkopuolelle jätetyistä
Scope 3 -kasvihuonepäästöluokista
Scope 3 -luokka
Raportoinnin rajaukset sekä perustelut poisjättämiselle)
Sisältyy
inventaarioon
(Ei/Kyllä)
1. Ostetut tavarat ja
palvelut
Ruoka- ja juomahankintoja koskeva data on kerätty
otospohjaisesti ennalta valituista ravintoloista ja toimittajilta
ajalta tammi-syyskuu 2024 ja saatu data on ekstrapoloitu
koko konserniin. Kesken tilikauden hankitun Triple Tradingin
ostot on rajattu laskennan ulkopuolelle johtuen yhtiön
muusta konsernista poikkeavasta liiketoiminnasta ja vajaasta
toimintakaudesta. Konsernin muista ostoista ja palveluista on
huomioitu laskennassa euromääräisesti olennaiset erät.
Kyllä
2. Tuotantohyödykkeet
Laskennassa on käytetty tammi-syyskuun euromääräisiä
investointeja ravintolan kalusteisiin, koneisiin, laitteisiin sekä
remontointiin, ja luvut on ekstrapoloitu koko vuodelle.
Kyllä
3. Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät
toiminnot
Sisältää Scope 2:ssa raportoidun sähkön ekstrapoloituna
otoksen ravintoloista koko konserniin ja ajanjaksolta tammi-
syyskuu koko vuodelle 2024.
Kyllä
4. Tuotantoketjun
alkupään kuljetukset ja
jakelu
Sisältää vain saatavilla olleet Keskon kuljetuksien
päästötiedot ajalta tammi-syyskuu 2024, jotka ekstrapoloitu
koko konserniin ja koko vuodelle otospohjaisen
metodologian mukaisesti.
Kyllä
5. Toiminnassa
muodostuva jäte
Hyödynnetty otospohjaista tiedonkeruuta niistä ravintoloista,
joissa on erillinen jätehuolto (pääosin ravintoloiden jätteet
kerätään kiinteistökohtaisesti, jolloin yksittäisen ravintolan
tuottamaa jätettä ei voida eritellä). Ekstrapoloitu otoksesta
kerätty data koko konserniin.
Tähän kategoriaan sisällytetään sekä ravintolatoiminnassa
syntyvä jäte että kuluttajan käytössä syntyvä hävikki
(kategoria 12). Kuluttajan käytössä syntyvää hävikkiä ei
kerätä erikseen eikä siksi voida erotella.
Kyllä
6. Liiketoimintaan
liittyvä matkustaminen
Sisältää vain hotelliyöpymisten päästöt. Matkustamisen
määrä konsernitasolla vähäistä, minkä johdosta muut
päästölähteet rajattu laskennan ulkopuolelle.
Kyllä
Luettelo inventaarioon sisällytetyistä ja sen ulkopuolelle jätetyistä
Scope 3 -kasvihuonepäästöluokista
Scope 3 -luokka
Raportoinnin rajaukset sekä perustelut poisjättämiselle)
Sisältyy
inventaarioon
(Ei/Kyllä)
7. Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
Laskenta perustuu arvioon työntekijöiden ja työpäivien
määrästä. Laskennassa käytetty Traficomin
henkilöstöliikennetutkimuksen tietoja keskimääräisestä
työmatkasta ja käytetyistä kulkuvälineistä.
Kyllä
8. Tuotantoketjun
alkupään vuokratut
omaisuuserät
Huomioidaan Scopeissa 1 ja 2 (operatiivinen kontrolli–
rajauksen vuoksi GHG Protocol ohjeistuksen mukaan).
Sisältää vuokrattujen tilojen energiankäytön.
Kyllä
9. Kuljetukset
tuotantoketjun
loppupäässä
Rajattu pois konsernitason laskennasta vähäisen
merkityksen vuoksi. Tähän sisältyisivät kuljetuspalveluiden
aiheuttamat päästöt (esim. Wolt).
Kyllä
10. Myytyjen
tuotteiden jalostus
Rajattu pois, sillä ei ole relevantti NoHo Partnersin
liiketoiminnalle.
Ei
11. Myytyjen
tuotteiden käyttö
Rajattu pois, sillä ei ole relevantti NoHo Partnersin
liiketoiminnalle.
Ei
12. Myytyjen
tuotteiden käsittely
käyttöiän lopussa
Käytön aikana syntyvä hävikki huomioitu jätteiden
raportoinnin yhteydessä.
Ei
13. Tuotantoketjun
loppupään vuokratut
omaisuuserät
Rajattu pois, ei relevantti NoHo Partnersin liiketoiminnalle.
Ei
14. Franchising
Franchising-yksiköiden osuus ei ole liiketoiminnallisesti
merkittävä. Rajattu pois laskennasta.
Ei
15. Investoinnit
Osakkuusyritysomistusten merkitys vähäinen. Rajattu pois
laskennasta.
Ei
| 54
Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti
Liikevaihtoon perustuvan kasvihuonekaasuintensiteetin raportoinnissa on käytetty
laskentakaavaa, joka perustuu yhtiön kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin ja
liikevaihtoon. Laskennassa on ilmoitettu kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
hiilidioksidiekvivalenttitonneina ja konsernin toteutunut kokonaisliikevaihto (427,1 miljoonaa
euroa).
Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu sisällyttämällä kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöt osoittajaan ja kokonaisliikevaihto nimittäjään. Liikevaihto on laskettu
käyttäen samaa menetelmää kuin tilinpäätöksessä
Kasvihuonekaasuintensiteetti
suhteessa liikevaihtoon
Vertailukelpoinen
Raportointivuosi
(2024)
Muutos
(%)
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon
(tCO2-ekv./€)
-
0,000167
-
Kasvihuonekaasujen
(markkinaperusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./€)
-
0,000208
-
3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen syntyyn ja resurssien hallintaan
Resurssien hallintaan ja jätteen syntyyn liittyvät vaikutukset, riskit, ja mahdollisuudet on
tunnistettu ja arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia.
Kaksoisolennaisuuden arvioinnin tuloksissa on huomioitu resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Arviointiin on
sisällytetty konsernin kaikki 297 ravintolaa, jotka liittyvät yhtiön tuotteiden ja palveluiden
sekä sen tuottaman jätteen hallintaan. Lisäksi on kartoitettu yhtiön käyttämät olennaiset
resurssit, joita ovat
1) Kiinteistöt ja tilat: NoHo Partnersin vuokraamat kiinteistöt, kuten ravintolat ja toimistotilat,
ovat keskeisiä yhtiön liiketoiminnassa. Näiden tilojen kunnossapito ja kehittäminen ovat
ensisijaisen tärkeitä yhtiön toiminnan jatkuvuuden ja asiakaskokemuksen kannalta.
2) Laitteet ja kalusto: Ravintoloiden ja muiden toimipisteiden käyttämät laitteet, kuten
keittiövälineet, huonekalut ja IT-laitteet, ovat välttämättömiä päivittäisen toiminnan
sujuvuuden varmistamiseksi.
3) Varastot ja raaka-aineet: Raaka-aineet, kuten elintarvikkeet ja juomat, sekä muut
varastoitavat tuotteet ovat olennaisia liiketoiminnan kannalta. Näiden saatavuus ja laatu
vaikuttavat suoraan yhtiön palveluihin ja asiakastyytyväisyyteen.
4) Energia ja vesi: Energia ja vesi ovat keskeisiä tekijöitä NoHo Partnersin liiketoiminnassa,
ja niillä on suora vaikutus yhtiön ympäristövaikutuksiin.
Resurssien tärkeysjärjestys perustuu niiden vaikutukseen NoHo Partnersin päivittäiseen
toimintaan, asiakaskokemukseen ja kestävän kehityksen työhön. Kiertotalouteen siirtymisen
liittyvät vaikutukset ja riskit sekä arvoketjun vaiheet, joihin resurssien käyttö, riskit ja
kielteiset vaikutukset siirtymisen osalta keskittyvät arvioidaan, kun dataa on kerätty kolmelta
raportointivuodelta.
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus ruokajätteen syntyyn.
Liiketoiminnan
seurauksena syntyvä ruokahävikki ja jätteiden heikko kierrätys tuottaa kasvihuonepäästöjä,
kun jätettä muodostuu kaatopaikoille. Ruokahävikki aiheuttaa resurssien hukkaa, erityisesti
jos tilaukset ja varasto-optimoinnit epäonnistuvat. Arvoketjun loppupäässä ruokajätettä
syntyy silloin, kun ruoka-annos tuotetaan asiakkaalle, tarjoillaan ja sitten heitetään pois.
Ruokajätteen syntyyn reagoidaan optimoimalla hankintoja, minimoimalla ruokahävikkiä, ja
tehostamalla kierrätystä ja lajittelua. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä voidaan olettaa
ruokajätteen hallinnan tehostuvan, kun prosessit ja käytänteet yleistyvät läpi organisaation.
Ruokajätteen tuottaminen on riski liiketoiminnalle.
Ruokajätettä syntyy läpi koko
arvoketjun ja kaikissa ravintoloissa koko tilikauden ajan, mikä voi vaikuttaa raaka-aineiden
hintoihin, kasvattaa hankintakustannuksia sekä lisätä jätehuollon kokonaiskuluja.
Tilausketjun hallinnalla NoHo Partners pystyy paremmin arvioimaan tarpeita, optimoimaan
ostoja ja minimoimaan varastoihin muodostuvaa ruoka-ainejätettä, jolla on suuri merkitys
myös käyttökatteeseen. Vaikka ravintola-alan jätteiden kierrätyksessä on positiivisia piirteitä,
kuten paisto-öljyn muuttaminen biopolttoaineeksi, on jätehuollossa ja kierrätyksessä
yleisesti paljon parannettavaa. Liian suuri osa jätteestä poltetaan energiaksi ja liian vähän
kierrätetään uudeksi materiaaliksi. Erityisesti biojätteen ja muovin kierrätystä raaka-aineiksi
tulee tehostaa. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kierrätysasteen nostamiseksi saatetaan
kansallisella tasolla asettaa taloudellisia ohjauskeinoja. Niitä voisivat olla esimerkiksi
jätteenpolton verotus tai muu maksu polttoon päätyvälle jätteelle. Nämä ohjauskeinot voivat
lisätä ravintolaliiketoiminnan jätehuollon kustannuksia.
Resurssitehokkuus on mahdollisuus liiketoiminnalle.
Materiaalivalinnat, kuten kalusteet
ja keittiölaitteet, lisäävät ympäristökuormitusta. Ravintolakalusteiden kierrätys ja
keittiölaitteiden vuokraaminen lisää resurssitehokkuutta ja tuottaa säästöjä. Kierrätyksen
kehittämisen kertautuminen noin 300 ravintolassa aiheuttaa suuren positiivisen muutoksen,
vähentää kuluja ja kasvattaa liikevoittoa. Kaluston osalta käytöstä poistetut käyttökelpoiset
tuotteet varastoidaan, ja valitaan sopivilta osin uusiokäyttöön. Laitteiden osalta
osakkuusyhtiömme kerää laitteet esimerkiksi suljetuista ravintoloistamme, arvioi elinkaaren
vaiheen ja huoltaa sopivat laitteet uusiokäyttöön. Taloudellista vaikutusta seurataan
| 55
ainoastaan yhtiön sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa.
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet
Ruokajätettä ehkäistään optimoimalla hankintoja, minimoimalla ruokahävikkiä
(sisäänvirtaukset) ja tehostamalla kierrätystä ja lajittelua (ulosvirtaukset).
Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia toimipaikkoja. Niiden toteutuksesta ja seurannasta
vastaa konsernin johtoryhmä, joka valvoo periaatteiden toimeenpanoa ja kehittämistä.
Hankinta- ja liiketoimintajohtaja vastaa hankintojen hallinnasta ja toteutuksesta. Elintarvike-
ja anniskelulaki toimii pohjana kaikelle toiminnalle. Lisäksi NoHo Partnersin
tapahtumataloissa on otettu käyttöön Ekokompassi-sertifikaatti, jonka myötä tehdyt
ympäristölupaukset edistävät hävikin hallintaa. Jätehierarkiaa ei hyödynnetä
toimintaperiaatteissa.
Hankintojen optimointi
NoHo Partners on keskittänyt hankintansa 96-prosenttisesti, mikä tehostaa resurssien
hallintaa ja käyttöä. Hankinnat määritellään ostosopimusten ja toimipaikan tarpeiden
mukaan, ja ne perustuvat jokaisen toimipaikan liikeideaan ja taloudellisiin tavoitteisiin.
Ostosopimukset ja -ohjeet ovat saatavilla sisäisen viestinnän kanavissa.
Ruokahävikin minimointi
NoHo Partnersin jokapäiväisessä toiminnassa ruokahävikkiä torjutaan systemaattisilla
toimenpiteillä ja prosesseilla, jotka tukevat kestävää ja vastuullista ravintolatoimintaa.
Ravintoloissa ruokahävikin hallinta on keskeinen osa toimintaa, kattaen tilaukset, annoskoot
ja ruokalistasuunnittelun. Elintarvikelain mukaisesti kylmänä ja kuumana tarjottavien ruokien
säilytysajat ja uudelleentarjoamisen mahdollisuudet ovat tarkoin säädeltyjä.
Kierrätys
NoHo Partners pyrkii lajittelemaan kaikki jätteet. Jätehuollon toimintaperiaatteet perustuvat
jätelainsäädäntöön sekä taloudellisiin tavoitteisiin ja paikallisiin vaatimuksiin, jotka ohjaavat
jätteen syntymisen ehkäisyä, kierrätyksen edistämistä ja vastuullista käsittelyä. Jokaisella
toimipaikalla on vastuu noudattaa annettuja ohjeita ja säädöksiä, ja tulosvastuulliset
varmistavat niiden toteutumisen käytännön toiminnassa.
Jätteiden hallinta kattaa koko organisaation, ja käytännöt mukautetaan paikallisiin
jätehuoltomääräyksiin sekä saatavilla oleviin kierrätys- ja käsittelymahdollisuuksiin. Yhtiö on
sitoutunut tehokkaaseen lajitteluun ja kierrätykseen, varmistaen jätehuollon toteutumisen
vähintään paikallisten säädösten mukaisesti.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä
kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan
ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen
liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet
päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna
2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
NoHo Partnersilla ei ole suunnitelmaa mitattavissa olevien tuloslähtöisten tavoitteiden
asettamiseksi resurssien sisäänvirtauksiin ml. resurssien käyttöön liittyen. Yhtiön
päätoimiala on ruoka- ja juomatuotteiden myynti, joiden osalta ei ole mahdollista noudattaa
kiertotalouden periaatteita. Kiertotalouden alle soveltuvat osa-alueet ovat liiketoiminnan
sivuvirtoja, joiden kokoluokasta yhtiöllä ei ole riittävää tietoa tavoitteiden asettamiseksi.
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partners edistää resurssitehokkuutta hyödyntämällä uudelleen laitteita, kalusteita ja
muita kierrätettävissä olevia materiaaleja.
Uudelleenkäyttö
NoHo Partnersilla on käytössä primaari- ja sekundaariresursseja. Toimipaikoilla on aina
mahdollisuus valita sekundaariresurssi, mutta sitä ei keskitetysti ohjata vaan valinnat
tehdään liiketoiminnan tarpeen mukaan. NoHo Partnersin ydinliiketoimintaan kuuluu take-
away -pakkausten käyttö. Pakkausten osalta tavarantoimittajiemme valikoimissa on sekä
primaari- että sekundaariraaka-aineista valmistettuja tuotteita ja näistä kukin toimipaikka
valitsee käyttötarkoitukseen sopivimman vaihtoehdon. Käytöstä poistetut toimivat laitteet,
kalusteet ja muut kierrätettävissä olevat tavarat varastoidaan ja hyödynnetään tarpeiden
mukaan. NoHo Partnersilla ei ole suunnitelmaa, siirtyä pois neitseellisten raaka-aineiden
käytöstä. Uusiutuvista luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden käyttö on aina toissijainen
vaihtoehto. Yhtiön toimipaikoissa suositaan uudelleen käytettäviä tuotteita.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhtiö toteuttaa päästölaskennan ensimmäistä
kertaa vuodesta 2024, josta muodostuu nykytila-arvio. Koska kestävyysselvitys suoritetaan
ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen
liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet
päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna
2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
NoHo Partnersilla ei ole suunnitelmaa mitattavissa olevien tuloslähtöisten tavoitteiden
asettamiseksi resurssien sisäänvirtauksiin ml. resurssien käyttöön liittyen. Yhtiön
| 56
päätoimiala on ruoka- ja juomatuotteiden myynti, joiden osalta ei ole mahdollista noudattaa
kiertotalouden periaatteita. Kiertotalouden alle soveltuvat osa-alueet ovat liiketoiminnan
sivuvirtoja, joiden kokoluokasta yhtiöllä ei ole riittävää tietoa tavoitteiden asettamiseksi.
3.10. Resurssien sisäänvirtaukset
NoHo Partnersin olennaisiin resurssien sisäänvirtauksiin kuuluvat erityisesti ruoka- ja
juomatuotteet sekä niiden kuljetuspakkaukset, jotka muodostavat keskeisen osan yhtiön
materiaalivirroista. Ravintolatoiminnan luonteen takia kriittisiä raaka-aineita ja harvinaisia
maametalleja ei käytetä liiketoiminnassa. Vettä käytetään tuotantoprosessissa. Aineellisia
käyttöomaisuushyödykkeitä ovat kalusteet ja valmistuslaitteet.
Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien
kokonaispaino on laskettu osana päästölaskentaa. Kokonaispaino raportointikaudella oli 16
592,65 tonnia. Konsernin ESG-työryhmä on analysoinut yhtiön ravintolaportfoliota ja
ravintoloiden ominaispiirteitä löytääkseen samankaltaisuuksia ravintoloiden hiilijalanjälkeen
vaikuttavista tekijöistä ja yhdenmukaistaakseen datan keruuta.
Raportin luotettavuuden kasvattamiseksi työryhmä on jakanut ravintolat laskennallisesti
relevantteihin alakategorioihin. Yhtiön arvion mukaan näillä yhdeksällä alakategorioilla
saadaan kuvattua konsernin ravintolaportfolio kattavasti ja monipuolisesti laskentaa varten.
Raportointikaudelta ei ole saatavilla tietoja yhtiön tuotteiden ja palveluiden, mukaan lukien
pakkausten, valmistamiseen käytettyjen, kestävästi hankittujen biologisten materiaalien
prosenttiosuudesta, käytetystä sertifiointijärjestelmästä tai kaskadikäyttöperiaatteen
soveltamisesta. Vastaavasti tietoja ei ole saatavilla myöskään tuotteiden ja palvelujen
valmistuksessa käytettyjen uudelleen käytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien,
välituotteiden tai uusiomateriaalien painosta absoluuttisena arvona tai prosenttiosuutena.
Laskenta on suoritettu otokseen valituille ravintoloille ja yleistetään kategorioittain koko
populaatioon. Datan kerääminen aloitettiin syyskuussa, minkä takia laskennassa käytetään
1–9/2024 aikana toteutuneita lukuja, jotka ekstrapoloidaan loppuvuoden osalta. Arviomme
mukaan otoksen muodostaminen 1–9/2024 lukujen pohjalta ei vaikuta olennaisesti
lopputulokseen, koska liiketoiminnan luonne tai käytetyt tavarantoimittajat eivät merkittävästi
muutu loppuvuonna. Tiedot kerättiin keskeisiltä toimittajilta riittävän kattavuuden
varmistamiseksi.
3.11. Resurssien ulosvirtaukset
Ravintolatoimialalla toiminnan merkityksellinen jätevirta syntyy elintarvikejätteistä.
Jätteeseen sisältyy materiaaleista biomassa, metallit, lasi, muovi ja kuitupakkaukset. Yhtiö
ei tuota vaarallista eikä radioaktiivista jätettä. Jätteiden kokonaismäärä on arvioitu
keräämällä data jätehuoltoa hoitavalta yhtiöltä koko vuodelta niistä ravintoloista, joissa on
oma jätehuoltosopimus ja tieto on siten kerättävissä (kuusi ravintolaa). Kerätyt jätemäärät
on ekstrapoloitu koko konsernin luvuksi liikevaihtoon suhteuttamalla. Tietoa kierrätettävien
ainesten osuuksista tuotteissa ja pakkauksissa ei ole saatavilla.
Raportointikauden aikana NoHo Partnersin toiminnasta syntyneen jätteen kokonaismääräksi
on arvioitu 5 382 tonnia. Loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismääräksi on
arvioitu 3 205 tonnia, joka sisältää kierrätettäviä materiaaleja sekä biojätteen, joka on
luokiteltu muiden hyödyntämistoimien piiriin. Arvioituun jätemäärään ei sisälly
uudelleenkäytettävää materiaalia.
Kierrätykseen ohjautuvan jätteen määräksi on arvioitu 1 816 tonnia, ja se koostuu pahvista,
metallista ja lasista. Biojätteen määrä on arvioitu olevan 1 388 tonnia. Loppukäsittelyyn
ohjatun jätteen kokonaismääräksi on arvioitu 2 177 tonnia, joka koostuu poltettavasta
jätteestä ja se sisältää sekä energia- että sekajätteen. Arvioituun jätemäärään ei sisälly
kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä eikä muuhun loppukäsittelyyn ohjattavaa jätettä.
Raportointikaudella kierrättämättömän jätteen määräksi on arvioitu 3 566 tonnia, mikä
vastaa 66 prosenttia syntyneestä kokonaisjätemäärästä. Kierrättämättömään jätteeseen
sisältyvät biojäte, energiajäte ja sekajäte.
4. IHMISET JA YHTEISÖLLISYYS
Ihmisiin ja yhteisöllisyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja
arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Olennaiset kestävyysseikat ovat
oman työvoiman työolot ja yhdenvertainen kohtelu, tuotantoketjun työntekijöiden työolot
sekä asiakkaiden tietosuoja sekä terveys ja turvallisuus. Kaikki olennaisiin
kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-
ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. Nämä toimintaperiaatteet kattavat kaikki
liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa. Toimintaperiaatteiden käytäntöönpanon
toteutumisesta on vastuussa hallitus.
NoHo Partners ei ole laatinut siirtymäsuunnitelmia. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
kohdistuen työntekijöihin, joilla on erityisiä ominaisuuksia, työntekijöihin, jotka työskentelevät
tietyissä yhteyksissä tai työntekijöihin, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä, on tunnistettu ja
arvoitu osana kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Yhtiön oma liiketoiminta tai toiminta-
alueet eivät sisällä riskiä pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä.
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partners on sitoutunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen kaikissa
toiminnoissaan. Noudatamme kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja -periaatteita, kuten
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevia ohjaavia periaatteita.
NoHo Partnersin ESG-ohjelmassa ei erikseen käsitellä omaan työvoimaan liittyvää
ihmiskauppaa, pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä, vaan yhtiön eettiset ohjeet
| 57
määrittelevät, kuinka toimimme yhtiönä ja suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin
sekä yhteiskuntaan. Eettiset ohjeet perustuvat yrityksemme arvoihin, YK:n
ihmisoikeusjulistukseen ja kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin sekä toimintaamme koskeviin lakeihin ja
ohjeistuksiin. NoHo Partners ei ole tehnyt erillisiä sitoumuksia.
Yhtiö arvioi tarpeen mukaan toimintojensa ja arvoketjunsa ihmisoikeusvaikutuksia. Tämä
arviointi kattaa sekä suorat että epäsuorat vaikutukset, ja se toteutetaan yhteistyössä
sidosryhmien kanssa. Mikäli ihmisoikeusvaikutuksia havaitaan, yhtiö ryhtyy välittömästi
korjaaviin toimenpiteisiin. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua esimerkiksi työolojen
parantaminen, työntekijöiden koulutus ja tietoisuuden lisääminen sekä yhteistyö
kumppaneiden kanssa. Kaikessa toiminnassa noudatetaan annettuja lakeja ja asetuksia.
Yhtiö tarjoaa työntekijöilleen ja muille sidosryhmilleen ilmoitusmekanismit, joiden kautta
voidaan ilmoittaa ihmisoikeusloukkauksista tai muista epäillyistä loukkauksista. Ilmoitukset
käsitellään luottamuksellisesti ja asianmukaisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan
viipymättä. Yhteydenpito henkilöstön kanssa on jatkuvaa. Henkilöstölle on valittu omat
edustajat ja yhteydenpito heidän kanssaan toteutetaan kuukausittain järjestettävässä
palaverissa. Henkilöstöllä on käytössä myös whistleblowing-kanava. Lisäksi yhtiössä
toteutetaan vuosittainen hyvinvointikysely.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun
vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan
kuitenkin päivittäisessä johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa
tapaamisissa luottamusmiesten kanssa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä
kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin
vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot
päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa
on kerätty riittävästi.
4.2. Liiketoiminnan vaikutukset työoloihin
Liiketoiminnan kielteiset vaikutukset työoloihin kohdistuvat työllisyysturvaan,
epäsäännöllisiin työaikoihin, työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteisiin sekä
työntekijöiden työturvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työllisyysturvan toteutumiseen
Ravintola-ala on matalapalkka-ala ja herkkä suhdanteille. Osa-aikaiset työsuhteet ovat alalla
yleisiä, ja voivat heikentää työntekijöiden taloudellista vakautta ja työllisyysturvaa. Talouden
taantuma vaikuttaa ravintolapalveluiden kysyntään ja saattaa johtaa irtisanomisiin.
Erityisesti matkailusta riippuvaisilla alueilla kausiluontoinen työllistyminen on yleistä, mikä
voi johtaa ravintolatyöntekijöiden tulojen epävakauteen ja työpaikkojen epävarmuuteen.
Työllisyysturvan toteutuminen koskee NoHo Partnersin koko ravintolahenkilöstöä ja kaikkia
ravintoloita, mutta korostuu osa-aikaisen työvoiman osalta, joilta voi puuttua työturvaa ja
etuja. Vaikutus liiketoiminnalle voi olla heikosta työllisyysturvasta aiheutuva työntekijäpula.
Tällä hetkellä yhtiöllä on riittävästi työvoimaa ja työntekijöiden työllisyysturva on hyvä.
Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja liiketoiminta kannattavaa, palkkaus on osin alan
keskiarvoa parempi ja työaikasuunnitteluun sekä työolosuhteisiin panostetaan. Keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä pyritään varmistamaan työllisyysturvan säilyminen nykytilanteen
mukaisena. NoHo Partners tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia, kuten osa- ja
kokoaikaisia työtehtäviä sekä vuokratyövoiman käyttöä tukevia ratkaisuja. Yhtiö panostaa
sekä nuorten että muiden työnhakijoiden työllistämiseen. Yhtiöllä on mahdollisuus tarjota
työtä useista eri liiketoiminnoista, ja työntekijöillä on mahdollisuus siirtyä konsernin sisällä
samoihin, uusiin tai samankaltaisiin työtehtäviin silloin, kun sopivaa työtä on tarjolla.
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus epäsäännöllisiin työaikoihin (työn ja
muun elämän yhteensovittaminen)
Ravintola-ala on vuorotyöpainotteista, mikä voi hankaloittaa työntekijöiden työn ja
yksityiselämän tasapainoa. Vuorotyö voi aiheuttaa epäsäännöllistä unirytmiä ja johtaa
uupumukseen mutta toisaalta se voi tuoda myös vapautta työelämän suunnitteluun.
Huonosti toteutettu työvuorosuunnittelu voi lisätä epätasapainoa työn ja muun elämän
yhteensovittamisessa. Epäsäännölliset työajat voivat vaikeuttaa työntekijöiden
henkilökohtaisen elämän suunnittelua sekä esimerkiksi perhetapahtumiin ja harrastuksiin
osallistumista. Työvuoroihin voi tulla muutoksia ja ns. ad hoc -vuoroja voi tulla tarjolle
lyhyellä varoitusajalla. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet koskevat NoHo
Partnersin koko ravintolahenkilöstöä, ja kaikkia ravintoloita mutta korostuvat osa-aikaisen
työvoiman osalta, johon työvuorojen pikaiset muutokset erityisesti kohdentuvat.
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät tekijät
voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja johtaa vakavimmillaan pysyviin vaikutuksiin. Yhtiö pyrkii
sovittamaan työajat työntekijöiden elämäntilanteisiin huomioimalla työntekijöiden tarpeet ja
toiveet ja tarjoamalla osa-aikatyötä sekä työvuorojen vaihtomahdollisuuksia. Työntekijöille
tarjotaan myös mahdollisuuksia siirtyä konsernin sisällä eri toimipisteisiin ja tehtäviin. Jotta
työajat olisivat asianmukaisia, niiden suunnittelussa ja seurannassa käytetään erilaisia
työkaluja ja järjestelmiä. Esihenkilöitä koulutetaan työvuorosuunnitteluun.
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työturvallisuuteen ja hyvinvointiin
Ravintolatyöhön liittyy fyysisiä riskejä, kuten liukastumiset, palovammat ja viiltohaavat, sekä
toistotyön aiheuttamat rasitusvammat. Riittävien lepoaikojen ja taukojen puute voi aiheuttaa
työntekijöille terveyshaittoja. Työntekijät voivat myös kohdata sanallista tai fyysistä
aggressiota asiakkailta tai työtovereilta. Vaikutus liiketoiminnalle voi olla poissaoloista
aiheutuva työntekijäpula. Työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvät vaikutukset koskevat
| 58
kaikkia työntekijöitä ja kaikkia ravintoloita. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä työhyvinvointiin
ja -turvallisuuteen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa terveyshaittoja ja johtaa vakavimmillaan
pysyviin vaikutuksiin. Yhtiö reagoi tähän tarjoamalla työntekijöilleen kattavat työterveys- ja
hyvinvointipalvelut sekä opastamalla ja kouluttamalla henkilöstöä.
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Työolojen kehittämistä koskevat toimintaperiaatteet ovat työllisyysturvan varmistaminen,
työ- ja yksityiselämän tasapainon ylläpitäminen, sekä työntekijöiden terveydestä ja
turvallisuudesta huolehtiminen. Toimintaperiaatteet koskevat konsernin omaa työvoimaa
kaikissa liiketoiminnoissa ja kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja markkinat.
Konsernin johtoryhmä on vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta ja niiden
seurannasta. Toimintaperiaatteiden toteuttamisessa noudatetaan soveltuvaa lainsäädäntöä
sekä Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden työntekijöiden työehtosopimusta, jossa
on sovittu työnteon vähimmäisehdot.
Vuosittaisen hyvinvointikyselyn ja liiketoiminnan havaintojen perusteella yhtiön johto
tunnistaa tarvittavat toimet, joilla voidaan vastata omaan työvoimaan kohdistuviin
tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.
Kaikki NoHo Partnersin työsuhteiset työntekijät kuuluvat sosiaaliturvan piiriin joko
lainsäädäntöön perustuvien julkisten ohjelmien tai yhtiön tarjoamien etuuksien kautta.
Suomessa yhtiön työntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin ja Suomen lain mukaisen
sosiaaliturvan piiriin. Muiden konsernin toimintamaiden osalta ei ole vaadittu selvitystä,
miten sosiaaliturva toteutuu, vaan pyydetty vahvistamaan, että se noudattaa Suomen
linjauksia seuraavien elämäntapahtumien osalta:
●
Työttömyys:
Suomessa työttömäksi jäävä työntekijä saa työttömyystukea joko
Kelasta tai työttömyyskassasta. Työttömyysturva koostuu peruspäivärahasta,
ansiosidonnaisesta päivärahasta ja työmarkkinatuesta, jotka auttavat työttömiä
työnhakijoita taloudellisesti.
●
Työtapaturma
: Suomessa työtapaturman vuoksi työstä poissa olevalle korvataan
poissaolo lakisääteisestä työtapaturmavakuutuksesta.
●
Perhevapaa:
osasta perhevapaasta palkan ja päivärahan erotuksen. Muut korvaukset ovat
laissa määriteltyjä, ja Kela maksaa perhevapaalta korvauksia, muun muassa
raskausrahan ja vanhempainrahan.
●
Eläke:
yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä sekä vähimmäisturvan takaavasta
kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.
Työllisyysturvan varmistaminen
NoHo Partners tarjoaa monipuolisia työllistymismahdollisuuksia, kuten osa- ja kokoaikaisia
työtehtäviä sekä vuokratyövoiman käyttöä tukevia ratkaisuja.
Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
NoHo Partnersin työaikapolitiikka keskittyy joustavuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin ja
tasapainoon työelämän ja henkilökohtaisen elämän välillä
.
Tämä on erityisen tärkeää
ravintola-alalla, jossa työajat voivat olla epäsäännöllisiä
.
Yhtiö käyttää erilaisia työkaluja ja
järjestelmiä työajan seurantaan ja hallintaan.
Työajat suunnitellaan ja niitä seurataan sekä
toteumat kirjataan.
Tämä auttaa varmistamaan, että työntekijöiden työajat ovat
työaikalainsäädännön mukaiset eivätkä ylitä laissa säädettyjä rajoja.
Terveys ja turvallisuus
NoHo Partners noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeistuksia
varmistaakseen työolosuhteiden turvallisuuden sekä työntekijöiden oikeuksien toteutumisen
.
Työsuojelutoiminta on aktiivista ja kehittyvää. Vuonna 2024 julkaistussa
Työturvallisuuden ja
työhyvinvoinnin käsikirjassa
terveellisen ympäristön luomiseksi kaikille yhtiön toimipaikoissa työskenteleville ja
vieraileville henkilöille.
edistämiseen, ja esihenkilöillä on vastuu alaistensa turvallisuudesta.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Työoloihin vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä johtamisessa joko
johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa tapaamisissa luottamusmiesten kanssa.
Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa,
toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai
mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet
asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
| 59
4.4. Liiketoiminnan vaikutukset yhdenvertaiseen kohteluun
Liiketoiminnan kielteiset vaikutukset liittyen yhdenvertaiseen kohteluun kohdistuvat
koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä työpaikan veto- ja pitovoiman haasteisiin,
jotka muodostavat myös taloudellisen riskin liiketoiminnalle. Lisäksi liiketoiminnalla on
kielteinen vaikutus yhdenvertaiseen kohteluun työpaikkakiusaamisen ja häirinnän osalta.
Positiivisena mahdollisuutena nähdään palkkatasa-arvo sekä monimuotoisuuden
toteutuminen.
Liiketoiminnalla on mahdollinen myönteinen vaikutus koulutuksen
(houkuttelevuuteen) ja osaamisen kehittämiseen.
Vaikka ravintola-alalla on hyvät
työllisyysnäkymät, koulutukseen hakeutuminen on vähäistä johtuen mm. työn raskaudesta,
epäsäännöllisistä työajoista ja matalasta palkkatasosta. Tämä voi vaikuttaa osaavien
työntekijöiden saamiseen, minkä seurauksena työn laatu voi heikentyä. Oman toiminnan
osalta alueelliset erot, työvoiman osaamisen puutteet sekä oppilaitos- ja yritysyhteistyön
tarve korostuvat.
NoHo Partners vahvistaa koulutuksen ja osaamisen kehittämistä yhteistyössä alan
oppilaitosten kanssa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa parantaa viestintää ja vahvistaa
positiivista työnantajamielikuvaa.
hankkeita (kesätyö, nuorten työllistäminen, oppilaitosyhteistyö, työ ilman koulutusta), NoHo
Partners varmistaa kiinnostuksen hakeutua alan koulutukseen ja ammattimaisen työvoiman
saamisen myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toisaalta työntekijöiden riittämätön
koulutus on riski liiketoiminnalle. Osaamisen ja pätevyyden varmistaminen asettaa
vaatimuksia työpaikalla annettavan koulutuksen määrälle. Työpaikalla tarjottu koulutus lisää
henkilöstökuluja. Olennaisia oikaisuja ei ole tarvetta tehdä. NoHo Partners kouluttaa uusia
ja nykyisiä työntekijöitään varmistaakseen riittävät ammatilliset valmiudet eri tehtäviin.
Liiketoiminnalla on todellinen kielteinen vaikutus työpaikan vetovoimaan ja
pitovoimaan.
Ravintola-alan liiketoiminnan haasteena on uusien työntekijöiden
houkutteleminen ja nykyisten työntekijöiden pitäminen. Ravintola-ala on matalapalkka-ala,
työ on pirstaloitunutta töiden painottuessa loppuviikkoon ja tarjolla on paljon osa-aikaisia
työtehtäviä. Heikko veto- ja pitovoima vaarantaa työvoiman saatavuuden ja voi
vakavimmillaan aiheuttaa ravintoloiden sulkemisen, jos henkilöstöä ei saada rekrytoitua.
Alan heikko veto- ja pitovoima on riski liiketoiminnalle.
henkilöstökustannuksia johtuen osaamispuutteista ja nopeasta vaihtuvuudesta. Olennaisia
oikaisuja ei ole tarvetta tehdä. NoHo Partners vastaa työpaikan veto- ja pitovoiman
haasteisiin ja ehkäisee taloudellisia riskejä tarjoamalla joustavia työaikoja, koulutusta,
etenemismahdollisuuksia ja työhyvinvointiin liittyviä etuja. Lisäksi yhtiö maksaa osin
keskimääräistä parempaa palkkaa, joka voi lisätä houkuttelevuutta. Työntekijöiden
kokemukset vaikuttavat työnantajamielikuvaan, joten NoHo Partnersin on huolehdittava
siitä, että luvatut asiat toteutuvat myös työpaikan arjessa. Yhtiöllä on tällä hetkellä riittävästi
työvoimaa ja työntekijöiden veto- ja pitovoima on hyvä. Työpaikan veto- ja pitovoimaa
vahvistavia käytänteitä kehitetään jatkuvasti, jotta varmistetaan kiinnostavuus työnantajana
myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Liiketoiminnalla on todellinen negatiivinen vaikutus työvoiman parissa esiintyvään
kiusaamiseen.
negatiivisesti työntekijän työmotivaatioon, -kykyyn ja vakavimmillaan terveyteen. Vaikutus
liiketoiminnalle voi olla poissaolojen seurauksena syntyvä työntekijäpula. NoHo Partnersilla
on nollatoleranssi kiusaamisen ja häirinnän osalta, ja jokainen tapaus tutkitaan. Yhtiöllä on
prosessit kiusaamisen ja häirinnän estämiseksi, kanavat viestinnän helpottamiseksi sekä
työntekijöiden anonymiteettisuoja. Suomen työlainsäädäntö sisältää ilmiantajien suojan,
mutta siitä huolimatta työntekijät saattavat epäröidä ilmoittaakseen väkivalta- tai
häirintätapauksista, koska he pelkäävät kostoa, työpaikan menetystä tai ovat huolissaan
siitä, ettei heitä oteta vakavasti. Toimivia käytäntöjä tulee kehittää jatkuvasti. Keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä tulee huomioida entistä enemmän työyhteisöjen monimuotoisuus ja
esimerkiksi monikielisten ja -kulttuuristen työyhteisöjen mukanaan tuomat haasteet.
Liiketoiminnalla on mahdollinen positiivinen vaikutus (palkka) tasa-arvoon.
Palkkatasa-arvon toteutumisella on mahdollinen positiivinen vaikutus kaikkiin työntekijöihin
koko organisaatiossa ja kaikissa liiketoiminnoissa. NoHo Partnersilla sukupuolijakauma on
tasainen. Naisia on yleensä hieman enemmän salitehtävissä, kun taas miehiä on enemmän
keittiötehtävissä. Palkkauksessa päällikkötasolla ei juuri ole eroavaisuuksia. Palkkatasa-
arvon toteutuminen voi vaikuttaa positiivisesti työtyytyväisyyteen sekä yhtiön veto- ja
pitovoimaan ja muodostua kilpailueduksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Liiketoiminnalla on mahdollinen positiivinen vaikutus monimuotoisuuteen.
Monimuotoisuudella on positiivinen vaikutus NoHo Partnersin veto- ja pitovoimaan, kun
kaikki työntekijät kokevat työpaikan omakseen. Ikä, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto,
kulttuurierot ja monimuotoisuus hyväksytään ravintola-alalla yleisesti, näin myös NoHo
Partnersilla. Monimuotoiset työyhteisöt ovat osa arkea ja yrityskulttuuria. Jossain tilanteissa
haasteena voi olla rajallinen paikallinen kielitaito. Asiakkaat voivat antaa palautetta, mikäli
eivät saa palvelua omalla kielellään, ja tulkki voidaan tarvita esimerkiksi
muutosneuvotteluihin. Monimuotoisuuden ja -kulttuurisuuden odotetaan vahvistuvan
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kehitystä seurataan hyvinvointikyselyn avulla ja toimivia
käytänteitä kehitetään.
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet
Yhdenvertaiseen kohteluun liittyviä toimintaperiaatteita ovat koulutus ja taitojen
kehittäminen, tasa-arvon ylläpitäminen, yhtiön veto- ja pitovoiman sekä monimuotoisuuden
vahvistaminen ja nollatoleranssi koskien kiusaamista ja häirintää. Yhdenvertaiseen
kohteluun liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo Partnersin ESG-ohjelmaan, joka on
löydettävissä yhtiön verkkosivuilta. Toimintaperiaatteet koskevat konsernin omaa työvoimaa
kaikissa liiketoiminnoissa ja kattavat kaikki yhtiön liiketoiminta-alueet ja markkinat.
Konsernin johtoryhmä on vastuussa toimintaperiaatteiden toteutumisesta ja seurannasta,
| 60
jota toteutetaan hyvinvointikyselyn avulla. Kyselyn tuloksia on otettu huomioon myös
periaatteiden laatimisessa. Toimintaperiaatteet ja toimintamallit käydään vuosittain läpi
henkilöstön kanssa hyvinvointikyselyn puruissa. Viestin läpimenon varmistamiseksi
käytetään sekä suomea että englantia, jotta kaikilla työntekijöillä on yhtäläinen mahdollisuus
osallistua ja ymmärtää yhtiön käytännöt, toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Työntekijöille on
lisäksi tarjolla useita tapoja tuoda esiin huolenaiheitaan, kuten whistleblowing-palvelu,
työsuojeluvaltuutetut, henkilöstöhallinto ja omat esihenkilöt. Henkilöstön edustajien kanssa
käydään säännöllistä vuoropuhelua, sillä yhdenvertaisen kohtelun kehittäminen on jatkuvaa
.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
NoHo Partners on sitoutunut henkilöstön kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen eri osa-
alueilla. Koulutuskokonaisuuksia ovat muun muassa perehdytyskoulutus, esihenkilö- ja
johtamiskoulutus, sekä koulutukset liittyen työturvallisuuteen, vastuullisuuteen ja
taloushallintoon.
Tasa-arvon ylläpitäminen
Yhtiön toimintaperiaatteena on edistää monimuotoisuutta ja tasa-arvoa varmistaen, että
kaikilla työntekijöillä on yhtäläinen mahdollisuus uralla etenemiseen ja palkka kehitykseen.
Yhtiön sukupuolijakauma on tasainen ja palkkauksen perusteena toimii pääosin
työehtosopimus.
Alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen
NoHo Partnersin toimintaperiaatteena on vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa panostamalla
hyvään työnantajamielikuvaan.
Työpaikalla esiintyvän häirinnän ja syrjinnän torjuminen
NoHo Partnersilla on nollatoleranssi kaikkeen häirintään ja kiusaamiseen.
Toimintaperiaatteet pohjautuvat yhtiön eettisiin ohjeisiin, YK:n ihmisoikeusjulistukseen,
kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän
periaatteisiin sekä toimintaamme koskevaan lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin. Emme hyväksy
minkäänlaista syrjintää, joka perustuu ikään, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen,
kansalaisuuteen, rotuun, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen tai mihinkään muuhun YK:n
ihmisoikeusjulistusta rikkovaan määreeseen. Kaikilla NoHolaisilla on oikeus turvalliseen ja
monimuotoiseen työympäristöön, jossa jokainen voi tehdä työnsä niin hyvin kuin
mahdollista, pelkäämättä joutuvansa minkäänlaisen kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi.
Yhtiö ehkäisee epäasiallista käytöstä tarjoamalla erillisen työturvallisuusoppaan,
perehdyttämällä henkilöstöä säännöllisesti, valmentamalla esihenkilöitä, sekä tarjoamalla
turvalliset prosessit epäkohdista ilmoittamiselle.
Kuka tahansa yhtiön työntekijä voi tehdä ilmoituksen epäasiallisesta käytöksestä, joko
whistleblowing-kanavan, esihenkilöiden tai työsuojeluvaltuutettujen kautta. Jokainen tapaus
tutkitaan huolellisesti, ja prosessi turvaa työntekijöiden anonymiteetin. Yhtiö seuraa
vuosittaisen hyvinvointikyselyn avulla epäasiallisen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän
määrää.
Monimuotoisuuden edistäminen
NoHo Partners sitoutuu edistämään monimuotoisuutta ja tasa-arvoa kaikessa
toiminnassaan, mikä on myös kirjattu yhtiön eettisiin ohjeisiin. Eettiset ohjeet määrittelevät
kuinka toimimme yhtiönä ja suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä
yhteiskuntaan. Yhtiöllä ei ole erillisiä sitoumuksia sellaisten omaan työvoimaan kuuluvien
henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat erityisen haavoittuviin ryhmiin vaan toimintaperiaatteena
on varmistaa, että kaikki työntekijät saavat yhdenvertaisen kohtelun riippumatta heidän
taustastaan. Monimuotoisuuden toteutumista seurataan hyvinvointikyselyssä, jota yhtiö
hyödyntää saadakseen kattavan käsityksen oman työvoimansa näkemyksistä. Näihin
sisältyvät myös erityisen alttiiden ryhmien, kuten maahanmuuttajien tai vammaisten
henkilöiden, kokemukset
.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Yhdenvertaiseen kohteluun vaikuttavia tekijöitä
sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä
johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa tapaamisissa
luottamusmiesten kanssa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä
laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai
mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet
asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
4.6. Palkkatasa-arvon toteutuminen
NoHo Partners noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallisia työehtosopimuksia ja
lainsäädäntöä palkkojen määrittämisessä. Kaikille työsuhteisille työntekijöille maksetaan
riittävä palkka, eikä toimintamaissa ole alueita, joissa palkka alittaisi sovellettavan
vertailuarvon. Esimerkiksi Suomen liiketoimintojen osalta noudatetaan yleissitovaa
työehtosopimusta (TES), joka määrittelee alan vähimmäispalkat. Yhtiö maksaa
työsuhteisille työntekijöilleen vähintään TES:n mukaiset palkat, mutta käytännössä palkat
ovat usein korkeammat sopimuspalkkojen myötä.
●
Suomi
: Palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Kaikille tehtäville on
määritelty omat palkkaryhmät, ja palkka määräytyy tehtävän sekä aiempien
kokemusvuosien perusteella.
●
Tanska
: Palkat perustuvat ammattiliittojen määrittelemiin palkkatasoihin.
| 61
●
Norja
: Käytössä on ammattiliittojen määrittelemät palkkatasot, ja palkkataulukot
perustuvat työkokemusvuosiin ja koulutukseen.
●
Sveitsi
: Noudatetaan kansallista työehtosopimusta, joka on laajennettu
koskemaan HORECA-alaa.
Yhtiön sukupuolten palkkaero, joka kuvaa nais- ja miespuolisten työsuhteisten
työntekijöiden keskimääräisten bruttotuntipalkkojen välistä prosentuaalista eroa, on
keskeinen mittari tasa-arvon arvioinnissa. Tämä tieto perustuu kaikkien työsuhteisten
työntekijöiden bruttotuntipalkkoihin, ja laskennassa on huomioitu olennaiset muuttujat ja
taustatekijät: Laskennassa ei ole mukana Tutustu työelämään ja tienaa -
kesäharjoitteluohjelman tai kesäseteliohjelmien kautta työskennelleitä. Muiden maiden
palkat on muunnettu euroiksi 2024 toteutuneella keskikurssilla. Sukupuolten välinen
palkkaero määritellään naisten ja miesten keskimääräisten palkkatasojen erotuksena, joka
ilmaistaan prosenttiosuutena miesten keskimääräisestä palkkatasosta.
Sukupuolten palkkaero on 12,5 %. Palkkaeroa selittää osittain se, että naisia on
suhteellisesti miehiä enemmän matalamman palkkatason rooleissa kuten
ravintolatyöntekijänä ja tarjoilijana.
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku 15,9 kuvaa yhtiön korkeinta ansiota saavan
henkilön ja muiden työsuhteisten työntekijöiden (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö)
vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välistä suhdetta. Tämä suhdeluku lasketaan
kaikkien työsuhteisten työntekijöiden ansioiden pohjalta. Laskennassa on huomioitu:
●
Peruspalkka
, joka sisältää taattujen, lyhytaikaisten ja muuttumattomien
rahavastikkeiden summan.
●
Rahaetuudet
, mukaan lukien rahalisät, bonukset, palkkiot ja muut muuttuvat
käteismaksut.
●
Luontoisedut
, kuten auto, yksityinen sairausvakuutus ja hyvinvointiohjelmat.
●
Välitön korvaus
, joka koostuu rahaetuuksista, luontoiseduista sekä pitkän
aikavälin kannustimista, kuten osakeoptioista ja tulosperusteisista osakkeista.
4.7. Terveys ja turvallisuus
NoHo Partners panostaa työntekijöidensä työterveyteen ja työturvallisuuteen. Kaikki
konsernin työntekijät kuuluvat oikeudellisiin vaatimuksiin ja tunnustettuihin standardeihin
perustuvan työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, mikä kattaa 100 %
työsuhteisista työntekijöistä henkilömäärän perusteella laskettuna. Yhtiön toimintamaissa ei
ole tiedossa yhtään työperäisistä vammoista tai työperäisistä terveysongelmista johtuvaa
kuolemantapausta. Vuoden aikana yhtiössä kirjattiin yhteensä 176 työtapaturmaa, joista 153
tapausta Suomessa, 2 Tanskassa, 3 Norjassa ja 18 Sveitsissä, ja prosentuaalinen osuus oli
61 tapaturmaa / 1 000 000 työtuntia. Kirjattavien, työperäisiin terveysongelmiin liittyvien
tapausten lukumäärää eikä työperäisten vammojen, työtapaturmista johtuvien
kuolemantapausten ja työperäisten terveysongelmien seurauksena menetettyjen työpäivien
määrää raportoida ensimmäisenä vuonna siirtymäsäännösten mukaisesti datan
puutteellisuuden vuoksi
4.8. Koulutus ja taitojen kehittäminen, sekä alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen
NoHo Partners seuraa työntekijöidensä koulutukseen ja kehitykseen, sekä yhtiön veto- ja
pitovoimaan liittyviä tietoja osana kestävyysselvitystään. Vuoden 2024 raportoinnissa
konsernin kaikista maista puuttui tarvittava data, joten tiedot jätetään siirtymäsäännöstä
hyödyntäen raportoimatta.
4.9. Häirintä- ja syrjintätapaukset
Raportoidut tiedot kattavat työperäiset häirintätapaukset, jotka perustuvat sukupuoleen,
rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen,
vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin häirinnän muotoihin.
Raportointikaudella ilmoitettiin yhteensä 78 häirintätapausta, sisältäen sekä henkilöstön että
asiakkaiden toimesta tapahtuneet häirinnät. Laskennassa on huomioitu hyvinvointikyselyn
tulokset kaikista toimintamaista seksuaaliseen häirintään liittyvän kysymyksen osalta.
Lisäksi laskenta perustuu Suomen osalta whistleblowing-ilmoituksiin, raportoituihin
seksuaaliseen häirintään ja syrjintään liittyviin tapauksiin sekä henkilöstöhallinnon tietoon
tulleisiin häirintätapauksiin. Raportointikaudella ei ilmoitettu syrjintätapauksia, eikä havaittu
vakavia ihmisoikeusrikkomuksia (esim. pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö)
yhtiön työvoiman osalta, kuten ei myöskään rikkomuksia YK:n ohjaavien periaatteiden,
ILO:n julistuksen tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamisessa. Tällaisiin tapauksiin liittyviä
seuraamuksia tai vahingonkorvauksia ei ollut. Sakkojen määrä oli nolla euroa.
Tapauksen tyyppi
Määrä
Häirintätapaukset
78
4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
NoHo Partners sitoutuu avoimeen ja säännölliseen vuoropuheluun henkilöstön ja heidän
edustajiensa kanssa, ja varmistaa siten, että oman työvoiman näkökulmat huomioidaan
päätöksissä ja toimissa.
Yhteydenpito henkilöstön kanssa tapahtuu ensisijaisesti henkilöstön edustajien välityksellä.
Työnantaja ja henkilöstön edustajat tapaavat säännöllisesti, vähintään joka toinen kuukausi.
Yhteistyön varmistamisesta vastaa henkilöstöjohtaja, joka toimii myös johtoryhmän
jäsenenä. Hän huolehtii, että vuoropuhelun tulokset otetaan huomioon yhtiön
toimintatavoissa.
| 62
Yhtiöllä ei ole erillisiä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä sopimuksia henkilöstön
edustajien kanssa, mutta toiminta perustuu alan työehtosopimukseen, joka on laadittu
yhteistyössä liittojen kanssa (Mara Ry ja PAM). NoHo Partnersilla ei myöskään ole erillisiä
sitoumuksia sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat yhtiön omassa työvoimassa
erityisen haavoittuviin ryhmiin, vaan toimintaperiaatteena on varmistaa, että kaikki
työntekijät saavat yhdenvertaisen kohtelun.
Yhteydenpidon ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan yhteisissä palavereissa henkilöstön
edustajien kanssa. Näistä palavereista laaditaan pöytäkirjat, ja annettu palaute käsitellään
tarvittaessa johtoryhmässä. Yhteydenpito on jatkuvaa ja tarpeen mukaan toteutettavaa.
Tiedottamisessa noudatetaan yhteistoimintalain määrittelemiä aikoja. Se kattaa sekä
organisaatiotason että toimipaikkojen tai projektien tasot, ja siitä saatava tieto keskitetään
yhtiön käyttöön. Yhteydenpitoon osoitetut resurssit ovat kolmen hengen henkilöstöhallinnon
tiimi. Henkilöstöjohtaja vastaa, että päätöksistä sekä toimenpiteistä tiedotetaan. Yhtiöllä on
toimintatavat kielteisten vaikutusten korjaamiseksi sekä kanavat huolenaiheiden
esiintuomiseksi. Näiden prosessien avulla henkilöstö voi luottaa siihen, että heidän
tarpeensa ja palautteensa käsitellään tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Yhtiö ei erikseen
arvioi oman työnvoiman tietoisuutta prosesseihin, rakenteisiin tai niiden luotettavuuteen
liittyen.
Mikäli epäkohta havaitaan, sen taustat selvitetään perusteellisesti, osapuolia kuullaan ja
tarvittavat toimenpiteet toteutetaan. Prosessia johtaa yleensä henkilöstöjohtaja tai
liiketoimintajohtaja, ja sitä tukevat henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijat. Jos epäkohta
koskee näitä johtohenkilöitä, vastuu siirretään toiselle johtoryhmän jäsenelle. Prosessien
tehokkuutta arvioidaan jatkuvasti seuraamalla muutosten vaikuttavuutta. Toimintaperiaatteet
koskien ilmoittajien suojelua vastatoimilta, on kuvattu luvussa 5.1., Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet.
4.11. Konsernin työntekijät
Yhtiön työsuhteisten työntekijöiden määrät on kerätty konsernin eri toimintamaiden
henkilöstöhallinnon järjestelmistä ja koostettu yhteen ESG-työryhmän toimesta. Kerätty data
sisältää kaikki työntekijät, jotka ovat olleet konserniin työsuhteessa vuoden 2024 aikana.
Luvut ovat ilmoitettu henkilömääränä. Henkilömäärä on laskettu vuoden keskimääräisenä
lukuna, eli voimassa olevista työsuhteista per kuukausi ja raportoitu näiden kuukausien
keskiarvo. Näin raportointikauden aikana tapahtuneet vaihtelut tulevat huomioiduiksi.
Henkilömäärä on suhteellisen tasainen ympäri vuoden ollen kuitenkin korkeimmillaan
kesäkuukausina kesäkuusta-elokuuhun. Sopimukset on luokiteltu kategoriaan "osa-
aikainen" tai "kokoaikainen". Osa-aikaisen työaika on keskimääräinen/vaihteleva,
kokoaikaisen työaika määritellään työaikalaissa tai työehtosopimuksella. Tarvittaessa
työhön kutsuttavia sopimuksia ei ole lainkaan Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Ravintolatoiminta on kausiluonteista sekä viikkotasolla että vuositasolla tarkasteltaessa, ja
tämän takia alalle on tyypillistä solmia suhteellisen paljon osa-aikaisia työsuhteita.
Sukupuoli
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Miehet
1 550
Naiset
1 871
Ei ilmoitettu*
32
Työsuhteiset työntekijät yhteensä
3 453
Taulukko 1: NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sukupuolen
mukaan eriteltynä. * Kategoria ”ei ilmoitettu” on sovellettu vain Norjassa. Suomessa,
Tanskassa ja Sveitsissä yhtiön työntekijät ovat luokiteltu kategorioihin ”mies” tai “nainen".
Kategoriaa “muut” ei sovelleta.
Maa
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
Suomi
2 221
Norja
658
Tanska
284
Sveitsi
281
Taulukko 2: NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä maiden mukaan,
joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, ja jotka muodostavat vähintään 10
prosenttia yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä.
| 63
Työntekijäkategoria
Naiset
Miehet
Ei ilmoitetut
Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
1 871
1 550
32
3 453
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömääränä)
1 751
1 442
31
3 224
Määräaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
120
108
1
229
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
205
195
0
400
Taulukko 3 NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sopimustyypin ja
sukupuolen mukaan eriteltynä.
| 64
Maa
Työntekijäkategoria
Naiset
Miehet
Ei ilmoitetut
Suomi
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
1 269
801
Ei sovellettu
Määräaikaisten
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
72
80
Ei sovellettu
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
129
94
Ei sovellettu
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
425
453
Ei sovellettu
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
786
333
Ei sovellettu
Norja
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
260
293
31
Määräaikaisten
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
47
26
1
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
0
0
0
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
55
54
1
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
251
265
31
Maa
Työntekijäkategoria
Naiset
Miehet
Ei ilmoitetut
Tanska
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
111
173
Ei sovellettu
Määräaikaisten
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
0
0
Ei sovellettu
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
0
0
Ei sovellettu
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
15
15
Ei sovellettu
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
96
157
Ei sovellettu
Sveitsi
Vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
106
173
Ei sovellettu
Määräaikaisten
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
1
2
Ei sovellettu
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten työntekijöiden
määrä (henkilömäärä)
76
101
Ei sovellettu
Kokoaikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
28
66
Ei sovellettu
Osa-aikaisten työsuhteisten
työntekijöiden määrä
(henkilömääränä)
4
7
Ei sovellettu
| 65
Taulukko 4. NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypin, maan ja
sukupuolen mukaan eriteltynä.
Suomessa konsernin ravintoloissa työskentelee usean eri vuokratyöntekijöitä välittävän
yrityksen työntekijöitä. Muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat lähes kokonaan
vuokratyöntekijöitä välittävien yritysten kautta työskenteleviä työntekijöitä. Heidän tuntinsa
kirjataan pääosin heidän omalla nimellään yhtiön tuntijärjestelmään, minkä pohjalta on
laskettu arvio työntekijöiden lukumäärästä kuukausittain sekä vuoden aikana keskimäärin.
Arvionvaraisuus perustuu siihen, että kaikkia työntekijöitä ei ole yksilöity järjestelmään.
Tanskan osalta lukumäärä on arvioitu tehtyjen tuntien perusteella. Norjassa ja Sveitsissä on
vain työsuhteisia työntekijöitä. Luvut ilmoitetaan henkilömääränä sekä raportointikauden
keskiarvona.
Ilmoitettu työntekijöiden lukumäärä on arvio, joka perustuu työaikajärjestelmään
raportoituihin työvuoroihin. Työaikajärjestelmästä on laskettu kaikkien yksilöityjen
työntekijöiden määrä kuukausittain ja henkilömääränä raportoitu niiden keskiarvo vuoden
aikana. Raportoidun lukumäärän arvionvaraisuus johtuu siitä, että kaikkia työntekijöitä ei ole
yksilöity työaikajärjestelmään. Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden kokonaismääräksi on arvioitu keskimäärin vuoden aikana 1 540
henkilöä. Tietoja ei ole eritelty työntekijäkategorioihin.
Raportointikauden aikana yrityksestä lähti yhteensä 1 154 työsuhteista työntekijää, mikä
vastaa 33 %:n vaihtuvuusprosenttia. Vaihtuvuuden laskennassa osoittajassa on huomioitu
kaikki muut lähteneet työntekijät paitsi sellaiset, joiden lähdön syynä on määräaikaisen
työsopimuksen päättyminen, siirtyminen töihin konsernin sisällä toiseen yhtiöön tai ns.
yhden päivän työsuhde (harjoittelu). Lähtijäksi ei ole laskettu myöskään sellaista henkilöä,
joka on saman kalenterivuoden sisällä palannut konserniin töihin ja on raportointikauden
päättyessä edelleen työsuhteessa. Vaihtuvuuden nimittäjässä on käytetty työntekijöiden
keskimääräistä lukumäärää vuoden aikana.
Ikäjakauma
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma (%)
Alle 30-vuotiaat
56
30–50-vuotiaat
36
Yli 50-vuotiaat
8
Taulukko 5: NoHo Partnersin työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma.
NoHo Partnersin johtoryhmä vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja strategian
toimeenpanosta hallituksen ohjeistuksen mukaisesti.
Ajankohta
Sukupuoli
Lukumäärä (henkilöä)
Prosenttiosuus (%)
1.1.2024 alkaen
Naiset
0
0 %
Miehet
4
100 %
Yhteensä
4
100 %
1.9.2024 alkaen
Naiset
3
30 %
Miehet
7
70 %
Yhteensä
10
100 %
Taulukko 6: NoHo Partnersin ylimmän johdon sukupuolijakauma kuvastaa johtoryhmän
kokoonpanoa.
Tilinpäätöksessä esitetty edustavin henkilöstölukumäärä on käsitelty liitetiedossa 2.6
työsuhde-etuudet, jossa henkilölukumäärä on laskettu kokoaikaiseksi muunnettuna. NoHo
Partners -konserni työllisti tammi–joulukuussa 2024 keskimäärin 1 373 (1 380) kokoaikaista
ja 687 (661) osa-aikaista työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna sekä 403 (396) vuokrattua
työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna. Sesongista riippuen konsernissa työskentelee
yhtäaikaisesti noin 2 800 henkilöä kokoaikaiseksi muunnettuna.
4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun työntekijöihin
Liiketoiminnan tuotantoketjulla on mahdollinen negatiivinen vaikutus arvoketjun
työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin
NoHo Partners voi tietämättään hankkia tuotteita tai palveluita toimittajilta, jotka rikkovat
työhön liittyviä oikeuksia. Tuotantoketjun työntekijöiden työolojen ja ihmisoikeuksien
mahdollinen vaarantuminen keskittyy arvoketjun alkupään sopimuskumppaneihin, erityisesti
tuotteiden ja palvelujen valmistajiin ja tuottajiin. Työoloihin liittyviä kielteisiä vaikutuksia
voivat olla laittomat työajat, riittämätön palkkaus ja puutteet työturvallisuudessa. Lisäksi
lapsi- ja pakkotyö, vapauksien rajoittaminen, kuten passien haltuunotto tai kohtuuttoman
korkeiden asumis- ja matkakulujen periminen suhteessa palkkaan, voivat muodostaa
merkittäviä ihmisoikeusloukkauksia. Vaikka tällaiset tapaukset ovat harvinaisia ja yksittäisiä,
niiden toteutuminen voi johtaa vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin arvoketjun työntekijöitä
kohtaan.
| 66
Yksityiskohtaisempaa arviointia eri työntekijäryhmien, maantieteellisten alueiden tai
hyödykkeiden osalta ei ole tehty. NoHo Partnersin liiketoimintamallissa hankinnat hoidetaan
pääasiassa keskitetysti, ja suurin osa tuotteista tulee Euroopasta. Yhtiö käyttää toimittajia,
joilla on kattavat auditointiohjelmat. Mikäli tapauksia tulee ilmi, niihin reagoidaan välittömästi
ja tarvittaessa vaihdetaan toimittajaa. Kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella
arvoketjun työntekijöiden työolot ja oikeudet eivät aiheuta positiivisia vaikutuksia, riskejä tai
mahdollisuuksia yhtiön liiketoimintamalliin.
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partnersin toimintaperiaatteena on, että sen sopimuskumppanit kunnioittavat
työntekijöiden ja alihankkijoidensa työntekijöiden oikeuksia ja toimivat vastuullisesti.
Vastuullisuudella tarkoitetaan kaikkia toimia, joilla edistetään taloudellisesti kannattavia,
sosiaalisesti vastuullisia ja ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja. Nämä sisältävät,
mutta eivät rajoitu, reilun kaupan käytäntöihin, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen,
ympäristön suojeluun, tuotantoeläinten hyvinvointiin ja korruption torjuntaan.
Toimintaperiaate kattaa Suomen liiketoiminnan ja koskee kaikkia kumppaneita. Sen
toimeenpanosta vastaa hankintajohtaja. Toimintaperiaatetta toteutetaan
hankintasopimukseen kirjattuun vastuullisuuslausekkeeseen perustuen.
Hankintasopimuksen vastuullisuuslauseke
NoHo Partners edellyttää, että sen sopimuskumppanit sitoutuvat noudattamaan
vastuullisuuslauseketta kaikessa toiminnassaan, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, raaka-
aineiden hankintaan, tuotantoprosesseihin, työvoiman käyttöön ja tuotteiden toimitukseen
asiakkaalle. Näin varmistetaan, että toimittaja sekä asiakas toimivat yhteiskunnallisten,
eettisten ja ympäristöä koskevien käytäntöjen mukaisesti. Tavoitteena on edistää positiivista
vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä kannustaa vastuullisuuteen koko
toimitusketjussa.
Toimittajilta edellytetään, että ne vakuuttavat toimintansa olevan lainmukaista, eettisesti
kestävää ja ympäristön kannalta vastuullista. Toimittajat sitoutuvat myös varmistamaan, että
niiden alihankkijat ja toimittajat noudattavat vastaavia vastuullisuusstandardeja, joihin
sisältyvät mm. työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisten työehtojen
varmistaminen, sekä ihmisten salakuljetuksen, pakkotyön ja lapsityövoiman käytön
kieltäminen. Lisäksi toimittajien tulee sitoutua ympäristövaikutustensa minimoimiseen
tähtääviin toimenpiteisiin ja edistämään kestävää kehitystä. Toimittaja sitoutuu ylläpitämään
avoimuutta toiminnassaan ja raportoimaan ostajalle pyydettäessä toimenpiteistään
vastuullisuuden edistämiseksi. Tämä kattaa ympäristövaikutukset, työolojen standardit ja
alihankkijaketjun vastuullisuuden.
Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa
NoHo Partnersin vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu pääasiassa
yhteistyökumppaneiden nimettyjen edustajien kautta. Lisäksi konsernilla on käytössä
whistleblowing-kanava, joka on myös arvoketjun työntekijöiden saatavilla. Tämä
mahdollistaa mahdollisten epäkohtien ja vastuullisuuslausekkeen rikkomusten ilmoittamisen
ja käsittelyn. Yhtiö arvioi sopimusehtojen riittävyyttä tapauskohtaisesti varmistaakseen, ettei
arvoketjun työntekijöihin kohdistu olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Mahdollisten kielteisten
vaikutusten ilmetessä yhtiö soveltaa sopimuksissa määriteltyä auditointiprosessia ja
tarvittaessa päättää sopimuksen, mikä voi aiheuttaa toimittajalle taloudellisia menetyksiä.
Konsernilla on oikeus suorittaa auditointeja toimittajien ja alihankkijoiden toimitiloissa
varmistaakseen vastuullisuuslausekkeen noudattamisen. Toimittajat sitoutuvat antamaan
täyden pääsyn toimitiloihinsa ja tarvittaviin dokumentteihin auditointien suorittamiseksi.
Mikäli vastuullisuuslauseketta ei ole noudatettu, NoHo Partnersilla on oikeus vaatia
korjaavia toimenpiteitä tai purkaa sopimus ilman korvausvelvollisuutta.
Arvoketjun toimintaperiaatteiden linjaus kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin
NoHo Partnersin arvoketjuun liittyvät toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun
työntekijöiden kannalta merkityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen, kuten
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n työelämän
perusperiaatteista ja oikeuksista annetun julistuksen sekä monikansallisille yrityksille
annettujen OECD:n toimintaohjeiden kanssa. Lisäksi yhtiö ilmoittaa, ettei sillä ole tiedossa
tapauksia, joissa sen kumppanit olisivat rikkoneet yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia
periaatteita. NoHo Partnersin eettiset ohjeet koskevat myös arvoketjun työntekijöitä.
Arvoketjun työntekijöiden näkemykset päätöksenteossa
NoHo Partnersilla ei ole prosessia, jolla se ottaisi huomioon arvoketjun työntekijöiden tai
haavoittuvassa asemassa olevien työntekijöiden näkemyksiä päätöksenteossaan, eikä
myöskään jäsenneltyä prosessia heidän kanssaan viestimiseen. Tämän seurauksena yhtiö
ei myöskään pysty arvioimaan viestinnän vaikuttavuutta. Jos yhtiöllä olisi käytössään
prosessi, jossa pidetään yhteyttä arvoketjun työntekijöiden kanssa, olisi se hankintajohtajan
vastuulla.
Epäkohtien korjaaminen ja ilmoituskanavat
Lähtökohtana on, ettei kielteisiä vaikutuksia synny. Arvoketjun työntekijöillä on mahdollisuus
tuoda huolenaiheitaan esille NoHo Partnersin whistleblowing-ilmoituskanavan kautta, joka
on kolmannen osapuolen rakentama ja ylläpitämä. Kanava on kaikkien saatavilla yhtiön
verkkosivuilla, eikä sen käytöstä ole erityistä ohjeistusta. Kaikki whistleblowing-kanavan
kautta tehdyt ilmiannot käsitellään prosessin mukaisesti. Yhtiö ei kuitenkaan ole ottanut
käyttöön erillistä mekanismia, jolla varmistettaisiin kanavan tehokkuus tai arvioitaisiin sen
vaikuttavuutta. NoHo Partnersilla ei ole käytössä eikä määräajan puitteissa suunnitteilla
prosesseja, joiden avulla se varmistaisi, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia
käytettävissä olevista ilmoituskanavista ja suojattuja vastatoimilta niitä käyttäessään.
| 67
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
seurataan kuitenkin johtamisessa esimerkiksi johtoryhmän kokouksissa. Koska
kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden
vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata.
Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen
raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
4.14. Liiketoiminnan vaikutukset asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin
Liiketoiminnan vaikutukset kohdentuvat asiakkaiden yksityisyyden suojan vaarantumiseen,
ruokatuotteiden aiheuttamiin mahdollisiin terveysriskeihin sekä ravintolassa nautitun
alkoholin aiheuttamiin terveyshaittoihin ja turvallisuusriskeihin. Tietosuojaan ja ruoan
turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat kaikkia ravintoloiden asiakkaita, alkoholin
käytön terveysriskien osalta täysi-ikäisiä asiakkaita. Asiakkaiden päätyypit on kuvattu
yleisellä tasolla: kaikki asiakkaat, täysi-ikäiset asiakkaat. Täysi-ikäisyydellä viitataan
asiakkaisiin, jotka saavat nauttia alkoholia ravintoloissa. Asiakkaita ei ole luokiteltu sellaisten
ominaisuuksien mukaan, jotka voisivat altistaa eri asiakastyypit muita suuremmille
vaikutuksille.
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden tietosuojaan
Liiketoiminnan seurauksena mahdollisesti tapahtuva tietosuojan vaarantuminen kohdentuu
arvoketjun loppupään osalta asiakkaisiin. Tietosuojaan liittyvät vaikutukset koskevat kaikkia
ravintoloiden asiakkaita. Asiakkaiden tietosuojan vaarantuminen keskittyy GDPR-
protokollan edellyttämän toiminnan vaarantumiseen. Ravintola voi vaarantaa asiakkaiden
tietosuojan esimerkiksi jakamalla luvattomasti asiakastietoja tai -palautteita, käyttämällä
valvontakameroita yksityisyydensuojaa rikkoen, tai käyttämällä väärin kanta-
asiakasohjelmien ja sovellusten kautta kerättyjä tietoja. NoHo Partnersilla on nimetty
tietosuojavaltuutettu. Yhtiö huomioi tietosuoja-asetukset ja noudattaa GDPR-protokollaa.
Mikäli rikkomus tapahtuisi yhtiön tai liikesuhteen toimesta, voisivat asiakkaiden
yksityisyyden vaarantumiseen liittyvät vaikutukset olla vakavia. Oman toiminnan osalta
vaikutukset liittyvät yhtiön maineen vahingoittumiseen.
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyden ja
turvallisuuden varmistamiseksi (ruoan turvallinen käsittely)
Ravintolaliiketoiminta perustuu merkityksellisten kokemusten tarjonnalle, johon sisältyy
ruoka- ja/tai (alkoholi)juomatarjontaa. Mahdollinen ruoan puutteellinen käsittely, varastointi
tai valmistus voi johtaa elintarvikeperäisiin sairauksiin, mikä vaarantaa asiakkaiden
terveyden ja turvallisuuden. Ruoan turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat kaikkia
ravintoloiden asiakkaita. NoHo Partners seuraa elintarviketurvallisuutta lainsäädännön
velvoittaman omavalvontajärjestelmän avulla, jolla varmistetaan ruoan turvallinen käsittely.
Tuotetiedot ruoka-aineista on asiakkaiden saatavilla. Tapaukset ovat yleisesti
vakavuudeltaan vähäisiä, mutta yksittäinen tapaus, esimerkiksi vaarallinen allergiakohtaus
voi olla vakavampi.
Liiketoiminnalla on mahdollinen kielteinen vaikutus asiakkaiden terveyden
varmistamiseksi (alkoholinkäytön terveyshaitat)
Ravintoloiden vaikutus yksilön terveyteen alkoholin liikakäytön kautta on monimutkainen
ilmiö, joka liittyy ravintolaympäristön piirteisiin kuten anniskelukulttuuriin ja
kuluttajakäyttäytymiseen. Alkoholin kulutus on vähentynyt tasaisesti Suomessa vuodesta
2007 lähtien. NoHo Partnersin ravintoloissa tarjoillun alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta
on niin pieni, ettei siitä ole haittaa kansanterveydelle, mutta yksittäisen asiakkaan
näkökulmasta alkoholin riskikäytöllä voi olla terveydellisiä vaikutuksia (tapaturmat,
alkoholiperäiset sairaudet). Tarkkaa määrää siitä, kuinka moni henkilö altistuu
alkoholinkäytöstä johtuville terveysriskeille erityisesti ravintoloiden takia, on haastava
arvioida. Alkoholin käytön terveysriskien osalta vaikutukset koskevat täysi-ikäisiä asiakkaita.
NoHo Partners huomioi kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä muuttuneet
kuluttajatottumukset tarjoamalla monipuolisia ravintolakokemuksia. Yhtiö näkee alkoholin
kulutuksen vähentymisen taloudellisena mahdollisuutena, ja uskoo, että keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä trendi voi mahdollistaa uusia liiketoimintakonsepteja.
Liiketoiminnalla on mahdollinen negatiivinen vaikutus asiakkaiden turvallisuuteen
(häirintä, humalainen, häiriökäyttäytyminen)
Liika alkoholin nauttiminen ravintolassa voi toisinaan johtaa häiriötilanteisiin, kuten
häirintään, tappeluihin tai loukkaantumisiin. Humalaisen käytöksen aiheuttamaa häiriköintiä
voi tapahtua kaikissa ravintoloissa, mutta ennen kaikkea myöhään auki olevissa
viihderavintoloissa, mikä voi vaarantaa asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden.
Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset koskevat täysi-ikäisiä asiakkaita. Oman toiminnan osalta
riittämättömät turvatoimenpiteet, kuten huono valaistus ja valvonnan puute, voivat altistaa
ravintolan asiakkaat onnettomuuksille tai rikolliselle toiminnalle erityisesti yöaikaan. Hotelli-
ja ravintola-alan yritysten on tunnistettava turvallisuusriskit ja laadittava toimintaohjeet niitä
varten.
NoHo Partners ennaltaehkäisee häiriöitä ja edistää turvallisuutta koulutuksella,
tiedotuksella, ravintolatilojen turvallisuutta lisäävillä rakenteellisilla ratkaisuilla (esim.
valaistus), sekä tarjoamalla kanavia tapausten raportoimiseksi. Esimerkiksi
viihderavintoloissa järjestyksenvalvonta raportoi tapahtuneista häiriöistä. Yhtiön
whistleblowing-kanava on kaikkien asiakkaiden käytettävissä tapausten anonyymiin
raportointiin. Festivaaleilla on käytössä järjestäjän toimesta häirintäpuhelin. Mikäli
alkoholinkulutuksen laskeva trendi jatkuu, se saattaa vähentää häiriötilanteita entisestään.
| 68
4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partnersin toimintaperiaatteet koskien asiakkaiden ja kuluttajien tietosuojaa, terveyttä
ja turvallisuutta perustuvat lainsäädännön noudattamiseen ja ennaltaehkäisevään
toimintaan. Nämä periaatteet ohjaavat yhtiön toimintaa kaikilla osa-alueilla, ja ne koskevat
mm. omavalvontajärjestelmää. Periaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot ja maat ja niiden
toteuttamisesta vastaavat liiketoimintajohtajat. Keskeisten sidosryhmien näkemykset
huomioidaan ja näkemyksiä kerätään esimerkiksi asiakaspalautteiden,
asiakastyytyväisyyden (NPS) ja kaksoisolennaisuusanalyysin avulla.
Lainsäädäntö ja ohjeistukset
Kuluttajien ja loppukäyttäjien yksityisyyttä koskevat periaatteet perustuvat GDPR-
protokollaan, joka on julkisesti saatavilla esimerkiksi verkossa. Terveyden ja turvallisuuden
sekä henkilösuojan osalta periaatteet perustuvat lainsäädäntöön. Lisäksi NoHo Partnersin
eettiset ohjeet määrittelevät toimintatavat yhtiön sisällä sekä suhteessa asiakkaisiin,
yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Ohjeet perustuvat NoHo Partnersin arvoihin, YK:n
ihmisoikeusjulistukseen, kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), Kansainvälisen
Työjärjestön (ILO) työelämän periaatteisiin ja yrityksen toimintaan liittyviin lakeihin ja
ohjeistuksiin.
NoHo Partners edellyttää henkilöstöltään eettisten ohjeiden noudattamista kuluttajien ja
loppukäyttäjien ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Erillistä seurantamekanismia ei ole,
mutta mahdollisiin epäkohtiin puututaan välittömästi. Mikäli ihmisoikeusloukkauksia ilmenee,
yhtiö arvioi tilanteen ja päättää sen perusteella toimenpiteistä (NoHo Partnersille ei ole
raportoitu tapauksia, joissa olisi rikottu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia
ohjaavia periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja oikeuksia koskevaa julistusta tai
OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Raportointivuoden aikana
toimintaperiaatteisiin ei ole tehty loppukäyttäjiin vaikuttavia muutoksia. Vuorovaikutus
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa perustuu asiakaskontakteihin, palautteisiin sekä
whistleblow-kanavan kautta saatuihin ilmoituksiin.
Ennaltaehkäisevä toiminta
NoHo Partners huolehtii, että henkilöstöllä on ajantasainen osaaminen kielteisten
vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi esimerkiksi asiakas-, ruoka- ja
hygieniaturvallisuuden osalta.
Prosessit kuluttajien ja asiakkaiden yhteydenpitoon, huolenaiheiden käsittelyyn ja
kielteisten vaikutusten korjaamiseen
NoHo Partners ylläpitää suoraa yhteyttä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Asiakas voi antaa
palautetta tai esittää huolenaiheensa joko henkilökohtaisesti tai suoraan
asiakaspalautekanavaan maksukuitissa olevan QR-koodin kautta. Jos asiakas on tehnyt
varauksen etukäteen, saa hän käynnin jälkeen sähköpostiinsa pyynnön antaa palautetta.
Lisäksi kuluttajat ja asiakkaat voivat ottaa yhteyttä ravintolan verkkosivujen kautta.
Whistleblowing- ja asiakaspalautekanava ovat kolmannen osapuolen ylläpitämiä. Yhtiö ei
arvioi kuinka tietoisia kuluttajat ja asiakkaat ovat näistä prosesseista.
Liiketoimintajohtajat vastaavat yhteydenpidon toteutumisesta ja siitä, että näkemykset sekä
tulokset huomioidaan yhtiön toimintatavoissa. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan
asiakastyytyväisyyden perusteella. Käytössä ei ole erillisiä käytäntöjä kuluttajille tai
asiakkaille, jotka ovat erityisen alttiita vaikutuksille, vaan toimet ovat kaikille samanlaiset.
NoHo Partners seuraa ja analysoi palautteita päivittäin varmistaakseen kanavien
tehokkuuden. Toimintaperiaatteet liittyen ilmoituksen antajien suojeluun on kuvattu luvussa
5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
. Kun kuluttajia ja
loppukäyttäjiä koskeva epäkohta tulee NoHo Partnersin tietoon, liiketoimintajohto tai
hallinnon asiantuntija selvittää epäkohtaan liittyvät yksityiskohdat ja varmistaa, että
tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Tosiasialliset tai mahdolliset kielteiset
vaikutukset käsitellään aina tapauskohtaisesti. Erillistä prosessia ei ole. Yhteydenpitoa sekä
korjaavia toimenpiteitä ohjaa lainsäädäntö.
To
imenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi
asiakaspalautteen käsittely ja tarvittavien muutosten tekeminen tuotteisiin tai palveluihin.
NoHo Partnersilla on käytössä prosessit, joilla tilanne voidaan tarvittaessa korjata, mikäli
olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat. Myös näitä prosesseja ohjaa lainsäädäntö.
Vuonna 2024 käyttöön otettu ohjelmisto ohjaa turvallisuusjohtamista ja antaa
mahdollisuuden ennaltaehkäistä sekä puuttua mahdollisiin epäkohtiin nopeasti.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Erityisiä laadullisia
tai määrällisiä indikaattoreita ei ole asetettu. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin vaikuttavia tekijöitä
sekä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin päivittäisessä
johtamisessa esimerkiksi johtoryhmän kokouksissa. Koska kestävyysselvitys suoritetaan
ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen
liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet
päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna
2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
| 69
5. HALLINTO
Hallintoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja arvioitu osana
kaksoisolennaisuuden arviointiprosessia. Liiketoiminnan harjoittamisen osalta olennaisiksi
kestävyysseikoiksi nousivat vahvan yrityskulttuurin positiiviset vaikutukset liiketoimintaan.
Kaikki olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat NoHo
Partnersin ESG-ohjelmaan, joka löytyy yhtiön verkkosivuilta. Nämä toimintaperiaatteet
kattavat kaikki liiketoiminnot konsernin kaikissa toimintamaissa. Toimintaperiaatteiden
käytäntöönpanon toteutumisesta vastaa yhtiön hallitus.
NoHo Partners ei ole asettanut aikasidonnaisia tai tulossuuntautuneita tavoitteita tai toimia
kestävyysseikkojen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi, myönteisten vaikutusten
edistämiseksi tai olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Yhtiöllä ei ole
aikataulutettua suunnitelmaa asettaa mitattavissa olevia tuloslähtöisiä tavoitteita liittyen
korruptioon tai lahjontaan, eikä niitä seurata. Tavoitetasona on, että korruptioon ja
lahjontaan kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia seurataan kuitenkin
päivittäisessä johtamisessa joko johtoryhmän kokouksissa tai kuukausittaisissa
tapaamisissa luottamusmiesten kanssa. Tosiasialliset tai mahdolliset kielteiset vaikutukset
käsitellään aina tapauskohtaisesti ja resurssit määritetään sen mukaan, eikä erillistä
standardoitua prosessia ole. Koska kestävyysselvitys suoritetaan ensimmäistä kertaa tässä
laajuudessa, toimintaperiaatteiden vaikutusta kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin tai
mahdollisuuksiin ei seurata. Toimintaperiaatteet päivitetään, teot päätetään ja tavoitteet
asetetaan kolmen raportointivuoden jälkeen vuonna 2027, kun dataa on kerätty riittävästi.
5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
Mekanismit väärinkäytösten tunnistamiseksi
Yritystoimintaan sisältyy mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdolliset huolenaiheet tai
väärinkäytökset tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan tehokkaasti. Yhtiön taloushallinnon
prosessit sisältävät useita sisäisiä kontrollipisteitä, jotka tukevat väärinkäytösten ehkäisyä ja
tunnistamista. Esimerkiksi kassatäsmäytykset voivat paljastaa epäkohtia ja käynnistää
selvityksiä, jotka käsitellään tarkoin määritellyn prosessin mukaisesti.
Väärinkäytösten paljastajien suojelu ja häiriötilanteiden hallinta yrityksessä
Direktiivin (EU) 2019/1937 mukaisesti NoHo Partnersilla on yli 50 työntekijän organisaationa
velvollisuus ylläpitää whistleblowing-kanavaa. Direktiivin mukaiset toimintaperiaatteet
takaavat kansainvälisten ja EU:n asettamien vaatimusten täyttymisen korruption ja
lahjonnan torjunnassa. Kanava varmistaa ilmoittajien anonymiteetin ja noudattaa kaikkia
tietosuojavaatimuksia. Kanavaa ylläpidetään ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta.
Ilmoituksia käsittelevät vain asianmukaiset henkilöt, ja selvitystyö toteutetaan
ammattimaisesti. Yhtiö kouluttaa henkilöstöään kanavan käytöstä ja ilmoitusprosessin
asianmukaisesta toteutuksesta. Näin varmistetaan, että ilmoitukset käsitellään
oikeudenmukaisesti ja henkilöstöllä on turvallinen ja luottamuksellinen tapa tuoda esiin
epäkohtia – myös silloin, kun ilmoitus osoittautuu aiheettomaksi.
Ilmoituskanavan käytännön toteutus
Yhtiö on nimennyt viisi koulutettua henkilöä käsittelemään ilmoituksia, ja heitä sitoo
salassapitovelvollisuus. Järjestelmä rekisteröi kaikki ilmoitukset automaattisesti ja toimittaa
ilmoittajalle vastaanottovahvistuksen heti ilmoituksen saavuttua. Nimetty vastuuhenkilö
luokittelee ilmoituksen ja ohjaa sen sopivalle käsittelijälle, kuten henkilöstö-, talous- tai
viestintäjohtajalle. Mikäli ilmoitus koskee vastuuhenkilöä, asia siirretään hänen
esihenkilölleen. Ilmoituksen käsittelystä vastaava henkilö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin
ilmoituksen paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja mahdollisten rikkomusten
korjaamiseksi. Ilmoittajalle pyritään antamaan viipymättä tiedot tehdyistä tai suunnitelluista
toimenpiteistä.
Eläinten hyvinvointia koskevat toimintaperiaatteet
Yhtiö on huomioinut tuotantoeläinten hyvinvoinnin osana toimintaperiaatteitaan
sopimuskumppaneiden valintaprosessissa. Vuonna 2024 yhtiö sisällytti Suomen
liiketoiminta-alueen hankintasopimuksiin vaatimuksen, jossa edellytetään tuotantoeläinten
hyvinvoinnin huomioimista. Tämä vaatimus tullaan tulevaisuudessa laajentamaan myös
kansainvälisten liiketoiminta-alueiden hankintasopimuksiin. NoHo Partnersilla ei ole
auditointiprosessia tuotantoeläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi, vaan se luottaa
sopimuskumppaneiden vastuullisuuteen ja näiden omiin käytäntöihin. Sopimuskumppanit
ovat hyvämaineisia toimijoita, joilla on omat ohjelmansa tuotantoeläinten hyvinvoinnin
seuraamiseksi ja edistämiseksi.
Liiketoiminnan harjoittamista koskeva koulutus organisaation sisällä
Yhtiö järjestää sisäisiä koulutuksia työntekijöidensä osaamisen kehittämisen ja hyvinvoinnin
tukemiseksi. Koulutukset on suunnattu yhtiön eri työntekijäryhmille, mukaan lukien johdolle,
asiantuntijoille, keskijohdolle ja työntekijöille. Koulutusten aiheita ovat talous, johtaminen,
esihenkilötyö, asiakaspalvelu, turvallisuus, vastuullisuus ja tuotekehitys. Koulutuksia
järjestetään säännöllisesti, ja niiden tiheys ja kattavuus vaihtelevat aiheen ja tarpeen
mukaan. Vuonna 2024 yhtiö järjesti keskijohdolle sekä ravintola- ja keittiöpäälliköille noin 10
koulutuspäivää, joissa käsiteltiin erityisesti johtamisen ja talouden aiheita. Näillä
koulutuksilla tuetaan organisaation kehitystä ja henkilöstön valmiuksia vastata liiketoiminnan
tarpeisiin.
Olennaiset kestävyysseikat liiketoiminnan harjoittamisen osalta
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu ja
arvioitu osana kaksoisolennaisuuden arviointia. Liiketoiminnan harjoittamisen osalta
| 70
olennaisiksi kestävyysseikoiksi nousivat vahvan yrityskulttuurin positiiviset vaikutukset
liiketoimintaan sekä mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset arvoketjussa.
5.2. Liiketoiminnan vaikutukset yrityskulttuuriin
Liiketoiminnalla on todellinen positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin
Yrityskulttuuri on olennainen osa liiketoimintaa, ja se perustuu yhteisöllisyyteen,
vastuullisuuteen ja laadukkaaseen asiakaskokemukseen. Yrityskulttuuri kehittyy
organisaation jokaisen jäsenen jatkuvan ja pitkäjänteisen tekemisen seurauksena ja sen
vahvistaminen tapahtuu joka päivä. Vahva yrityskulttuuri houkuttelee ja sitouttaa
työntekijöitä yritykseen, ja lisää kumppaneiden ja asiakkaiden luottamusta.
Yrityskulttuurin laiminlyönti voi vaarantaa liiketoiminnan, johtaa työntekijöiden
tyytymättömyyteen, ja aiheuttaa haasteita koko arvoketjussa. Syrjintä ja huono kohtelu
työpaikalla voivat vahingoittaa mainetta ja luottamusta. Eettisten käytäntöjen noudattamatta
jättäminen esimerkiksi hankinnoissa, työsuhteissa ja kestävässä kehityksessä voi johtaa
mainevaurioihin ja asiakkaiden luottamuksen menettämiseen. Laiminlyönnit liittyen
esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen, työsuhteisiin tai häirintään voivat johtaa
terveysrikkomuksiin, ruokaperäisiin sairauksiin ja ilmiantoihin. Palkkojen maksuhäiriö voisi
olla yksittäinen mainehaitta, joka vähentäisi merkittävästi työntekijöiden luottamusta yhtiöön.
Toisaalta vahva yrityskulttuuri ja työnantajamielikuva ovat keskeiset tekijät työvoiman
houkuttelemiseksi ja sitouttamiseksi.
Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien tehtävänä on mahdollistaa hyvän yrityskulttuurin
toteutuminen. Yhtiön kyky ennakoida yrityskulttuuriin kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, hallita
ja ratkaista niiden vaikutuksia sekä seurata niihin liittyviä riskejä on osa hyvää
liikkeenjohtotapaa. NoHo Partnersin työsuhde-etuja ja hyviä työskentelyolosuhteita
arvostetaan. Myös alan keskiarvoa parempi palkkaus auttaa osaltaan varmistamaan
ammattimaisen työvoiman saamisen. Työnantajamaineeseen, asiakastyytyväisyyteen sekä
hyvinvointikyselyn tuloksiin perustuen NoHo Partnerilla on positiivinen yrityskulttuuri.
5.3. Yrityskulttuuriin liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partnersin toimintaa ohjaavat visio ja arvot, jotka tukevat yrittäjämäistä asennetta,
kunnioittavaa kohtelua ja vastuullista toimintaa. Yrityskulttuurin vahvistamiseen liittyvät
toimintaperiaatteet kohdistuvat johtamisen, osaamisen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja
asiakaskokemuksen kehittämiseen. Periaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot ja maat.
Yrityskulttuuria kehitetään jatkuvasti. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimien tehtävänä on
mahdollistaa hyvän yrityskulttuurin toteutuminen. Yhtiön toimintaperiaatteena on kehittää
johtamista, esihenkilötyötä sekä henkilöstön osaamista. Henkilöstön hyvinvoinnin osalta
periaatteena on turvallisen työympäristön, monimuotoisuuden sekä yhdenvertaisuuden
edistäminen.
Asiakaskokemus nähdään yhtenä yhtiön menestyksen kulmakivistä. Toimintaperiaatteena
on huomioida asiakkaiden tarpeita ja kehittää kaupunkikulttuuria monipuolisten
ravintolakokemusten kautta.
5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja lahjontaan
Liiketoiminnan tuotantoketjulla (ruuan ja juoman alkutuotanto) on mahdollinen
negatiivinen vaikutus korruptioon ja lahjontaan
Korruption ja lahjonnan mahdolliset kielteiset vaikutukset keskittyvät liiketoiminnan osalta
tuotteiden ja palveluiden hankintaan ja arvoketjun osalta tuotteiden ja palvelujen valmistajiin
ja tuottajiin. Suomessa on sääntely- ja valvontamekanismit korruption torjumiseksi.
Ravintoloiden on varmistettava näiden määräysten noudattaminen ja tarjottava riittävää
koulutusta korruption ja lahjonnan estämiseksi. Korruptio tai lahjonta voi johtaa oikeudellisiin
vastuisiin, kuten sakkoihin ja rikossyytteisiin. Tuotantoketjun osalta lahjonta- ja
korruptiotapaukset ovat mahdollisia, joskin yksittäisiä.
Riski korruptiosta ja lahjonnasta voi liittyä myös hankintaketjuun. NoHo Partners voi
tietämättään hankkia ainesosia, tuotteita tai esimerkiksi siivous- ja kunnossapitopalveluita
toimittajilta, jotka rikkovat lakia korruptioon ja lahjontaan liittyen. Hankinnat hoidetaan
pääasiassa keskitetysti käyttäen pääosin toimittajia, joilla on kattavat auditointiohjelmat.
Tapaukset ovat harvinaisia. Mikäli yksittäisiä tapauksia tulee ilmi, yhtiö reagoi
välittömästi. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä korruptio- ja lahjontariskit tuotantoketjussa
voivat vähentyä edelleen, kun kestävyysraportointi yleistyy ja tietoa on laajemmin saatavilla.
Korruptio- ja lahjontatapaukset
Yhtiön sisäisistä toiminnoista korruptiolle ja lahjonnalle alttiimpia ovat vastuutehtävissä
toimivat työntekijät, kuten johto, hallinto ja päälliköt. Yhtiön eettiset ohjeet käsittelevät tätä
riskiä, ja niissä korostetaan, että työtehtäviin saattaa sisältyä tavallisesti ruoka- ja
juomatuotteiden vastaanottamista. Ohjeiden tarkoituksena on ohjata työntekijöitä toimimaan
eettisesti ja välttämään tilanteita, joissa lahjonnan tai korruption riski voi realisoitua. NoHo
Partnersilla ei ole raportointijakson aikana ollut tapauksia, joissa yhtiö tai sen työsuhteiset
työntekijät olisivat olleet suoraan osallisina korruptioon tai lahjontaan. Raportointijakson
aikana yhtiön tietoon ei ole tullut myöskään tapauksia, joissa toimittajat olisivat rikkoneet
korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevia lakeja. Tuomioiden lukumäärä ja sakkojen
suuruus ovat nolla (0).
Yhtiö on laatinut eettiset ohjeet, jotka toimivat keskeisenä työkaluna korruption ja lahjonnan
torjunnassa. Eettisten ohjeiden laatimisen lisäksi muita toimenpiteitä ei ole ollut tarpeen
toteuttaa, sillä epäiltyjä tapauksia ei ole tullut ilmi raportointijakson aikana. Yhtiöllä on
käytössä vaatimusten mukaiset menettelyt korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi,
havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi. Näiden käytäntöjen tavoitteena on edistää
läpinäkyvyyttä sekä varmistaa, että työntekijät ja toimittajat tuntevat yhtiön
| 71
toimintaperiaatteet.
5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet
NoHo Partnersin korruptioon ja lahjontaan liittyvät toimintaperiaatteet perustuvat
lainsäädännön noudattamiseen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Nämä periaatteet
ohjaavat toimintaa kaikilla osa-alueilla, myös yhtiön omavalvontajärjestelmän osalta.
Periaatteet kattavat kaikki liiketoiminnot ja maat ja niiden toteuttamisesta vastaavat
liiketoimintajohtajat. Keskeisten sidosryhmien näkemykset voidaan huomioida mm.
whisteblowing-kanavassa tulleiden ilmoitusten kautta.
NoHo Partners pyrkii ennaltaehkäisemään korruptio- ja lahjontatapauksia huolehtimalla, että
henkilöstöllä on tiedossaan kattavat ja selkeät ohjeet ja toimintaperiaatteet.
Ohjeet ja
toimintaperiaatteet on käsitelty yhtiön eettisissä ohjeissa. Ne ovat osa henkilöstön
perehdytystä ja kaikkien saatavilla sekä suomeksi että englanniksi yhtiön sisäisessä
viestintäkanavassa. NoHo Partners on ottamassa käyttöön mallin, jossa eettiset ohjeet
käydään läpi kerran vuodessa ja henkilökuntaan kuuluva kuittaa ne luetuksi ohjeen
saatuaan. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat myös sisäiset tarkastukset, joita tehdään, jos
toimipaikassa havaitaan jotain normaalista poikkeavaa.
Sisäisen tarkastuksen prosessista vastaa taloushallinto. Mahdollisen laittoman toiminnan
ilmoittamiseksi käytössä on whistleblowing-kanava, joihin tulleet ilmoitukset käsitellään
tietoturvallisesti, oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi sovittua prosessia noudattaen. Eettiset
ohjeet ja whistleblowing-kanava löytyvät yhtiön verkkosivuilta sekä sisäisen viestinnän
alustalta.
Tutkintaprosessi
Tutkintaprosessi perustuu puolueettomuuden varmistamiseen ja riippumattomuuteen. Kaikki
tutkinnat on täysin eriytetty niihin osallisista henkilöistä. Tutkintaprosessien tulokset
raportoidaan johdolle. Tämän raportoinnin toteuttaa joko henkilöstö- tai talousjohtaja, jotka
informoivat konsernin johtoa prosessien tuloksista. Näin varmistetaan tehokas seuranta ja
päätöksenteon tuki. Lisätoimenpiteitä ei ole tarpeen suunnitella. Yhtiö varmistaa, että sen
toimintaperiaatteet ovat saatavilla ja ymmärrettävissä niille, joiden kannalta ne ovat
merkityksellisiä. Yhtiö myös järjestää korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviä
koulutusohjelmia, jotka perustuvat yhtiön laatimiin eettisiin ohjeisiin. Koulutusta annetaan
samalla mallilla kaikille henkilöstöryhmille, mukaan lukien hallinto ja johto.
Eettiset ohjeet
Yhtiö tarjoaa korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvää koulusta. Koulutus perustuu yhtiön
laatimiin eettisiin ohjeisiin. Eettiset ohjeet määrittelevät kuinka NoHo Partners toimii yhtiönä
ja suhteessa asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin sekä yhteiskuntaan. Eettiset ohjeet
kattavat kaikki (100 %) korruptioon ja lahjontaan liittyvät riskit kuten rahanpesu, lahjonta,
kiristys, veronkierto ja kavaltaminen. Ohjeita sovelletaan ilman erityistä kohdentamista
kaikkiin yhtiön toimintoihin ja yksiköihin, mukaan lukien tytäryhtiöt. Koulutusta tarjotaan koko
henkilöstölle, sekä hallinto-, johto ja valvontaelinten jäsenille. Eettiset ohjeet kuuluvat uuden
työntekijän perehdytykseen, mikä takaa, että kaikki työntekijät saavat tietoonsa niiden
sisällön ja vaikutukset. Ne ovat myös aina saatavilla koko henkilöstölle sisäisen
viestintäalustan kautta. NoHo Partners on ottamassa käyttöön mallin, jossa tulevaisuudessa
eettiset ohjeet laitetaan vuosittain koko henkilöstölle luettavaksi. Tämän tavoitteena on
muistuttaa henkilöstöä asian tärkeydestä ja tuoda jokainen yksilö asian äärelle.
5.6. NoHo Partners Oyj:n hallinto
NoHo Partners Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja
Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin.
Lisäksi NoHo Partners noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.
Yhtiökokous
Yhtiökokouksen tehtävät yhtiön ylimpänä päättävänä elimenä on määritelty osakeyhtiölaissa
ja yhtiöjärjestyksessä. Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa
tilikauden päättymisestä.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta,
voitonjaosta sekä vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi
valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja. Varsinainen yhtiökokous päättää myös
hallituksen jäsenille ja tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiökokouksessa voidaan
päättää myös esimerkiksi yhtiöjärjestykseen tehtävistä muutoksista tai valtuuttaa hallitus
päättämään esimerkiksi osakeanneista tai omien osakkeiden hankkimisesta. Ylimääräiset
yhtiökokoukset kutsutaan koolle, kun yhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun laki
sitä edellyttää.
Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus.
Hallituksen velvollisuutena on edistää yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua. NoHo
Partnersin yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee NoHo Partners Oyj:n
hallitukseen viidestä seitsemään jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Hallitus tai yhtiökokous valitsee puheenjohtajan. NoHo Partnersin hallituksen
valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.
| 72
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvissä asioissa
Hallituksen ja johdon kokoonpanossa pyritään huomioimaan yhtiön tavoitteen mukaisesti
jäsenten monipuolinen ja toisiaan täydentävä toimiala- ja markkinaosaaminen, kokemus, eri
ammatti- ja koulutustaustat sekä sukupuoli siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee
NoHo Partnersin liiketoimintaa ja sen tulevaisuuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Monimuotoisuus mahdollistaa erilaisten näkökulmien tuomisen päätöksentekoon ja
hallituksen laadukkaan toiminnan sekä edistää johdon tehokasta valvontaa.
Tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin ja
laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon
lainmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja selkeyden. Palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta
ylimmän johdon palkitsemisasioissa, ja sen vastuulla on valmistella yhtiökokoukselle
hallituksen jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset. Lisäksi valiokunta seuraa ja arvioi
yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja niiden kehittämistä.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
NoHo Partners Oyj:n hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen,
valvoo heidän toimintaansa ja päättää heille maksettavista korvauksista, eduista sekä
toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja vastaa emoyhtiön ja konsernin operatiivisesta
johtamisesta ja valvonnasta lainsäädännön sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi toimitusjohtaja hoitaa emoyhtiön ja konsernin juoksevaa hallintoa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa suoraan strategian
suunnittelusta, toteutuksesta ja sen mukaisista investoinneista sekä siitä, että kirjanpito on
lain mukainen ja taloudenpito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii
johtoryhmän puheenjohtajana. Toimitusjohtaja valvoo johtotason henkilöitä koskevia
päätöksiä sekä tärkeitä operatiivisia päätöksiä. Hän valvoo myös, että konsernin
tytäryhtiössä toimitaan emoyhtiön etujen mukaisesti ja toteutetaan konsernin strategiaa.
Toimitusjohtaja huolehtii operatiivisesta liiketoiminnasta johtoryhmän avulla. Johtoryhmä
valmistelee ja tekee päätöksiä toimitusjohtajan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa.
Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. strategian suunnittelu ja toteuttaminen, liiketoiminnan
ohjaus, tulosseuranta, vuosisuunnittelu, esitysten valmistelu hallitukselle sekä investointien,
yritysostojen ja toiminnan muutossuunnitelmien käsittely. Johtoryhmä kokoontuu
kuukausittain ja sen puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja.
Tilintarkastus
Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että tilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. NoHo
Partnersin tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastus toteutetaan asianomaisten lakien ja
yhtiöjärjestysten mukaan. Käytännön tarkastustoiminta toteutetaan tilikauden aikana
liiketoimintaan ja hallintoon kohdistuvina tarkistuksina sekä varsinaisena
tilinpäätöstarkastuksena tilikauden päätyttyä.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla
Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain
yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
| 73
Liitteet
Liite A
Taulukko tiedonantovaatimuksista
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
ESRS 2 – Yleiset tiedot
BP-1
1.1. Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
ESRS 2 – Yleiset tiedot
BP-2
1.2. Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
ESRS 2 – Yleiset tiedot
GOV-1
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 – Yleiset tiedot
GOV-2
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 – Yleiset tiedot
GOV-3
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 – Yleiset tiedot
GOV-4
1.4. Selvitys kestävyyttä koskevasta Due
Diligence -prosessista
ESRS 2 – Yleiset tiedot
GOV-5
1.5. Riskien hallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysselvityksen osalta
ESRS 2 – Yleiset tiedot
SBM-1
Kestävyysselvitys
1.1. Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
ESRS 2 – Yleiset tiedot
SBM-2
1.1. Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
ESRS 2 – Yleiset tiedot
SBM-3
2. Kaksoisolennaisuuden arviointi
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
3.1. Liiketoiminnan vaikutukset
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
3.3. Liiketoiminnan vaikutukset
ilmastonmuutoksen hillintään
3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen
syntyyn ja resurssien hallintaan
4.2. Liiketoiminnan vaikutukset työoloihin
4.4. Liiketoiminnan vaikutukset
yhdenvertaiseen kohteluun
4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun
työntekijöihin
4.14. Liiketoiminnan vaikutukset asiakkaisiin
ja loppukäyttäjiin
5.2. Liiketoiminnan vaikutus yrityskulttuuriin
5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja
lahjontaan
ESRS 2 – Yleiset tiedot
IRO-1
2. Kaksoisolennaisuuden arviointi
2.1. Metodologia
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
3.1. Liiketoiminnan vaikutukset
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
| 74
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen
syntyyn ja resurssien hallintaan
4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet
ESRS 2 – Yleiset tiedot
IRO-2
2.1. Metodologia
Liite A
Liite B
ESRS 2 – Yleiset tiedot
MDR-P
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
3. Ympäristö ja ilmasto
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
5. Hallinto
5.3. Yrityskulttuuriin liittyvät
toimintaperiaatteet
5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS 2 – Yleiset tiedot
MDR-
A
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
| 75
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
5. Hallinto
ESRS 2 – Yleiset tiedot
MDR-M
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
ESRS 2 – Yleiset tiedot
MDR-T
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
4.15. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
5. Hallinto
E1 – Ilmastonmuutos
GOV - 3
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten rooli
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
E1 – Ilmastonmuutos
SBM - 3
3.1 Liiketoiminnan vaikutukset
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
E1 – Ilmastonmuutos
IRO - 1
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
3.1. Liiketoiminnan vaikutukset
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
3.3. Liiketoiminnan vaikutukset
ilmastonmuutoksen hillintään
E1 – Ilmastonmuutos
E1-1
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
E1 – Ilmastonmuutos
E1-2
2.2 Olennaiset kestävyysseikat
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
E1 – Ilmastonmuutos
E1-3
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
E1 – Ilmastonmuutos
E1-4
3.2. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät
toimintaperiaatteet
E1 – Ilmastonmuutos
E1-5
3.5. Energiankulutus ja energialähteet
E1 – Ilmastonmuutos
E1-6
3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope
2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
| 76
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
E1 – Ilmastonmuutos
E1-9
3. Ympäristö ja ilmasto
E2 – Pilaantuminen
IRO - 1
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
E3 – Vesi ja merten
luonnonvarat
IRO - 1
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
E4 – Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
IRO - 1
2.2. Olennaiset kestävyysseikat
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
IRO - 1
2.1. Metodologia
2.2 Olennaiset kestävyysseikat
3.7. Liiketoiminnan vaikutukset ruokajätteen
syntyyn ja resurssien hallintaan
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-1
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-2
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-3
3.8. Jätteen hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
3.9. Resurssien hallintaan liittyvät
toimintaperiaatteet
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-4
3.10. Resurssien sisäänvirtaukset
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-5
3.11. Resurssien ulosvirtaukset
E5 – Resurssien käyttö ja
kiertotalous
E5-6
3. Ympäristö ja ilmasto
S1 – Oma työvoima
SBM - 2
1.1. Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
S1 – Oma työvoima
SBM - 3
4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
4.2. Liiketoiminnan vaikutukset työoloihin
4.4. Liiketoiminnan vaikutukset
yhdenvertaiseen kohteluun
S1 – Oma työvoima
S1-1
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
S1 – Oma työvoima
S1-2
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
S1 – Oma työvoima
S1-3
4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
S1 – Oma työvoima
S1-4
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
| 77
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima
S1-5
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
4.5. Yhdenvertaiseen kohteluun liittyvät
toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima
S1-6
1.1. Kestävyysselvityksen yleiset
laatimisperusteet
4.11. Konsernin työntekijät
S1 – Oma työvoima
S1-7
4.11. Konsernin työntekijät
S1 – Oma työvoima
S1-9
4.11. Konsernin työntekijät
S1 – Oma työvoima
S1-10
4.6. Palkkatasa-arvon toteutuminen
S1 – Oma työvoima
S1-11
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
S1 – Oma työvoima
S1-13
4.8. Koulutus ja taitojen kehittäminen, sekä
alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen
S1 – Oma työvoima
S1-14
4.7. Terveys ja turvallisuus
S1 – Oma työvoima
S1-16
4.6. Palkkatasa-arvon toteutuminen
S1 – Oma työvoima
S1-17
4.9. Häirintätapaukset- ja syrjintätapaukset
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
S2 – Arvoketjun työntekijät
SBM - 2
1.1. Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
S2 – Arvoketjun työntekijät
SBM - 3
4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
4.12. Liiketoiminnan vaikutukset arvoketjun
työntekijöihin
S2 – Arvoketjun työntekijät
S2-1
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S2 – Arvoketjun työntekijät
S2-2
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S2 – Arvoketjun työntekijät
S2-3
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S2 – Arvoketjun työntekijät
S2-4
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S2 – Arvoketjun työntekijät
S2-5
4.13. Arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja
oikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
SBM-2
1.1. Kestävyysselvitysten yleiset
laatimisperusteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
SBM-3
4. Ihmiset ja yhteisöllisyys
4.14. Liiketoiminnan vaikutukset asiakkaisiin
ja loppukäyttäjiin
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-1
4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-2
4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
| 78
Standardi
Tiedonantovaatimus
Kohta
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-3
4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-4
4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät
S4-5
4.15 Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen
GOV-1
5.6. NoHo Partners Oyj:n hallinto
G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen
IRO-1
2. Kaksoisolennaisuuden arviointi
G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-1
4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
5.1. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet
5.3. Yrityskulttuuriin liittyvät
toimintaperiaatteet
5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja
lahjontaan
5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät
toimintaperiaatteet
G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-3
5.5. Korruptioon ja lahjontaan liittyvät
toimintaperiaatteet
G1 – Liiketoiminnan
harjoittaminen
G1-4
5.4. Liiketoiminnan vaikutus korruptioon ja
lahjontaan
| 79
Liite B
Olennaiset ja epäolennaiset muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu
asetus (EU) 2020/1816
(
27
)
, liite II
Olennainen
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten
rooli
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
1.3. Hallinto- johto ja valvontaelinten
rooli
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
Olennainen
1.4. Selvitys kestävyyttä koskevasta
Due Diligence -prosessista
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453
28
)
1: Ympäristöön liittyvää riskiä
koskevat laadulliset tiedot ja
taulukko 2: Yhteiskuntaan
liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
| 80
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818
29
)
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta,
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan 1
kohta
Data puutteellinen
3.4. Ilmastonmuutoksen hillintään
liittyvät toimintaperiaatteet
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan 2
kohta
Data puutteellinen
| 81
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 6 artikla
Data puutteellinen
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden
mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja
taulukon 2 indikaattori
5
Epäolennainen
ESRS E1-5 Energiankulutus ja
energialähteiden yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Olennainen
3.5. Energiankulutus ja energialähteet
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Epäolennainen
| 82
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope
2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan,
päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 5 artiklan
1 kohta, 6 artikla ja 8
artiklan 1 kohta
Olennainen
3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 8 artiklan
1 kohta
Olennainen
3.6. Kasvihuonekaasujen Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Hyödynnetty
siirtymäsäännöstä
| 83
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan 66
kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5:
Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin
kohdistuu fyysinen riski
Hyödynnetty
siirtymäsäännöstä
ESRS E1-9 Yrityksen
kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta; Lomake
2: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat –
Vakuuden energiatehokkuus
Hyödynnetty
siirtymäsäännöstä
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Hyödynnetty
siirtymäsäännöstä
| 84
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä
ja siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon
2 indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
| 85
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a
alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Epäolennainen
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Epäolennainen
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Olennainen
3.11. Resurssien ulosvirtaukset
| 86
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Olennainen
3.11. Resurssien ulosvirtaukset
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 13
Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski 14
kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 12
Epäolennainen
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20
kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen
4.1. Työvoiman ihmisoikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S1-1
työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen
4.3. Työolojen kehittämiseen liittyvät
toimintaperiaattet
| 87
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen
4.10. Yhteydenpito henkilöstön kanssa
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88
kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
4.7. Terveys ja turvallisuus
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien
vuoksi menetettyjen päivien määrä 88
kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 3
Hyödynnetty
siirtymäsäännöstä
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
4.6. Palkka tasa-arvon toteutuminen
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 8
Olennainen
4.6. Palkka tasa-arvon toteutuminen
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen
4.9. Häirintä- ja syrijntätapaukset
| 88
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori
14
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen
4.9. Häirintä- ja syrijntätapaukset
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11
kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Olennainen
4.12. Liiketoiminnan vaikutukset
arvoketjun työntekijöihin
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen
4.13. Arvoketjun työntekijöiden
työoloihin ja oikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin
liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen
4.13. Arvoketjun työntekijöiden
työoloihin ja oikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen
4.13. Arvoketjun työntekijöiden
työoloihin ja oikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
4.13. Arvoketjun työntekijöiden
työoloihin ja oikeuksiin liittyvät
toimintaperiaatteet
| 89
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Data puutteellinen
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16
kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Epäolennainen
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Epäolennainen
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori
11
Olennainen
4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Olennainen
4.15. Kuluttajiin ja asiakkaisiin liittyvät
toimintaperiaatteet
| 90
Tiedonantovaatimus ja siihen
liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen/
Epäolennainen
Kappale
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Data puutteellinen
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan
b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
Olennainen
5.1. Liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
Olennainen
5.1. Liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta
määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
5.4. Liiketoiminnan vaikutus
korruptioon ja lahjontaan
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
Olennainen
5.4. Liiketoiminnan vaikutus
korruptioon ja lahjontaan
| 92
SELVITYS
HALLINTO-
JA
OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
2024
NoHo Partners Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja
Nasdaq Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin.
Lisäksi NoHo Partners noudattaa kulloinkin voimassa olevaa Arvopaperimarkkinayhdistys
ry:n hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinnointikoodi on luettavissa
osoitteessa cgfinland.fi.
Selvitystä ei päivitetä tilikauden kuluessa, mutta ajantasainen tieto on saatavilla yhtiön
verkkosivuilla noho.fi.
HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE
NoHo Partnersin hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja sen valiokunnat, toimitusjohtaja
ja konsernin johtoryhmä.
YHTIÖKOKOUS
Yhtiökokouksen tehtävät yhtiön ylimpänä päättävänä elimenä on määritelty osakeyhtiölaissa
sekä yhtiöjärjestyksessä. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätäntävaltaansa
yhtiön asioissa. Varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden
päättymisestä. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta ja -
ajasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen annetaan osakkeenomistajille
tiedoksi ainakin yhtiön internetsivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja vähintään kolme
viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen
täsmäytyspäivää.
Ylimääräiset yhtiökokoukset kutsutaan koolle, kun yhtiön hallitus katsoo siihen olevan
aihetta tai kun laki sitä edellyttää.
HALLITUS
Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä yhtiön asioissa, joita ei lain tai
yhtiöjärjestyksen mukaan ole määrätty toisten toimielinten päätettäväksi tai suoritettavaksi.
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä,
vahvistaa yhtiön strategian, riskienhallinnanperiaatteet ja yhtiön toiminnassa noudatettavat
arvot, hyväksyy liiketoimintasuunnitelman sekä päättää merkittävistä investoinneista. Lisäksi
hallituksen tehtäviin kuuluu tilintarkastajan riippumattomuuden ja tilintarkastuksen
oheispalvelujen arviointi.
Hallituksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, arvopaperipörssin
antamia ohjeita, muita viranomaismääräyksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä.
Vuodesta 2008 alkaen hallituksen puheenjohtajana on toiminut Timo Laine.
Hallitustyöskentely järjestetään kulloinkin voimassa olevan hallituksen työjärjestyksen
mukaisesti. Työjärjestys on saatavilla yhtiön internetsivuilla.
HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA, TOIMIKAUSI JA KOKOONPANO
Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee NoHo Partners Oyj:n
hallitukseen viidestä seitsemään jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Hallitus tai yhtiökokous valitsee puheenjohtajan. Hallituksen kokoonpanossa
pyritään huomioimaan yhtiön tavoitteen mukaisesti jäsenten monipuolinen ja toisiaan
täydentävä toimiala- ja markkinaosaaminen, kokemus, eri ammatti- ja koulutustaustat sekä
sukupuoli siten, että hallituksen monimuotoisuus tukee NoHo Partnersin liiketoimintaa ja sen
tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Monimuotoisuus mahdollistaa erilaisten
näkökulmien tuomisen päätöksentekoon ja hallituksen laadukkaan toiminnan sekä edistää
johdon tehokasta valvontaa. Monimuotoisuutta koskeva tavoite saavutettiin vuonna 2024.
| 93
Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuvat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja,
talousjohtaja ja hallituksen sihteeri sekä tarvittaessa erikseen kutsuttavat henkilöt.
Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen neljä
jäsentä: Timo Laine, Mika Niemi, Petri Olkinuora ja Kai Seikku. Hallituksen uusiksi jäseneksi
valittiin Timo Mänty ja Maarit Vannas.
Vuoden 2024 lopussa NoHo Partnersin hallituksen jäsenistä 17 % oli naisia ja 83 % miehiä.
Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden vuosittain ja raportoi, ketkä hallituksen jäsenet
se määrittelee riippumattomiksi yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiöstä ja
merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Timo Mänty, Petri
Olkinuora, Kai Seikku ja Maarit Vannas. Hallituksen jäsenistä kaksi (Laine ja Niemi) ovat
riippuvaisia yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta.
Vuonna 2024 hallitus piti 14 (16) kokousta. Osa kokouksista oli sähköposti- tai
puhelinkokouksia.
HALLITUKSEN JÄSENTEN OSAKEOMISTUS NOHO PARTNERSISSA 31.12.2024
Hallituksen jäsen
Suora ja määräys-
valtayhteisöjen
omistus (osaketta)
Timo Laine, puheenjohtaja
5,433,666
Timo Mänty, varapuheenjohtaja *
6,147
Mika Niemi
2,309,550
Petri Olkinuora
12,500
Kai Seikku
13,300
Maarit Vannas *
0
* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen
HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN VUONNA 2024
Nimi ja asema
Kokoukset
Timo Laine, puheenjohtaja
12
/
14
Timo Mänty, varapuheenjohtaja *
10
/
10
Mika Niemi
13
/
14
Petri Olkinuora
13
/
14
Kai Seikku
14
/
14
Maarit Vannas *
10
/
10
Mia Ahlström **
4
/
4
Yrjö Närhinen **
4
/
4
* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen
** Hallituksen jäsen 10.4.2024 asti
HALLITUKSEN VALIOKUNNAT
NoHo Partnersin hallituksella on tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Valiokuntien
työjärjestykset on kuvattu yhtiön internetsivuilla osoitteessa noho.fi.
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta yhtiön taloudellisen raportoinnin ja laskennan
menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön antaman taloudellisen tiedon
lainmukaisuuden, läpinäkyvyyden ja selkeyden varmistamisessa. Valiokunta voi
halutessaan hakea näkemyksiä myös valiokunnan ulkopuolelta. Vuoden 2024
yhtiökokouksesta alkaen tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Kai Seikku (puheenjohtaja), Timo
Mänty ja Petri Olkinuora.
Palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta ylimmän johdon palkitsemisasioissa, ja sen
vastuulla on valmistella yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten palkitsemista koskevat
ehdotukset. Lisäksi valiokunta seuraa ja arvioi yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien
kilpailukykyisyyttä ja niiden kehittämistä. Vuoden 2024 yhtiökokouksesta alkaen
palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat Timo Mänty (puheenjohtaja), Timo Laine ja Maarit
Vannas.
Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden aikana 7 kertaa ja palkitsemisvaliokunta 5 kertaa.
| 94
VALIOKUNTIEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN VUONNA 2024
Nimi ja asema
Kokoukset
Tarkastusvaliokunta
Kai Seikku, puheenjohtaja
6
/
7
Petri Olkinuora
7
/
7
Timo Mänty *
5
/
5
Palkitsemisvaliokunta
Timo Mänty, puheenjohtaja *
4
/
4
Timo Laine
5
/
5
Maarit Vannas *
4
/
4
Yrjö Närhinen **
1
/
1
Mia Ahlström **
1
/
1
* Valiokunnan jäsen 10.4.2024 alkaen
** Valiokunnan jäsen 10.4.2024 asti
HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2024
yhtiökokouksesta alkaen hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio oli 60,000 (60,000) euroa,
varapuheenjohtajan vuosipalkkio oli 45,000 (45,000) euroa ja muiden hallituksen jäsenten
vuosipalkkio 30,000 (30,000) euroa. Erillisiä kokouspalkkioita ei maksettu.
Valiokuntatyöskentelystä maksettiin valiokuntiin valituille henkilöille erillinen
kokouskohtainen palkkio seuraavasti: puheenjohtajalle 1,000 (1,000) euroa ja jäsenille 500
(500) euroa. Matkakulut korvattiin yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
| 95
TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ
NoHo Partners Oyj:n hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen,
valvoo heidän toimintaansa ja päättää heille maksettavista korvauksista, eduista sekä
toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen eivät ole hallituksen
jäseniä.
Yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2024 toimi 31.8.2024 asti
Aku Vikström
Jarno Suominen
. Yhtiön toimitusjohtajan sijaisena vuonna 2024 toimi 31.8.2024 asti
Jarno
Suominen
Maria Koivula
.
Toimitusjohtaja vastaa emoyhtiön ja konsernin operatiivisesta johtamisesta ja valvonnasta
lainsäädännön sekä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja hoitaa
emoyhtiön ja konsernin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa suoraan strategian suunnittelusta, toteutuksesta ja sen
mukaisista investoinneista sekä siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja taloudenpito
luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana.
Toimitusjohtaja valvoo johtotason henkilöitä koskevia päätöksiä sekä tärkeitä operatiivisia
päätöksiä. Hän valvoo myös, että konsernin tytäryhtiöissä toimitaan emoyhtiön etujen
mukaisesti ja toteutetaan konsernin strategiaa.
Toimitusjohtaja huolehtii operatiivisesta liiketoiminnasta johtoryhmän avulla. Johtoryhmä
valmistelee ja tekee päätöksiä toimitusjohtajan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa.
JOHTORYHMÄ
Johtoryhmän tehtäviin kuuluu mm. strategian suunnittelu ja toteuttaminen, liiketoiminnan
ohjaus, tulosseuranta, vuosisuunnittelu, esitysten valmistelu hallitukselle sekä investointien,
yritysostojen ja toiminnan muutossuunnitelmien käsittely. Johtoryhmä kokoontuu
kuukausittain ja sen puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja.
NoHo Partnersin johtoryhmään kuuluivat 31.8.2024 asti toimitusjohtaja Aku Vikström,
varatoimitusjohtaja Jarno Suominen, talousjohtaja Jarno Vilponen ja BBS-konsernin
toimitusjohtaja Tuomas Piirtola.
1.9.2024 alkaen yhtiö vahvisti johtoryhmänsä rakennetta vauhdittaakseen uuden
strategiansa toteuttamista. Muutoksen myötä johtoryhmän muodostavat toimitusjohtaja
Jarno Suominen,
varatoimitusjohtaja
Maria Koivula,
talousjohtaja
Jarno Vilponen,
henkilöstöjohtaja
Anne Kokkonen,
kansainvälisen liiketoiminnan liiketoimintajohtaja
Benjamin Gripenberg,
ruokaravintoloiden liiketoimintajohtaja
Tanja Suominen
,
viihderavintoloiden liiketoimintajohtaja
Paul Meli,
kaupallinen johtaja
Rainer Lindqvist,
myyntijohtaja
Henri Virlander
Pauli Kouhia.
KONSERNIN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN OSAKEOMISTUS 31.12.2024
Johtoryhmän jäsen
Suora ja määräys-
valtayhteisöjen
omistus (osaketta)
Jarno Suominen, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
327,716
Maria Koivula, varatoimitusjohtaja
24,539
Jarno Vilponen, talousjohtaja
33,340
Anne Kokkonen, henkilöstöjohtaja
54,856
Benjamin Gripenberg, liiketoimintajohtaja, kansainvälinen
liiketoiminta
90,215
Tanja Suominen, liiketoimintajohtaja, ruokaravintolat
30,254
Paul Meli, liiketoimintajohtaja, viihderavintolat
206,720
Rainer Lindqvist, kaupallinen johtaja
0
Henri Virlander, myyntijohtaja
7,947
Pauli Kouhia, hankintajohtaja
50
| 96
SISÄPIIRIHALLINTO
NoHo Partnersin sisäpiiriohje noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta ja muuta
asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetusta.
NoHo Partnersilla on käytössä suljettu ajanjakso, joka kattaa kolmekymmentä (30)
kalenteripäivää ennen yhtiön tilinpäätöstiedotteen, puolivuosikatsauksen ja
osavuosikatsausten julkistamista. Suljetun ajanjakson aikana NoHo Partners Oyj:n
johtohenkilöt ja taloudelliseen raportointiin osallistuvat henkilöt eivät saa käydä kauppaa
yhtiön rahoitusvälineillä omaan tai kolmannen osapuolen lukuun riippumatta siitä, onko
heillä sisäpiiritietoa vai ei.
Yhtiö on määritellyt pysyviksi sisäpiiriläisiksi NoHo Partners -konsernissa toimivat henkilöt,
joilla on asemansa tai tehtäviensä johdosta pääsy kaikkeen NoHo Partnersia koskevaan
sisäpiiritietoon. Pysyvän sisäpiiriluettelon lisäksi perustetaan tarvittaessa myös Nasdaq
Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen mukaisia hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita. 3.7.2016 voimaan
tulleen MAR-sääntelyn seurauksena NoHo Partnersilla ei enää ole julkista sisäpiiriä.
TARKASTUSTOIMINTA
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä tulee olla yksi varsinainen tilintarkastaja, jonka tulee olla
Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja valitaan vuosittain
yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä.
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi Ernst & Young Oy:n.
Vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Hilmola. Vuoden 2024 varsinainen
yhtiökokous valitsi kestävyysraportoinnin varmentajaksi Ernst & Young Oy:n.
Kestävyysraportin varmentajana toimii KHT ja KRT Juha Hilmola.
Tilintarkastus toteutetaan asianomaisten lakien ja yhtiöjärjestysten mukaan. Käytännön
tarkastustoiminta toteutetaan tilikauden aikana liiketoimintaan ja hallintoon kohdistuvina
tarkistuksina sekä varsinaisena tilinpäätöstarkastuksena tilikauden päätyttyä.
Vuonna 2024 NoHo Partners -konsernin tilintarkastajille maksettiin tilintarkastustehtävistä
0.8 (0.7) miljoonaa euroa ja muista palveluista 0,1 (0,2) miljoonaa euroa.
SISÄINEN VALVONTA
NoHo Partners Oyj:n sisäinen johtamis- ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin,
yhtiöjärjestykseen sekä yhtiön omiin sisäisiin toimintatapoihin, ja se kattaa kaikki yhtiön
yksiköt ja toiminnot. Yhtiön johto ja valvonta jakautuvat yhtiökokouksen, hallituksen ja
toimitusjohtajan kesken. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia toimintatapoja,
järjestelmiä ja menetelmiä, joiden avulla yhtiön johto pyrkii varmistamaan tehokkaan,
taloudellisen ja luotettavan toiminnan.
Vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä on NoHo Partners Oyj:n hallituksella.
Hallitukselle kuuluu ylin vastuu yrityksen visiosta, strategisista tavoitteista ja niiden pohjalta
asetetuista liiketoiminnallisista tavoitteista. Hallitukselle kuuluu myös ylin vastuu kirjanpidon
ja varainhoidon valvonnasta sekä toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus
hyväksyy yhteiset suuntaviivat koko konsernin sisäiselle valvonnalle.
Toimitusjohtaja vastaa suoraan strategian toteutuksesta ja sen mukaisista investoinneista
sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja taloudenpito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Operatiivisesta liiketoiminnasta huolehtii toimitusjohtaja johtoryhmän avulla. Sisäisestä
valvonnasta vastaavat yhtiön ylin johto ja hallituksen tarkastusvaliokunta. Ulkoisesta
tarkastuksesta vastaavat tilintarkastajat.
Yhtiössä ei liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ole katsottu
tarkoituksenmukaiseksi järjestää erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, vaan sen
tehtävät sisältyvät liiketoimintaorganisaation tehtäviin konsernin kaikissa yksiköissä.
Sisäisen valvonnan menetelmät ja toimintatavat
Toimitusjohtajan tehtävänä on järjestää käytännössä kirjanpito- ja valvontamekanismit.
Toimitusjohtaja valvoo johtotason henkilöitä koskevia päätöksiä sekä tärkeitä operatiivisia
päätöksiä. Toimitusjohtaja valvoo, että konsernin tytäryhtiöissä toimitaan emoyhtiön etujen
mukaisesti ja toteutetaan konsernin strategiaa. Konsernin johtoryhmä toteuttaa
liiketoiminnan ohjausta ja hallinnon valvontaa konsernin päivittäisessä toiminnassa.
Konsernissa on määritelty selkeät valtuudet sekä investointien että henkilöstöä koskevien
asioiden hyväksymisestä. Konsernin johtoryhmän päätehtävät ovat:
•
liiketoiminnan ja talouden valvonta, ja
•
investointien, yritysostojen ja ryhmän kannalta merkittävien toiminnan laajentamis- tai
supistamissuunnitelmien käsittely.
Sisäinen valvonta on olennainen osa yhtiön hallinnointia ja johtamisjärjestelmiä. Se kattaa
kaikki NoHo Partnersin yksiköt ja toiminnot. Sisäisen valvonnan tulee arvioida muun
muassa niitä yrityksen johtamis- ja hallintojärjestelmiin, toimintoihin sekä tietojärjestelmiin
liittyviä riskiasemia sekä valvontamenettelyiden riittävyyttä ja tehokkuutta, jotka koskevat:
•
taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuutta ja eheyttä
•
toimintojen tuloksellisuutta ja tehokkuutta
•
omaisuuden turvaamista
•
lakien, määräysten ja sopimusten noudattamista.
| 97
LÄHIPIIRITOIMET
NoHo Partners ei säännönmukaisesti tee sellaisia liiketoimia lähipiirinsä kanssa, jotka
olisivat yhtiön kannalta olennaisia tai tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia tai tehty
muutoin kuin tavanomaisin markkinaehdoin. Mahdolliset olennaiset ja tavanomaisesta
liiketoiminnasta ja markkinaehtoisuudesta poikkeavat lähipiiriliiketoimet käsiteltäisiin yhtiön
hallituksessa. Lähipiiritoimia seurataan yhtiön taloushallinnossa. Yhtiö pitää luetteloa
lähipiiriinsä kuuluvista tahoista ja raportoi lähipiiritoimista tilinpäätöksessään.
RISKIENHALLINTA
NoHo Partners on alttiina erilaisille sen omasta liiketoiminnasta tai muuttuvasta
liiketoimintaympäristöstä nouseville riskeille ja mahdollisuuksille lyhyellä ja pitkällä
aikavälillä. Yhtiö päivittää ja raportoi merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
osavuosikatsauksissa.
NoHo Partners jakaa liiketoimintaan ja tulokseen vaikuttavat riskitekijät neljään
pääkategoriaan: markkina- ja liiketoimintariskit, taloudelliset- ja rahoitusriskit,
lainsäädäntöön liittyvät riskit ja henkilöstöön liittyvät riskit.
Muiden riskien haitallista vaikutusta vastaan NoHo Partners on pyrkinyt suojautumaan
kattavilla vakuutussopimuksilla. Näitä ovat esimerkiksi lakisääteiset vakuutukset, vastuu-
sekä omaisuusvakuutukset ja omaisuusturvavakuutukset. Vakuutusten kattavuus,
vakuutusarvot sekä omavastuut tarkistetaan vuosittain yhdessä vakuutusyhtiön kanssa.
Konsernin riskienhallinta ja markkinamuutosten ennakointi muodostavat tärkeän osan
johdon jokapäiväistä toimintaa liiketoimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi. NoHo Partners
tekee operatiiviseen toimintaansa liittyen jatkuvaa riskikartoitusta ja pyrkii suojautumaan
tunnistetuilta riskitekijöiltä parhaalla mahdollisella tavalla.
RAPORTOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT
Konsernissa on liiketoiminnan tehokkaan seurannan edellyttämät raportointijärjestelmät.
Sisäinen valvonta kytkeytyy yrityksen visioon, strategisiin tavoitteisiin ja niiden pohjalta
asetettuihin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista ja
konsernin taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan
ohjausjärjestelmän avulla. Olennaisena osana ohjausjärjestelmää toteumatiedot ja
ajantasaiset ennusteet käydään läpi kuukausittain konsernin johtoryhmässä.
Ohjausjärjestelmä sisältää kattavan myynnin raportoinnin, tuloslaskelman, liikevaihto- ja
tulosennusteen sekä toiminnalle tärkeitä tunnuslukuja.
| 98
HALLITUS
TIMO LAINE
s. 1966, MKT
Puheenjohtaja vuodesta 2008
•
NoHo Partners Oyj:n
edeltäjä Restamax Oy:n
perustaja
•
Toimitusjohtaja Laine
Capital Oy
•
Riippuvainen yhtiöstä ja
merkittävästä
omistajasta
TIMO MÄNTY
s. 1960, KTM
Varapuheenjohtaja vuodesta
2024
•
Hallituksen
puheenjohtaja Dayton
Group Oy
•
Hallituksen
puheenjohtaja Linkosuo
Oy
•
Riippumaton jäsen
MAARIT VANNAS
s. 1973, KTM
Varsinainen jäsen vuodesta
2024
•
Partneri ja hallituksen
jäsen Vasset Oy
•
Riippumaton jäsen
PETRI OLKINUORA
s. 1957, DI, MBA
Varsinainen jäsen vuodesta
2013
•
Toimitusjohtaja, Forbia
Oy
•
Hallituksen jäsen
useissa kiinteistö- ja
rakennusyhtiöissä
•
Riippumaton jäsen
MIKA NIEMI
s. 1966, merkonomi
Varsinainen jäsen vuodesta
2014
•
Udokai Oy:n hallituksen
puheenjohtaja ja
toimitusjohtaja
•
Tampereen
Tenniskeskus Oy:n
hallituksen
puheenjohtaja
•
Riippuvainen yhtiöstä ja
merkittävästä
omistajasta
KAI SEIKKU
s. 1965, KTM
Varsinainen jäsen vuodesta
2022
•
Okmetic Oy:
toimitusjohtaja ja
hallituksen jäsen
•
Varatoimitusjohtaja,
National Silicon Industry
Group
•
Hallituksen jäsen mm.
Canatu Oyj
•
Riippumaton jäsen
| 99
KONSERNIN
JOHTORYHMÄ
JARNO SUOMINEN
s. 1972
Toimitusjohtaja vuodesta 2024
•
Johtoryhmän
puheenjohtaja 1.9.2024
alkaen
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2005
MARIA KOIVULA
s. 1978
Varatoimitusjohtaja,
toimitusjohtajan sijainen
alkaen vuodesta 2024
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2022
JARNO VILPONEN
s. 1987
Talousjohtaja alkaen
vuodesta 2020
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2020
ANNE KOKKONEN
s. 1976
Henkilöstöjohtaja alkaen
vuodesta 2018
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2018
BENJAMIN GRIPENBERG
s. 1975
Liiketoimintajohtaja,
kansainvälinen liiketoiminta
alkaen vuodesta 2024
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2018
TANJA SUOMINEN
s. 1977
Liiketoimintajohtaja,
ruokaravintolat alkaen
vuodesta 2018
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2005
| 100
PAUL MELI
s. 1977
Liiketoimintajohtaja,
viihderavintolat alkaen
vuodesta 2018
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2008
RAINER LINDQVIST
s. 1970
Kaupallinen johtaja alkaen
vuodesta 2024
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2024
Aku Vikström oli yhtiön
toimitusjohtaja ja johtoryhmän
jäsen 31.8.2024 asti.
Tuomas Piirtola, BBS-
konsernin toimitusjohtaja, oli
johtoryhmän jäsen 31.8.2024
asti.
HENRI VIRLANDER
s. 1971
Myyntijohtaja alkaen
vuodesta 2019
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2019
PAULI KOUHIA
s. 1981
Hankintajohtaja alkaen
vuodesta 2021
•
Yhtiön palveluksessa
vuodesta 2021
| 101
PALKITSEMISRAPORTTI
2024
JOHDANTO
Tämä palkitsemisraportti on nähtävillä myös yhtiön internetsivuilla osoitteessa noho.fi.
NoHo Partners Oyj:n palkitsemispolitiikassa esitetään periaatteet ja päätöksentekoprosessit
hallituksen sekä toimitusjohtajan palkitsemiselle ja toimisopimuksen keskeisille ehdoille.
Palkitsemispolitiikka esitellään yhtiökokoukselle vähintään joka neljäs vuosi ja silloin, kun
siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä
palkitsemispolitikkaa. Yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava. Palkitsemispolitiikka
esiteltiin yhtiökokoukselle edellisen kerran vuonna 2024.
NoHo Partnersilla on hallituksen nimeämä palkitsemisvaliokunta, joka valmistelee
hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja muun ylimmän johdon
palkitsemista koskevat ehdotukset.
Vuonna 2024 saman vuoden yhtiökokoukselle esitetystä palkitsemispolitiikasta ei poikettu.
Palkitsemispolitiikan mukainen palkitseminen koostuu seuraavista osista:
•
peruspalkka ja työsuhde-etuudet, joissa yhtiö noudattaa paikallisia markkinakäytäntöjä,
lakeja ja määräyksiä
•
lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on ohjata yksilön ja
organisaation suoritusta
•
pitkän aikavälin palkkiojärjestelmä, joka on tarkoitettu avainhenkilöiden sitouttamiseen.
Pitkän aikavälin kannustimilla pyritään sitouttamaan johtoa sekä yhdenmukaistamaan
heidän etunsa yhtiön osakkeenomistajien edun kanssa.
PALKITSEMISEN KEHITTYMINEN SUHTEESSA YHTIÖN TALOUDELLISEEN
KEHITYKSEEN
Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen ja toimitusjohtajan palkkioiden kehitys
verrattuna konsernin työntekijöiden keskimääräisen palkitsemisen kehitykseen ja konsernin
taloudelliseen kehitykseen viideltä edelliseltä tilikaudelta. Yhtiön palkitsemispolitiikan
mukaisesti osa toimitusjohtajan palkitsemisesta muodostuu lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustimista, jotka ovat yhteydessä liiketoiminnan tulokseen.
Palkitsemisen kehittyminen
tuhatta euroa
2024
2023
2022
2021
2020
Hallituksen vuosipalkkiot
225.0
206.3
150.0
150.0
134.0
Toimitusjohtajan
vuosipalkkiot*
699.6
663.4
340.8
310.8
474.7
Keskimääräinen palkka /
henkilö
45.2
38.8
34.9
29.7
33.8
* 31.8.2024 asti Aku Vikström, 1.9.2024 alkaen Jarno Suominen
Yhtiön keskimääräinen työntekijän palkkakehitys perustuu henkilöstökuluihin ilman
henkilöstön sivukuluja jaettuna keskimääräisellä henkilöstömäärällä vuoden aikana.
Toimitusjohtajan vuosipalkkio vuonna 2024 sisältää 291,4 tuhatta euroa Aku Vikströmille
31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta vuonna 2024 maksettua
osakepalkkiojärjestelmän
mukaista palkkiota, josta puolet maksettiin rahana ja puolet, yhteensä 18 229 osaketta
yhtiön uusina osakkeina maaliskuussa 2024.
Yhtiön taloudellinen kehitys
milj. euroa
2024
2023
2022
2021
2020
Konsernin liikevaihto
427.1
372.4
312.8
186.1
156.8
Konsernin liiketulos
41.5
35.9
31.6
-0.9
-23.9
HALLITUKSEN PALKKIOT
NoHo Partnersin varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen ja hallituksen valiokuntien
palkitsemisesta yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan palkitsemisvaliokunnan tekemän
ehdotuksen perusteella. Päätöksen hallituksen jäsenten palkitsemisesta on perustuttava
yhtiökokoukselle esitettyyn ja voimassa olevaan palkitsemispolitiikkaan.
| 102
Hallituksen palkitsemista koskevan p
ää
t
ö
ksen lähtökohtana on varmistaa, että
palkitseminen on kilpailukykyistä suhteessa markkinaan ja, että palkitseminen vastaa
hallituksen jäseniltä vaadittavaa pätevyyttä ja ty
ö
m
ää
r
ää
.
Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen puheenjohtajalle maksettavaksi
palkkioksi 60,000 (60,000) euroa vuodessa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkioksi
45,000 (45,000) euroa vuodessa ja hallituksen jäsenille maksettavaksi palkkioksi 30,000
(30,000) euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että valiokuntatyöskentelystä maksetaan
valiokuntaan valittaville henkilöille erillinen kokouskohtainen palkkio seuraavasti:
puheenjohtajalle 1,000 (1,000) euroa ja jäsenille 500 (500) euroa.
Lisäksi hallituksen
jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Hallituksen jäsenille vuodelta 2024 maksetut palkkiot
tuhatta euroa
Vuosipalkkiot
Valiokuntien
kokous-
palkkiot
Muut
taloudelliset
etuudet***
Yhteensä
Timo Laine, puheenjohtaja
60.0
2.5
117.6
180.1
Timo Mänty, varapuheenjohtaja*
33.8
6.5
0.0
40.3
Mika Niemi, jäsen
30.0
0.0
20.0
50.0
Petri Olkinuora, jäsen
30.0
3.5
0.0
33.5
Kai Seikku, jäsen
30.0
6.0
0.0
36.0
Maarit Vannas, jäsen*
22.5
2.0
0.0
24.5
Mia Ahlström, jäsen**
7.5
0.5
0.0
8.0
Yrjö Närhinen, jäsen**
11.3
1.0
0.0
12.3
Yhteensä
225.0
22.0
137.6
384.6
* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen
** Hallituksen jäsen 10.4.2024 asti
*** Konsulttipalkkio
Hallituksen jäsenet eivät ole osallisia yhtiön osakeperusteisissa palkitsemisjärjestelmissä,
eikä hallituspalkkioita makseta osakkeina.
TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN
NoHo Partnersin hallitus päättää toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisesta
ja toimisuhteen keskeisistä ehdoista palkitsemisvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen
perusteella.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu
rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta tuloksen ja muiden lyhyen aikavälin
tavoitteiden saavuttamisen mukaan määräytyvästä suoritepalkkiosta.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen pitkän aikavälin palkitseminen voi muodostua
myös osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä. Mahdolliset palkkiot osakepohjaisista
kannustinohjelmista voivat perustua yhti
ö
n keskeisiin suoritusmittareihin ja ty
ö
- tai
toimisuhteen jatkumiseen. Hallitus seuraa kriteerien toteutumista ja hyv
ä
ksyy
osakepohjaisten kannustinohjelmien palkkionmaksun. Yleisen
ä
ehtona osakepohjaisen
kannustinohjelmien palkkion saamiselle on jatkuva ty
ö
- tai toimisuhde palkkion
maksuhetkell
ä
. Hallituksella on oikeus maksaa osakepalkkio osakkeina, osakkeiden ja
rahan yhdistelm
ä
n
ä
tai perustellusta syyst
ä
kokonaan rahana.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen peruspalkan ja palkitsemisen rakenteen tulee
olla linjassa NoHo Partnersin ja sen osakkeenomistajien edun kanssa. Toimitusjohtajan ja
toimitusjohtajan sijaisen kiinte
ä
n ja muuttuvan palkitsemisen osien on oltava palkitsemisen
tavoitteisiin n
ä
hden tarkoituksenmukaisessa suhteessa toisiinsa ottaen huomioon sen
hetkisen liiketoimintastrategian ja tavoitteet sek
ä
yhti
ö
n pitk
ä
n aikav
ä
lin edun.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi 31.8.2024 asti Aku Vikström ja toimitusjohtajan sijaisena
varatoimitusjohtaja Jarno Suominen. 1.9.2024 alkaen yhtiön toimitusjohtajana on toiminut
Jarno Suominen ja varatoimitusjohtajana Maria Koivula.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen muuttuva palkka maksetaan
kokonaisuudessaan ansaintakauden jälkeen. Alla mainitussa kiinteän ja muuttuvan palkan
suhdeluvussa ilmoitetut tilikaudella maksetut muuttuvat palkat ovat siten kertyneet tilikautta
2024 edeltäviltä ansaintakausilta.
Toimitusjohtajana 31.8.2024 asti toimineen Aku Vikströmin kiinteän ja muuttuvan palkan
osien suhde oli tilikaudella 38/62.
Varatoimitusjohtajana 31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineen Jarno
Suomisen kiinteän ja muuttuvan palkan osien suhde oli tilikaudella 45/55.
Varatoimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineen Maria Koivulan kiinteän ja muuttuvan
palkan osien suhde oli 100/0.
| 103
KIINTEÄ PALKANOSA
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kiinteä palkanosa koostuu kuukausipalkasta ja
luontoiseduista. Toimitusjohtajan a 31.8.2024 asti toimineen Aku Vikströmin kiinteä palkka
vuonna 2024 luontoisedut mukaan lukien oli 232.1 tuhatta euroa. Toimitusjohtajan sijaisena
31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineen Jarno Suomisen kiinteä
vuosipalkka vuonna 2024 luontoisedut mukaan lukien oli 253.0 tuhatta euroa.
Toimitusjohtajan sijaisena 1.9.2024 alkaen toimineen Maria Koivulan kiinteä palkka 1.9.-
31.12.2024 luontoisedut mukaan lukien oli 56.5 tuhatta euroa
LYHYEN AIKAVÄLIN SUORITEPALKKIO
Toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle maksettavan lyhyen aikavälin suoritepalkkion
ansaintakriteerit perustuvat yhtiön strategian mukaisten kasvu- ja kannattavuustavoitteiden
toteutumiseen ja yksilön henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Lyhyen aikavälin
suoritepalkkion maksimimäärä toimitusjohtajalle vuonna 2024 oli 80 tuhatta euroa ja
varatoimitusjohtajalle 52 tuhatta euroa.
Tilikaudella 2023 kertyneet tilikauden 2024 aikana maksetut palkkiot
Toimitusjohtaj ana 31.8.2024 asti toimineelle Aku Vikströmille maksettiin vuonna 2024
tulospalkkio 80 tuhatta euroa vuodelta 2023. Toimitusjohtajan sijaisena 31.8.2024 asti ja
toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineelle Jarno Suomiselle maksettiin vuonna 2024
tulospalkkio 60 tuhatta euroa vuodelta 2023.
Tilikaudella 2024 kertyneet tilikauden jälkeen maksettavat palkkiot
Vuodelta 2024 toimitusjohtajan sijaisena 31.8.2024 asti ja toimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen
toimineelle Jarno Suomiselle maksettiin lyhyen aikavälin suoritepalkkiota 60 tuhatta euroa.
Varatoimitusjohtajana 1.9.2024 alkaen toimineelle Maria Koivulalle maksettiin lyhyen
aikavälin suoritepalkkiota 19,5 tuhatta euroa. Suoritepalkkio erääntyi maksettavaksi
tilikauden päättymisen
jälkeen.
PITKÄN AIKAVÄLIN PALKITSEMINEN
Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen kuuluvat yhtiön osakepalkkiojärjestelmän piiriin.
Toimitusjohtaja Jarno Suomisen osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa
olevien osakkeiden määrä 31.12.2024 päättyneeltä neljänneltä ansaintakaudelta on
enintään 64 000 kpl. Varatoimitusjohtaja Maria Koivulan osalta osakepalkkiojärjestelmän
nojalla ansaittavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2024 päättyneeltä neljänneltä
ansaintakaudelta on enintään 16 000 kpl. Yhtiön hallitus vahvistaa ansaintajaksolta
maksettavien osakepalkkioiden määrän kevään 2025 aikana.
Edellinen toimitusjohtaja Aku Vikström irtisanoutui maaliskuussa 2024, eikä hän ole
oikeutettu osakepalkkioihin.
Neljännen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuivat NoHo Partners Oyj:n suhteelliseen
kannattavuuteen (liikevoitto-%) ja osakkeen kokonaistuottoon. Osakepalkkiojärjestelmän
piiriin kuului neljännellä ansaintajaksolla kymmenen henkilöä.
NoHo Partnersin hallitus on päättänyt yhtiön avainhenkilöille suunnatusta uudesta
osakepalkkiojärjestelmästä, joka sisältää kolme ansaintajaksoa aikavälillä 1.1.2025–
31.12.2028. Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan
kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10
henkilöä.
Toimitusjohtajan osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa olevien osakkeiden
määrä 31.12.2026 päättyvältä ensimmäiseltä ansaintakaudelta on enintään 75 000 kpl.
Varatoimitusjohtajan osalta osakepalkkiojärjestelmän nojalla ansaittavissa olevien
osakkeiden määrä 31.12.2026 päättyvältä ensimmäiseltä ansaintakaudelta on enintään
40 000 kpl.
| 105
velat
SISÄLTÖ
| 106
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma
milj. euroa
Liite
2024
2023
Liikevaihto
2.1.
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3.
Materiaalit ja palvelut
2.4.
-141.0
-122.3
Työsuhde-etuudet
2.5.
-109.5
-93.9
Liiketoiminnan muut kulut
2.7.
-82.5
-74.9
Poistot ja arvonalentumiset
2.9.
-59.9
-53.1
Liikevoitto
Rahoitustuotot
5.9.
Korkokulut rahoitusveloista
5.9.
-9.4
-8.3
Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä
5.9.
-10.0
-8.7
Muut rahoituskulut
5.9.
-5.5
-9.6
Nettorahoituskulut
5.9.
-23.7
-23.0
Tulos ennen veroja
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero
2.10.
-4.1
-3.6
Laskennallisten verojen muutos
2.11.
Tuloverot
-3.0
-2.6
Tilikauden tulos
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Yhteensä
milj. euroa
Liite
2024
2023
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta
katsauskauden tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa)
2.12.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos (euroa)
2.12.
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen)
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin
siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista
-0.7
-0.7
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos
-0.6
Yhteensä
-0.1
-1.3
Muut laajan tuloksen erät, joita ei myöhemmin siirretä
tulosvaikutteiseksi
Etuuspohjaisten järjestelyjen uudelleen määrittämisestä
johtuvat erät
-0.1
Yhteensä
-0.1
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
Määräysvallattomille omistajille
Yhteensä
Tilikauden 1.1. - 31.12.2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Nettorahoituskulut sisältävät Eezy Oyj:n osakkeiden myynnistä ensimmäisellä kvartaalilla
syntyneen
Oyj:n osakkeiden arvonmuutoksiin liittyvää kirjausta
Lisätietoja Eezy Oyj:n tuloslaskelmakäsittelystä on esitetty vuoden 2023 NoHo Partnersin
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.6.
| 107
Konsernin tase
milj. euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
4.1.
Aineettomat hyödykkeet
4.1.
Aineelliset hyödykkeet
4.2.
Käyttöoikeusomaisuuserät
4.3.
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä
4.4.
Muut sijoitukset
5.4.
Lainasaamiset
4.6.
Muut saamiset
4.6.
Laskennalliset verosaamiset
2.11.
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
4.5.
Lainasaamiset
4.6.
Myyntisaamiset ja muut saamiset
4.6.
Rahavarat
5.5.
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävänä olevat pitkäaikaiset varat
1.6.
VARAT YHTEENSÄ
milj. euroa
Liite
31.12.2024
31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma
5.11.
Suojausrahasto
5.11.
-0.6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
5.11.
Kertyneet voittovarat
5.11.
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä
Määräysvallattomien omistajien osuus
5.11.
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
2.11.
Rahoitusvelat
5.6.
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
4.3.
Muut velat
4.7.
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat
5.6.
Varaukset
4.8.
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
4.3.
Tuloverovelka
4.7.
Johdannaisinstrumentit
5.7.
Ostovelat ja muut velat
4.7.
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Velat yhteensä
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ
| 108
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osake-
pääoma
SVOP
Käyvän
arvon
rahasto ja
muut laajan
tuloksen
erät
Muuntoero
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien osuus
OMA
PÄÄOMA
YHTEENSÄ
milj. euroa
Oma pääoma 1.1.
-0.6
-1.8
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen)
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus
-0.1
-0.1
-0.1
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista
-0.8
-0.8
-0.7
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
-0.8
Liiketoimet omistajien kanssa
Omistajien sijoitukset ja varojen jakaminen
Osingonjako
-9.1
-9.1
-1.5
-10.6
Muut muutokset
-0.6
-0.6
-0.6
Osakeperusteiset maksut
-0.1
-0.1
-0.1
YHTEENSÄ
-9.7
-9.7
-1.5
-11.2
Omistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien osuuksien muutokset
-8.4
-7.5
YHTEENSÄ
-8.4
-7.5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-8.9
-8.7
-10.0
-18.7
OMA PÄÄOMA 31.12.
-0.1
-2.6
| 109
Konsernin oman pääoman muutoslaskelma 2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osake-
pääoma
SVOP
Käyvän
arvon
rahasto ja
muut laajan
tuloksen
erät
Muuntoero
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien osuus
OMA
PÄÄOMA
YHTEENSÄ
milj. Euroa
Oma pääoma 1.1.
-1.2
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät (verojen jälkeen)
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos
-0.6
-0.6
-0.6
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista
-0.6
-0.6
-0.1
-0.7
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ
-0.6
-0.6
Liiketoimet omistajien kanssa
Omistajien sijoitukset ja varojen jakaminen
Osingonjako
-8.4
-8.4
-1.7
-10.1
Uusanti
Muut muutokset
-0.9
-0.9
-0.9
Osakeperusteiset maksut
YHTEENSÄ
-8.6
-7.1
-1.7
-8.8
Omistusosuuksien muutokset
Määräysvallattomien osuuksien muutokset
YHTEENSÄ
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-5.0
-3.5
OMA PÄÄOMA 31.12.
-0.6
-1.8
| 110
Konsernin rahavirtalaskelma
milj. euroa
2024
2023
Liiketoiminnan nettorahavirta
Raportointikauden tulos
Oikaisut raportointikauden tulokseen
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
-1.2
Poistot ja arvonalentumiset
Nettorahoituskulut
Verot
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamiset ja muut saamiset
-4.2
Vaihto-omaisuus
-2.7
-1.2
Ostovelat ja muut velat
Käyttöpääoman muutos
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-23.5
-18.3
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
Maksetut verot
-3.3
-4.3
Liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta
Osinkotuotot
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinta
-12.5
-17.3
Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos
-0.5
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken
rahavaroilla
-5.4
-29.9
Liiketoimintojen hankinta
-2.2
-2.5
Liiketoimintojen myynti
Osakkuusyhtiöosakkeiden myynti
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet
-0.1
Määräysvallattomien omistajien sijoitukset tytäryhtiöihin
Investointien nettorahavirta
-13.1
-27.4
milj. euroa
2024
2023
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen maksut
-116.2
-13.4
Lyhytaikaisten lainojen nostot /takaisinmaksut
-0.2
Lyhytaikaisten yritystodistusten nostot /takaisinmaksut
-10.0
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta
-1.8
-9.3
Käyttöoikeusomaisuuserien velkojen takaisinmaksut
-39.9
-34.2
Osingonjako
-10.2
-10.1
Rahoituksen nettorahavirta
-58.4
-37.5
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa
Rahavarat tilikauden lopussa
Rahavarojen muutos
Erittely liiketoimista, joihin ei liity maksutapahtumaa on esitetty sivulla
|
111
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty niiden luonteen mukaan. Laatimisperiaatteet
ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät on
esitetty kunkin liitetiedon yhteydessä. Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä
kokonaisuutena koskevat laatimisperiaatteet.
1.1. KONSERNIN PERUSTIEDOT
suomalainen
. Konsernin emoyhtiö on
. Emoyhtiön kotipaikka on
ella osoitteessa
. Emoyhtiön kotivaltio on
. NoHo Partners Oyj on listattuna Nasdaq
OMX Helsingin pörssissä.
Tilikauden 2024 lopussa Konserniin kuului noin 300 ravintolaa
NoHo Partners -konsernin virallinen konsernitilinpäätös on julkaistu European Single
Electronic Format (ESEF) raportointivaatimusten mukaisena xHTML-tiedostona. ESEF-
vaatimusten mukaisesti tilinpäätöksen päälaskelmat on merkitty XBRL-merkeillä ja liitetiedot
XBRL block -merkeillä. Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy antaa riippumattoman
kohtuullisen varmuuden antavan varmennusraportin koskien NoHo Partners Oyj:n laatimaa
ESEF-tilinpäätöstä. Lisäksi pdf- versio suomeksi ja englanniksi (epävirallinen käännös)
konsernitilinpäätöksestä on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa noho.fi tai Konsernin
emoyrityksen pääkonttorista edellä mainitusta osoitteesta.
:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 17.3.2025 tämän tilinpäätöksen
julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus
hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.
Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös.
1.2. LAATIMISPERUSTA
Tämä NoHo Partners -konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä
laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja ja niistä
annettuja SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan
Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o
1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten,
IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, jollei
laadintaperiaatteissa ole muuta mainittu.
Konsernitilinpäätöksen tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina (milj. euroa) ja ne on
pyöristetty lähimpään 0,1 miljoonaan euroon, jolloin yksittäisten lukujen summa voi poiketa
esitetystä summasta. Vertailutieto on esitetty tilikauden luvun jälkeen suluissa. Yhtiön
toimintavaluutta on euro.
| 112
1.3. ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ
Tässä osiossa kuvatut lähiajan riskit ja epävarmuustekijät voivat mahdollisesti vaikuttaa merkittävästi NoHo Partnersin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin
seuraavan 12 kuukauden aikana. Taulukossa on kuvattu riskejä sekä toimenpiteitä niihin varautumiseksi ja niiden minimoimiseksi.
Geopoliittinen tilanne
Epävarmalla geopoliittisella tilanteella voi olla vaikutusta yhtiön markkinaympäristöön. Toistaiseksi yhtiö ei kuitenkaan näe sillä olevan
olennaista vaikutusta kysyntään sen toimintamaissa.
Vallitsevan maailmantilanteen aiheuttama yleinen kustannustason nousu vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. Vaikutusten lieventämiseksi yhtiö on
varautunut raaka-ainehintojen nousuun muun muassa hankinta- ja ostosopimusten keskittämisellä sekä hinnankorotuksilla.
Yleinen taloudellinen tilanne ja
asiakaskysynnän muutokset
Ravintolapalveluiden myyntiin ja kannattavuuteen vaikuttavat kotitalouksien taloudellinen tilanne sekä ostovoiman ja yritysmyynnin kehitys.
Matkailu- ja ravintola-alan suhdannenäkymiä ja kuluttajien luottamusta ovat heikentäneet epävarma geopoliittinen tilanne sekä yleinen
kustannus- ja korkotason nousu. Ravintolapalveluiden kysyntä on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla.
Inflaatio sekä kuluttajien ostovoiman ja luottamuksen heikentyminen muodostavat riskin NoHo Partnersin liiketuloksen ja kassavirran
kehitykselle. Operatiivisten kustannusten sopeuttaminen ja kyky vastata ketterästi asiakaskysynnän muutoksiin ovat keskeisiä tekijöitä, joilla
yhtiö voi vaikuttaa liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymiseen.
Maksuvalmiusriski
Yhtiön rahoitustarpeita katetaan käyttöpääoman optimoinnilla sekä ulkopuolisilla rahoitusjärjestelyillä, jotta yhtiöllä on jatkuvasti riittävästi
likviditeettiä tai nostamattomia sitovia luottojärjestelyjä käytössään. Maksuvalmiusriskin operatiivinen seuranta ja hallinnointi tapahtuvat
keskitetysti konsernin talousosastolla, missä rahoituksen riittävyyttä hallinnoidaan rullaavan ennusteen perusteella.
Lainsäädännön yllättävät, yhtiön liiketoimintaan liittyvät muutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön maksuvalmiuteen.
Rahoitusriskit
Konsernissa pyritään arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää muun muassa analysoimalla kuukausittain
ravintoloiden käyttöastetta ja myynnin kehitystä, jotta konsernilla on tarpeeksi käyttöpääomaa ja likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja
erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittireservien,
lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä tarpeen mukaan useampia
rahoituslaitoksia ja rahoitusmuotoja. Markkinakorkojen muutoksilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön rahoituskuluihin.
Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön
maksuvalmiuteen, rahoituksen saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin.
Lainsäädännön muutokset
Ravintolatoiminnan sääntelyn muuttuminen yhtiön eri markkina-alueilla voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Lainsäädännön
muutokset koskien esimerkiksi alkoholi-, elintarvike- ja työlakia sekä arvonlisäverotusta saattavat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
| 113
Vuokratason kehitys
Toimitilakulut muodostavat merkittävän osan NoHo Partnersin liiketoiminnan kuluista. Yhtiön toimitilat ovat pääosin vuokratiloja, joten yleisen
vuokratason kehityksellä on merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan.
Työmarkkinatilanne ja työvoiman saanti
Osaavan osa-aikaisen työvoiman saanti erityisesti sesonkiaikoina ja viikonloppuisin voidaan nähdä epävarmuustekijänä, joka voi vaikuttaa
yhtiön liiketoimintaan.
Liikearvon alaskirjausriski
Konsernilla on taseessaan merkittävä määrä liikearvoa, johon kohdistuu alaskirjausriski siinä tapauksessa, että konsernin kassavirran
tulevaisuuden tuotto-odotukset laskevat pysyvästi ulkoisten tai sisäisten tekijöiden takia.
1.4. KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää tiettyjen arvioiden
ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat raportoituihin lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät
arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Nämä
oletukset ja arviot vaikuttavat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamiseen, taseen
omaisuus- ja velkamääriin, esitettyihin ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen
liitetiedoissa sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat aikaisempaan
kokemukseen, markkinatietoihin ja lukuisiin muihin kohtuullisina pidettäviin olettamuksiin,
mutta toteutuvat luvut voivat poiketa näistä arvioista erilaisten oletusten tai olosuhteiden
vuoksi. Johto joutuu käyttämään harkintaa noudattaessaan tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita ja tekemään arvioita esimerkiksi tuloveroihin, liikearvon
arvonalentumistestauksiin sekä varauksiin ja ehdollisiin velkoihin liittyen. Nämä periaatteet
ja arviot edellyttävät johdolta subjektiivisia ja monimutkaisia harkintaan perustuvia arvioita,
kuten arvioita luonteeltaan epävarmojen tekijöiden vaikutuksesta.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Liite
Hankintoihin liittyvät oletukset (esim. hankitun
liiketoiminnan tulevat kassavirrat, kauppahinnan
kohdistus, tuotemerkkien arvo ja vaikutusaika,
rajoittamattoman vaikutusajan tuotemerkkien ehtojen
täyttyminen, ehdollisten kauppahintojen toteutuminen ja
hankinnalla saavutettavat synergiaedut)
Arvonalentumistestaukseen liittyvät oletukset (esim.
myyntituottojen kasvu, kustannuskehitys,
ylläpitoinvestointien taso ja diskonttauskoron muutos)
Myynti- ja muiden saamisten riskienhallintaan ja
luottotappioiden minimointiin liittyvät johdon toimenpiteet
ja arviot
Johdon arvio hallituksen asettamien taloudellisten
ehtojen täyttymisestä
Johdon tekemät arviot liittyvät mm. laskennallisten
verosaamisten hyödyntämiseen tulevien vuosien
verotettavaa tuloa vastaan
Vuokrasopimuksia koskevat arviot (esim. järjestelyn
piiriin kuuluvat sopimukset, matala-arvoisten
sopimusten suuruus, vuokrasopimusten jatko-optioiden
hyödyntäminen, lisäluoton koron suuruus,
ennallistamismenojen suuruus)
| 114
1.5. YHDISTELYPERIAATTEET
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö NoHo Partners
:n ja sen omistamat tytäryhtiöt
tytäryrityksineen. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytär- ja osakkuusyritykset on eritelty
sivulla
Tytäryritykset
Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa Konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun
Konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on
oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä
yhteisöä koskevaa valtaansa. Konsernin määräysvalta muodostuu äänivallan perusteella.
Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin
määräysvalta siirtyy konsernille ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin
määräysvalta lakkaa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Määrä,
jolla hankintameno ylittää Konsernin osuuden hankitun yksilöitävissä olevan
nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi
kuin hankitun tytäryrityksen nettovarallisuus, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan
tuloksi.
Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääomanehtoisten
arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Mahdollinen
ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu
joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään
arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan
tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen.
Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko
käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden
suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.
Arvostamisperiaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot
eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida
siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten tilinpäätösten
laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan Konsernin laatimisperiaatteita.
Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille
omistajille esitetään tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen
omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä.
Laaja tulos kohdistetaan määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että
määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen.
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään
taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden
muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa
koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus
arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä osuus
määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Osakkuusyritykset
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joiden äänivallasta Konsernilla on huomattava
vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun Konserni
omistaa yli 20 prosenttia yrityksen äänivallasta tai kun Konsernilla on muutoin huomattava
vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos Konsernin osuus
osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen
nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei Konserni ole sitoutunut
osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen
hankinnasta syntyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot Konsernin ja osakkuusyrityksen
välillä on eliminoitu Konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden
mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista esitetään omana eränään liikevoiton
yläpuolella. Vastaavasti Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin
kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.
Yhtiö myi kaikki omistamansa Eezy Oyj:n osakkeet tammikuussa 2024. Tilinpäätöksessä
2023 yli 20 prosentin omistusosuus Eezy Oyj:stä luokiteltiin myytävissä oleviksi
pitkäaikaisiksi varoiksi.
1.6. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT
Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävinä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön
sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on
erittäin todennäköinen ja omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan
yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan
tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan
niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä lähtien myytävänä
olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla
menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan ja osuutta
osakkuusyhtiön tuloksesta ei enää kirjata luokittelun jälkeen. Myytävänä olevat
omaisuuserät esitetään taseessa erillään muista eristä.
| 115
Eezy Oyj:n osakkeet on luokiteltu myytävissä olevaksi omaisuuseräksi vuodesta 2021
alkaen. Konserni luopui Eezy Oyj:n osakkeista tammikuussa 2024.
31.12.2023 NoHo Partners omisti 5 052 856 Eezy Oyj osaketta, mikä vastasi noin 20,2
prosentin omistusosuutta. Omistettujen osakkeiden kirjanpitoarvo NoHo Partners Oyj
taseessa 31.12.2023 oli 8,4 miljoonaa euroa tarkoittaen 1,67 euron kirjanpitoarvoa
osakkeelta. Tammikuussa 2024 NoHo Partners myi kaikki omistamansa Eezy Oyj:n
osakkeet (5 052 856 kpl) hintaan 1,425 euroa osakkeelta. Myyntihinta poikkesi
tilinpäätöshetken osakekohtaisesta kurssista (1,67) 0,245 euroa osakkeelta. Käyvän arvon
muutoksesta aiheutunut 1,2 miljoonan euron suuruinen myyntitappio on kirjattu
tuloslaskelman rahoituskuluihin tammikuussa 2024. Toteutuneen järjestelyn myötä yhtiön
nettovelat pienentyivät 7,2 miljoonalla eurolla.
1.7. ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Konsernin emoyhtiön toiminta- ja
esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin.
Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty Euroopan
keskuspankin päätöskursseja. Valuuttamääräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien
muuttamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot
ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
Yhtiö luokittelee konsernin sisäiset lainat nettosijoituksiksi, joille ei ole määritelty
takaisinmaksuaikaa. Luokitteluhetkestä alkaen lainoihin liittyvät kurssierot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.
1.8. SOVELLETTAVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT
Konsernitilinpäätöksessä on otettu käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-standardit
1.1.2024 alkaen:
Muutokset IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen
pitkäaikaisiksi ja pitkäaikaiset velat, joihin liittyy kovenantti
IAS 1:n muutos selventää velkojen luokittelemista lyhyt- ja pitkäaikaiseksi. Velka voidaan
luokitella pitkäaikaiseksi vain, kun velan suorittamista on oikeus lykätä vähintään
kahdentoista kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä. Muutos täsmentää myös,
että sellaiset kovenanttiehdot, jotka on täytettävä raportointikauden päätöspäivän jälkeen,
eivät vaikuta velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointipäivänä. Muutos lisää
tällaisissa tilanteissa kovenanteista esitettäviä liitetietoja. Muutoksia on sovellettava
takautuvasti IAS 8:n
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset
ja virheet
Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 16
Vuokrasopimukset
takaisinvuokraustransaktiossa
Muutokset täsmentävät, että myynti- ja takaisinvuokraustransaktiossa syntyvää
vuokravelkaa arvostettaessa myyjä-vuokralleottaja määrittää vuokramaksut siten, että
myyjä-vuokralleottaja ei kirjaa lainkaan voittoa tai tappiota siitä osasta käyttöoikeutta, joka
jää sille. Muutoksella on vaikutusta erityisesti myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyissä,
joissa osa tai kaikki vuokranmaksut ovat muuttuvia, ja jotka eivät riipu indeksistä tai korosta.
Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 7
Rahavirtalaskelmat
Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot
rahoitusjärjestelyt
Muutokset lisäävät IFRS-tilinpäätöksissä esitettäviä laadullisia ja määrällisiä liitetietoja
toimittajarahoitusjärjestelyistä. Liitetiedoissa esitetään toimittajarahoitusjärjestelyiden
vaikutuksia konsernin velkoihin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskiin.
Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
| 116
2. TALOUDELLINEN TULOS
2.1. LIIKEVAIHTO
LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN
milj. euroa
2024
2023
Tavaroiden myynti
389.1
323.5
Palveluiden myynti
38.0
48.8
Yhteensä
427.1
372.4
LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN LIIKETOIMINTA -ALUEITTAIN
milj. euroa
2024
2023
Ruokaravintolat
140.2
133.9
Viihderavintolat
103.8
109.1
Fast food -ravintolat
54.2
49.6
Norjan ravintolat
41.2
40.4
Tanskan ravintolat
39.6
24.3
Sveitsin ravintolat*
48.1
15.1
Yhteensä
427.1
372.4
*Luvuissa mukana 1.9.2023 alkaen
Konserni seuraa myyntiä erikseen tavaroiden ja palveluiden osalta.
Tavaroiden myynti
koostuu pääosin ravintolaliiketoiminnan ruoan ja virvokkeiden myynnistä yksityis- ja
yritysasiakkaille. Palvelut sisältävät mm. ravintoloiden pelituotot, sauna- ja muut lipputulot
sekä saadut markkinointitukimaksut. Konsernin myyntimaat ov
at
Sveitsi.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuus- ja velkaerät
Sopimuksiin perustuvista omaisuuseristä on kirjattu luottotappiota ja IFRS 9:n mukaista
luottotappiovarausta 1.1.-31.12.2024 yhteensä -0,5 (-0,2) miljoonaa euroa.
Konsernilla ei ole omaisuuseriä, jotka kirjataan asiakassopimuksen saamisesta tai
täyttämisestä aiheutuneista menoista. Konsernin asiakassopimuksiin ei sisälly palautus- ja
takaisinmaksuvelvoitteita tai erityisiä takuuehtoja.
Ravintolat myyvät lahjakortteja, jotka esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa. Lahjakortti
tuloutuu, kun se käytetään. Myytyjen lahjakorttien arvo oli 3.8 (3,6) miljoonaa euroa
31.12.2024 ja niiden odotetaan johtavan myynnin tuloutumiseen seuraavan 12 kuukauden
aikana.
Vuoden 2024 aikana tehtyjen yrityshankintojen vaikutus myyntisaamisiin ja muihin
korottomiin saamisiin oli 4,3 (3,5) miljoonaa euroa, lisätietoja sivulla
LAATIMISPERIAATTEET
Ravintolaliiketoiminnassa asiakkaat ovat pääsääntöisesti yksityishenkilöitä ja pienessä
määrin sopimusasiakkaita. Tavaroiden myynnissä kirjattavan tuoton määrä
myyntihetkellä muodostuu tavarasta saadun tai saatavan vastikkeen käyvästä arvosta
vähennettynä arvonlisäveroilla sekä paljous- ja muilla alennuksilla. Pääosa Konsernin
tuotoista muodostuu vähittäismyynnistä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteistä
tai luottokorttia. Sopimusasiakkaiden myynti tuloutuu heti ravintolapalvelun tuottamisen
jälkeen laskutuksen yhteydessä. Ravintolaliiketoiminnan myydyt lahjakortit tuloutuvat,
kun ne käytetään. Lahjakorttien odotetaan johtavan myynnin tuloutumiseen seuraavan 12
kuukauden aikana. Liikevaihto palveluista kirjataan sitä mukaa, kun Konserni tuottaa
palvelua ja asiakas saa siihen määräysvallan.
| 117
2.2. TOIMINTASEGMENTIT
2024
Suomi
Kansainvälinen
Eliminoinnit
Konserni
milj. euroa
Liikevaihto
298.2
128.9
0.0
427.1
Liiketoiminnan muut tuotot
6.1
1.2
0.0
7.3
Poistot ja arvonalentumiset
-43.8
-16.0
0.0
-59.9
Liikevoitto
30.4
11.1
0.0
41.5
Operatiivinen käyttökate
35.3
16.1
0.0
51.3
Varat
438.8
202.2
-58.1
582.9
Velat
349.3
188.8
-58.1
480.0
Velat ilman IFRS 16 vaikutusta
194.3
128.6
-58.1
264.8
2023
Suomi
Kansainvälinen
Eliminoinnit
Konserni
milj. euroa
Liikevaihto
292.6
79.7
0.0
372.4
Liiketoiminnan muut tuotot
6.5
1.1
0.0
7.6
Poistot ja arvonalentumiset
-40.6
-12.4
0.0
-53.1
Liikevoitto
30.7
5.3
0.0
35.9
Operatiivinen käyttökate
35.6
9.1
0.0
44.7
Varat
449.5
179.7
-52.7
576.4
Velat
348.0
174.4
-52.7
469.7
Velat ilman IFRS 16 vaikutusta
196.4
112.3
-52.7
256.0
NoHo Partnersin liiketoiminta on jaettu kahteen toiminnalliseen raportoitavaan segmenttiin,
jotka ovat Suomen liiketoiminta ja Kansainvälinen liiketoiminta. Segmenttien liiketoimintaa
seurataan erikseen ja niitä johdetaan erillisinä yksiköinä. Kansainvälisen liiketoiminnan
maakohtaiset johtajat vastaavat liiketoiminta-alueistaan ja osallistuvat liiketoiminta-
alueitansa koskevaan kansainvälisten liiketoimintojen ohjausryhmätyöskentelyyn.
Maatasolla päätetään valikoimista, tuotteiden hinnoittelusta sekä markkinointitoimenpiteistä.
Liiketoimintojen johtamisen tarpeet poikkeavat segmenteittäin, sillä liiketoimintojen
maturiteetti on hyvin erilainen. Konsernin asema Suomen markkinassa on vakiintunut ja
päivittäisten operatiivisten toimintojen johtamisen lisäksi Konserni tavoittelee vahvaa ja
kannattavaa kasvua Suomen ravintola- ja viihdemarkkinassa. Kansainvälinen kasvu jatkuu
uudella toimintamallilla yhtiön keskittyessä aktiiviseen sijoitustoimintaan kansainvälisessä
ravintolamarkkinassa.
Konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä, NoHo Partnersin johtoryhmä, vastaa
resurssien kohdentamisesta ja tuloksen arvioinnista. Konsernin esittämä segmentti-
informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka laatimisperiaatteet ovat IFRS-
standardien mukaiset. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi ja segmenteille kohdennettavia
resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Tämä on johdon
käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten
toimialojen muihin yrityksiin. Rahoitustuottoja- ja kuluja ei seurata segmenttitasolla, sillä
konsernirahoitus hallinnoi pääosin konsernin rahavaroja ja rahoitusvelkoja.
LAATIMISPERIAATTEET
Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu johdon sisäiseen raportointiin, jonka
laatimisperiaatteet ovat IFRS-standardien mukaiset. Segmenttien välinen hinnoittelu
tapahtuu käypään markkinahintaan. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä
seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa.
Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi ja segmenteille kohdennettavia
resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Tämä on johdon
käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten
toimialojen muihin yrityksiin.
| 118
2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
milj. euroa
2024
2023
Vuokratuotot
1.3
1.6
Muut liiketoiminnan tuotot
5.9
6.0
Yhteensä
7.3
7.6
LAATIMISPERIAATTEET
Vuokratuotot sisältävät huoneistojen vuokratuottoja. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä
vuokrakaudelle. Aineellisten hyödykkeiden myynnistä syntyvät voitot kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan
hankintamenon erotuksena.
2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT
milj. euroa
2024
2023
Ostot
113.3
92.5
Ulkopuoliset palvelut
27.7
29.8
Yhteensä
141.0
122.3
LAATIMISPERIAATTEET
Ostot sisältävät ravintolapalvelujen tuottamiseen liittyvät ruoka-, juoma- ja muut
tarvikehankinnat sekä palvelut. Ulkopuoliset palvelut koostuvat pääosin vuokratusta
ravintolatyövoimasta.
2.5. TYÖSUHDE-ETUUDET
NoHo Partners -konserni työllisti tammi–joulukuussa 2024 keskimäärin 1,373 (1,380)
kokoaikaista ja 687 (661) osa-aikaista työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna sekä
403 (396) vuokrattua työntekijää kokoaikaiseksi muunnettuna.
Sesongista riippuen konsernissa työskentelee yhtäaikaisesti normaaliolosuhteissa noin
2,800 henkilöä kokoaikaiseksi muunnettuna.
milj. euroa
2024
2023
Palkat
93.1
78.4
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
11.4
10.9
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt
0.2
0.0
Sosiaalikulut
4.9
3.8
Osakepalkkiojärjestelmästä kirjatut kulut
-0.1
0.7
Yhteensä
109.5
93.9
2024
2023
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella
2,060
2,041
| 119
Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä koskevat tiedot
Konsernilla on Sveitsissä etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on sisällytetty taseeseen
ensimmäisen kerran 31.12.2023.
milj. euroa
Etuus-
pohjainen
eläke-
järjestely
Järjestelyyn
kuuluvien
varojen
käypä arvo
Etuus-
pohjainen
nettovelka
Arvo 1.1.2024
4.8
4.5
0.3
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot
0.3
0.0
0.3
Nettokorkokulut
0.1
0.1
0.0
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu
etuuspohjaisesta järjestelystä
0.4
0.1
0.4
Uudelleenarvostus
0.1
0.0
0.1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
0.1
0.0
0.1
Työnantajan suorittamat maksut
0.0
0.5
-0.5
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta
0.4
0.4
0.0
Maksetut etuudet
-0.9
-0.9
0.0
Liiketoimintojen yhdistämiset
0.7
0.7
0.0
Muut erät
0.2
0.7
-0.6
Arvo 31.12.2024
5.4
5.2
0.2
Ennakoidut maksut etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn vuonna 2025 ovat 0,4 miljoonaa
euroa.
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen
milj. euroa
2024
2023
Pörssiosakkeet
2.0
1.7
Velkakirjat
2.1
1.3
Kiinteistöt
1.3
1.2
Vaihtoehtoiset sijoitukset
0.1
0.6
Käteinen
0.1
0.1
Varat jotka eivät ole yhtiön käytettävissä
-0.4
-0.4
Järjestelyyn kuuluvat nettovarat
5.2
4.5
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
2024
2023
Diskonttokorko, %
1.0
1.9
Palkankorotus, %
1.3
1.3
Inflaatio, %
1.0
1.0
Eläkeindeksi, %
0.0
0.0
Keskimääräinen jäljellä oleva työssäoloaika, vuosia
2.8
2.5
Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista
milj. euroa
2024
2023
Diskonttokorko, -0,25%
0.1
0.1
Diskonttokorko, +0,25%
-0.1
-0.1
Palkankorotus, +0,25%
0.0
0.0
Palkankorotus, -0,25%
0.0
0.0
| 120
LAATIMISPERIAATTEET
Konsernilla on Suomessa, Norjassa, Tanskassa ja Sveitsissä paikallisiin käytäntöihin
perustuvat eläkejärjestelyt.
Eläkevelvoitteet luokitellaan maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin
lakisääteiset eläkejärjestelyt Suomessa, Norjassa ja Tanskassa on luokiteltu
maksupohjaisiksi ja Sveitsin järjestely etuuspohjaiseksi.
Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä Konserni maksaa kiinteitä maksuja eläkejärjestelyyn,
eläkevakuutusyhtiölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta
lisämaksuihin, mikäli maksujen saajataholla ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden
nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia eläke-etuuksia. Maksupohjaisessa
järjestelyssä maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus
koskee.
Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa
eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä, palvelusvuosista ja
palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona kirjataan tilikauden työsuorituksella
ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta
vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä
johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen
vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset
rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen
samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan
kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista tarkistuksista ja
vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai
veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat
vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Laskelmissa käytetty tieto saattaa poiketa toteutuvista
tuloksista esimerkiksi markkina- ja taloudellisista olosuhteista tai järjestelyyn kuuluvan
henkilöstön työsuhteiden kestosta johtuen. Merkittävät muutokset oletuksissa voivat
vaikuttaa etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrään ja kuluihin.
2.6. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Osakepalkkiojärjestelmästä kirjatut kulut
milj. euroa
2024
2023
Ansaintajakso 4
-0.1
0.7
Hallitus vahvistaa palkkion ansaintakriteerit tavoitetasoineen sekä kohdehenkilöt ennen
kunkin ansaintajakson alkua. Mahdollinen osakepalkkio eri ansaintajaksoilta voidaan
maksaa osakkeina, rahana tai niiden yhdistelmänä. Ansaintajaksolta voidaan maksaa
palkkiota hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamisen sekä työ- tai toimisuhteen
jatkumisen perusteella. Hallitus voi päättää uusien avainhenkilöiden ottamisesta mukaan
järjestelmään ja heidän palkkio-oikeudestaan siten, että enimmäispalkkiota määritettäessä
otetaan huomioon työ- tai toimisuhteen voimassaoloaika. Järjestelmään perustuva
osakepalkkio maksetaan ansaintajakson päättymistä seuraavan kevään aikana.
Ansaintajakso 3
NoHo Partners Oyj:n hallitus päätti 28.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta
31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta ansaitun viivästetyn palkkion maksamiseksi.
Osakeantipäätös on tehty varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen
nojalla. Avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä on
tiedotettu 30.11.2018 julkaistulla pörssitiedotteella sekä yhtiön internetsivuilla.
Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 34 037 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta
osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners
Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousi 21 009 715 osakkeeseen.
Ansaintajakso 4
NoHo Partners Oyj tiedotti 22.12.2022 yhtiön avainhenkilöille suunnatun pitkän aikavälin
osakepalkkiojärjestelmän neljännestä ansaintajaksosta. Neljäs ansaintajakso on 24
kuukautta, ja se alkoi 1.1.2023 ja päättyi 31.12.2024. Neljännen ansaintajakson
ansaintakriteerit perustuvat NoHo Partners Oyj:n kannattavaan kasvuun.
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului neljännen ansaintajakson alkaessa kymmenen
henkilöä.
Neljänneltä ansaintajaksolta voidaan maksaa palkkiona enintään 280 420 NoHo Partners
Oyj:n osaketta. Enimmäispalkkion arvo 21.12.2022 keskikurssin mukaan olisi noin 2,0
miljoonaa euroa. Hallitus arvioi, että maksettaessa palkkio neljänneltä ansaintajaksolta
täysimääräisesti uusina osakkeina, laimentava enimmäisvaikutus yhtiön rekisteröityyn
| 121
osakemäärään olisi noin 1,34 %. Johdon arvioon perustuen palkkiojärjestelmän neljännestä
ansaintajaksosta on kirjattu kuluksi 31.12.2024 mennessä yhteensä 0,6 miljoonaa euroa.
Osakepalkkiojärjestelmä 1.1.2025 alkaen
NoHo Partners Oyj tiedotti 12.2.2025 yhtiön hallituksen päättäneen yhtiön avainhenkilöille
suunnatusta uudesta osakepalkkiojärjestelmästä sekä osakepalkkiojärjestelmän
ensimmäisestä ansaintajaksosta. Ensimmäisen ansaintajakson pituus on 24 kuukautta
aikavälillä 1.1.2025–31.12.2026. Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan palkkiona maksaa
yhteensä enintään 275 000 Noho Partners Oyj:n palkkio-osaketta. Ensimmäisen
ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan kannattavuuteen.
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10 henkilöä.
LAATIMISPERIAATTEET
Osakepalkkiojärjestelmän mukaisesti avainhenkilöille vastikkeettomina myönnettävien
osakkeiden käypä arvo kirjataan kuluksi jaksolle, johon järjestely liittyy. Käypä arvo
määritetään osakkeiden myöntämisajankohtana ja kirjataan henkilöstökuluksi ja omaan
pääomaan voittovaroihin. Osakkeiden määrä, johon avainhenkilöillä odotetaan syntyvän
oikeus, arvioidaan hallituksen asettamien taloudellisten ehtojen täyttymisen perusteella.
Arviot tarkistetaan jokaisen raportointikauden lopussa, ja oikaisut kirjataan
tulosvaikutteisesti henkilöstökuluihin ja vastaavasti omaan pääomaan.
KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Konsernin osakepalkkiojärjestelmästä kirjattu kustannusvaikutus perustuu johdon arvioon
hallituksen asettamien taloudellisten ehtojen täyttymisestä.
2.7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
milj. euroa
2024
2023
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
3.1
3.1
Toimitilakulut
26.0
22.5
Kone-, kalusto- ja IC-kulut
15.5
14.9
Matkakulut
1.4
1.2
Markkinointi-, esiintyjä- ja edustuskulut
22.1
19.3
Muut kulut
14.4
13.9
Yhteensä
82.5
74.9
LAATIMISPERIAATTEET
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muut kuin myytyjen suoritteiden hankintamenot
kuten vapaaehtoiset henkilöstöön liittyvät kulut, markkinointikulut, tietojärjestelmäkulut
sekä lyhytaikaisiksi luokitelluista vuokrasopimuksista tai vähäarvoisiksi luokitelluista
vuokratuista laitteista tuloslaskelmaan kirjatut vuokrat sekä muut toimitiloihin liittyvät
kulut. Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään myös aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden luovutuksesta syntyvät tappiot ja liiketoimintojen myyntitappiot. Muut kulut
koostuvat ostetuista talous- ja hallintopalveluista ja muista eristä, jotka yksittäisinä eivät
ole olennaisia.
2.8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
milj. euroa
2024
2023
Tilintarkastus
0.8
0.7
Tilintarkastuslain 1.1,2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot
0.1
0.0
Muut palkkiot
0.0
0.2
Yhteensä
1.0
0.9
Tilitarkastusyhteisönä toimi Ernst & Young Oy.
| 122
2.9. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
milj. euroa
2024
2023
Poistot hyödykeryhmittäin
Kilpailukieltosopimukset
0.2
0.4
Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet
2.1
3.0
IC-ohjelmat
0.1
0.2
Asiakassuhteet
1.4
0.3
Muut aineettomat
0.2
0.0
Yhteensä
4.0
4.0
Aineelliset hyödykkeet
Vuokrahuoneistojen perusparannusmenot
6.3
5.6
Rakennukset
0.1
0.1
Koneet ja kalusto
7.0
5.3
Yhteensä
13.3
11.0
Käyttöoikeusomaisuuserät
IFRS 16 Koneet ja kalusto
3.3
3.2
IFRS 16 Kiinteistöt
38.8
34.0
IFRS 16 Maa- ja vesialueet
0.3
0.3
Yhteensä
42.4
37.5
Arvonalentumiset ja lisäpoistot
Aineettomat hyödykkeet
0.0
0.1
Aineelliset hyödykkeet
0.1
0.5
Yhteensä
0.1
0.6
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
59.9
53.1
2.10. TULOVEROT
milj. euroa
2024
2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-4.1
-3.6
Laskennallisten verojen muutos
1.2
1.0
Yhteensä
-3.0
-2.6
VEROKULUN TÄSMÄYSLASKELMA
milj. euroa
2024
2023
Tulos ennen veroja
17.9
12.9
Vero laskettuna 20 % -verokannalla
-3.6
-2.5
Ulkomaisten verokantojen vaikutus verokantaan
0.1
0.1
Vähennyskelvottomat kulut
-0.5
-2.6
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö
0.0
0.2
Kirjattu laskennallinen verosaaminen aiempien vuosien
kirjaamattomista vahvistetuista tappioista
1.4
1.1
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tilikauden
tappioista
-0.7
-0.4
Verovapaat tulot
0.0
0.6
Osakepalkkiojärjestelmä
0.1
0.0
Tuloslaskelman konsernioikaisut
0.2
0.1
Verot aikaisemmilta tilikausilta
0.0
0.9
Verokulut tuloslaskelmassa
-3.0
-2.6
| 123
LAATIMISPERIAATTEET
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta
verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi kun ne
liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin
myös niihin liittyvä verovaikutus kirjataan kyseisiin eriin vastaavasti osaksi omaa
pääomaa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta
tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan
mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennallisia veroja koskevat
laatimisperiaatteet on esitetty sivulla
KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon
perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroihin kohdistuvasta oikaisusta ja
laskennallisten verojen muutoksesta. Johdon tekemät arviot liittyvät mm. laskennallisten
verosaamisten hyödyntämiseen tulevien vuosien verotettavaa tuloa vastaan.
| 124
2.11. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
2024
1.1.
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset ja
alaskirjaukset
31.12.
milj. euroa
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetuista tappioista
8.3
-0.9
0.0
1.1
8.5
Konsernieliminoinneista
1.9
-0.1
0.0
0.0
1.7
Avausmarkkinointimenoista
0.1
0.0
0.0
0.0
0.1
Aineettomista oikeuksista
0.1
0.0
0.0
0.0
0.1
Muista eristä
1.4
1.7
0.0
0.0
3.2
Käyttöoikeusomaisuuserät
2.3
0.5
0.0
0.0
2.7
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
14.1
1.2
0.0
1.0
16.3
Laskennalliset verovelat
Lainamenojen jaksotus efektiivisen koron menetelmällä
0.2
0.1
0.0
0.0
0.3
Liikearvopoistojen peruutuksesta
1.6
0.5
0.0
0.0
2.1
Aineettomista oikeuksista
8.1
-0.8
1.3
0.0
8.6
Liiketoimintojen yhdistämisestä
0.1
0.0
0.0
0.0
0.1
Muista eristä
0.9
0.3
0.0
0.4
1.6
Laskennalliset verovelat yhteensä
10.9
0.0
1.3
0.3
12.6
| 125
2023
1.1.
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Liiketoimintojen
yhdistäminen
Muut muutokset ja
alaskirjaukset
31.12.
milj. euroa
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetuista tappioista
8.5
-0.1
0.0
-0.1
8.3
Konsernieliminoinneista
2.1
-0.2
0.0
0.0
1.9
Avausmarkkinointimenoista
0.0
0.0
0.0
0.0
0.1
Aineettomista oikeuksista
0.1
0.0
0.0
0.0
0.1
Muista eristä
0.4
0.9
0.0
0.1
1.4
Käyttöoikeusomaisuuserät
1.9
0.4
0.0
0.0
2.3
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
13.0
1.0
0.0
0.1
14.1
Laskennalliset verovelat
Lainamenojen jaksotus efektiivisen koron menetelmällä
0.0
0.2
0.0
0.0
0.2
Liikearvopoistojen peruutuksesta
1.2
0.4
0.0
0.0
1.6
Aineettomista oikeuksista
7.2
-0.7
1.7
0.0
8.1
Liiketoimintojen yhdistämisestä
0.1
0.0
0.0
0.0
0.1
Muista eristä
0.7
0.1
0.0
0.1
0.9
Laskennalliset verovelat yhteensä
9.2
0.0
1.7
0.1
10.9
| 126
Konsernilla oli 31.12.2024 10,2 (7,3) miljoonaa euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole
kirjattu laskennallista verosaamista, koska Konsernille ei todennäköisesti kerry ennen
kyseisten tappioiden vanhenemista verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin
hyödyntämään. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2025–2034.
LAATIMISPERIAATTEET
Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja
verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten ja
aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpidon ja verotuksellisten arvojen
välisistä eroista, liiketoimintojen yhdistämisissä varoihin ja velkoihin tehdyistä käypiin
arvoihin perustuvista oikaisuista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä
verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on laskettu käyttäen seuraavia verokantoja:
Suomi 20,0 prosenttia, Norja ja Tanska 22,0 prosenttia sekä Sveitsi 15,0 prosenttia.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan
hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin
jokaisena tilinpäätöspäivänä.
Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon
merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä
tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä
verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun Konsernilla on
laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat keskenään ajallisesti samaan aikaan ja kun laskennalliset
verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta
verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida
nettomääräisesti.
2.12. OSAKEKOHTAINEN TULOS
milj. euroa
2024
2023
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto
11.3
7.9
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
21,006,879
20,864,459
Osakepalkkiojärjestelmän laimentavien osakkeiden
lukumäärä
280,420
208,284
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä
laimennusvaikutuksella
21,234,720
21,056,584
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)
0.54
0.38
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos
(euroa/osake)
0.53
0.37
LAATIMISPERIAATTEET
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen
osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla
keskimääräistä painotettua osakemäärää potentiaalisten osakeperusteisten maksujen
laimennusvaikutuksella.
| 127
3. LIIKETOIMINTOJEN HANKINNAT JA LUOVUTUKSET
3.1. HANKITUT LIIKETOIMINNOT
HANKINNAT 2024
Liiketoiminta-
hankinta
Hankittu
omistusosuus,
%
Omistus- ja
hallintaoikeuden
siirtyminen
Maa
Suomen liiketoiminta
Fame Club, Tampere
x
1.9.2024
Suomi
Calos Oy (H5 Ravintolat),
Tampere
75
15.10.2024
Suomi
Kansainvälinen liiketoiminta
Vulkan Catering AS, Oslo
100
1.1.2024
Norja
Triple Trading ApS,
Lyngby
51
1.4.2024
Tanska
Better Burger Society -alakonserni
VCSB SA, Vevey
100
1.7.2024
Sveitsi
Bern liiketoimintakauppa
x
4.7.2024
Sveitsi
Luzern
liiketoimintakauppa
x
6.7.2024
Sveitsi
DP Gastronomie Sarl,
Yverdon
100
1.8.2024
Sveitsi
Tilikauden merkittävimmät hankinnat
Suomen liiketoiminta
Restaykkönen Oy hankki Fame Club -nimisen yökerhoravintolan liiketoiminnan 1.9.2024.
NoHo Partners Oyj hankki 75 % omistusosuuden H5 Ravintolat Oy:n kautta
ravintolaliiketoimintaa harjoittavasta Calos Oy:stä 15.10.2024.
Kansainvälinen liiketoiminta
Norjan alakonserniin tytäryhtiö NoHo Skagstind Holding AS hankki norjalaisen Vulkan
Catering AS:n koko osakekannan 1.1.2024.
Tanskan alakonserniin tytäryhtiö NoHo TT Holding ApS hankki 51 % omistusosuuden
tanskalaisesta Triple Trading ApS yhtiöstä 1.4.2024.
Better Burger Society -alakonserni
Holy Cow! Gourmet Burger Company SA toteutti liiketoimintakaupat Bernissä ja Luzernissa
ravintoloista, jotka tullaan muuttamaan Holy Cow! -ravintoloiksi.
Parsaco Food Courts GmbH hankki 1.8.2024 koko osakekannan DP Gastronomie Sarl
yhtiöstä, jonka liiketoiminta tullaan muuttamaan Holy Cow! -ravintolaksi.
| 128
Hankittujen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen liiketoiminta
Yhteensä
milj. euroa
Triple Trading
ApS
Muut KV -
liiketoiminta
Varat
Aineettomat hyödykkeet
0.9
4.9
0.0
5.8
Aineelliset hyödykkeet
1.2
0.1
0.1
1.3
Pitkäaikaiset saamiset
0.0
0.0
0.1
0.1
Lyhytaikaiset saamiset
0.5
3.5
0.3
4.3
Vaihto-omaisuus
0.3
1.1
0.0
1.4
Rahavarat
0.2
0.1
0.9
1.2
Varat yhteensä
3.1
9.6
1.4
14.1
Velat
Laskennallinen verovelka
0.2
1.1
0.0
1.3
Varaukset
0.0
0.5
0.0
0.5
Rahoitusvelat
0.0
0.0
0.1
0.1
Muut velat
0.9
1.2
0.9
2.9
Velat yhteensä
1.1
2.9
1.0
4.9
Nettovarallisuus
2.0
6.8
0.4
9.2
Kokonaisvastike
hankintahetkellä
Rahavaroista koostuva
osuus vastikkeesta
1.9
2.3
2.9
7.1
Velkaosuus
3.8
0.0
0.0
3.8
Ehdollinen vastike
0.2
6.7
0.5
7.3
Kokonaisvastike yhteensä
5.8
9.0
3.5
18.2
Liikearvon syntyminen
hankinnoissa
Kokonaisvastike
5.8
9.0
3.5
18.2
Määräysvallattomien
omistajien osuus
0.5
3.3
0.0
3.8
Hankitun kokonaisuuden
yksilöitävissä oleva
nettovarallisuus
2.0
6.8
0.4
9.2
Liikearvo
4.3
5.6
3.1
12.9
Hankittujen saamisten käypä arvo ja sopimukseen perustuvat bruttomäärät vastaavat
saamisten hankinta-ajankohdan kirjanpitoarvoja. Verotuksessa vähennyskelpoisen
liikearvon osuus on 0,9 miljoonaa euroa.
Hankintamenolaskelmat ovat alustavia. Hankintoihin ei liity olennaisia ulkopuolisten
asiantuntijoiden kuluja.
Hankittujen liiketoimintojen IFRS 16 -käyttöoikeusomaisuuserät
milj. euroa
Yhteensä
Suomen liiketoiminta
2.4
Kansainvälinen liiketoiminta
3.2
Hankintojen vaikutus
milj. euroa
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
Yhteensä
Vaikutus Konsernin tuloksen tilikauden lukuihin
2.7
15.4
18.2
0.2
1.4
1.6
Vaikutusarvio, jos hankinta tilikauden alusta
9.7
21.3
31.0
0.7
1.8
2.5
Luvuissa on huomioitu hankintoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot ja näihin
liittyvä laskennallisen veron muutos.
| 129
Koko konserni yhteensä
Hankinnoissa syntyi yhteensä 12,9 miljoonaa euroa liikearvoa, joka perustuu hankinnasta
odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja hyötyihin yhdistämällä hankitut ravintolat Konsernin
muiden ravintolakonseptien ja palvelujen kanssa. Hankinnoissa syntyi käyvän arvon
allokointeja aineettomiin oikeuksiin yhteensä 5,8 miljoonaa euroa.
Ehdollisten kauppahintojen määräytyminen
Norjan liiketoimintaan liittyy vuoteen 2026 ulottuvat put- ja call-optiot vähemmistöomistajien
hallussa olevien osakkeiden lunastamiseksi. Yhtiö on arvioinut, että todennäköisyys
optioiden käyttämiseen on korkea. Vähemmistöomistajien put- ja call-optioiden arvoksi
määritelty 1,2 miljoonaa euroa on esitetty ehdollisena lisäkauppahintana veloissa.
Sopimusten mukaan yhtiöiden käypä arvo tullaan määrittämään vuonna 2026.
NoHo Skagstind Holding AS:n kolmannella kvartaalilla 2023 toteutettuun yrityskauppaan
liittyy 0,9 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen tiettyjen vuoden 2024
kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden täyttymiselle. Ensimmäisellä kvartaalilla 2024 yhtiön
tekemän Vulkan Catering AS:n hankinnan kauppahinta 0,5 miljoonaa euroa on ehdollinen
tiettyjen vuoden 2024 kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden täyttymiselle. Johdon arvion
mukaisesti kauppahinta on kirjattu täysimääräisenä.
Triple Trading ApS yhtiön määräysvallan hankintaan liittyy johdon arvion perusteella kirjattu
6,7 miljoonan euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen tiettyjen vuoden 2024
kannattavuuteen liittyvien tavoitteiden täyttymiselle. Johdon arvion mukaisesti kauppahinta
on kirjattu täysimääräisenä.
Fame Club liiketoimintahankintaan liittyy johdon arvion perusteella kirjattu 0,2 miljoonan
euron lisäkauppahinta, joka on ehdollinen ravintolan hankinta-ajankohdan jälkeisen 24
kuukauden liikevaihdon kehitykselle.
Calos Oy:n osakehankintaan liittyy johdon arvion perusteella kirjattu 3,8 miljoonan euron
lisäkauppahinta, joka on ehdollinen ravintoloiden hankinta-ajankohdan jälkeisen 24
kuukauden käyttökatteiden kehitykselle.
| 130
HANKINNAT 2023
Liiketoiminta-
hankinta
Hankittu
omistusosuus,
%
Omistus- ja
hallintaoikeuden
siirtyminen
Maa
Suomen liiketoiminta
Helsingin
yökerhohankinnat,
Helsinki
x
1.4.2023
Suomi
Vin-Vin
liiketoimintakauppa,
Helsinki
x
2.5.2023
Suomi
Lumo Laukontori Oy,
Tampere
100
1.6.2023
Suomi
SushiBar+Wine
liiketoimintakauppa,
Helsinki
x
1.8.2023
Suomi
Kansainvälinen liiketoiminta
Kjos Renhold AS, Oslo
100
1.4.2023
Norja
NoHo Skagstind Holding
AS, Oslo
70
1.7.2023
Norja
Countryfestivalen AS,
Oslo
100
1.7.2023
Norja
The Wild Rover
liiketoimintakauppa, Oslo
x
1.9.2023
Norja
Scene og Pubdrift AS,
Oslo
100
1.9.2023
Norja
Klingenberg Bardrift AS,
Oslo
100
1.9.2023
Norja
Better Burger Society -alakonserni
Finago SA, Lausanne
100
1.9.2023
Sveitsi
Hankittujen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
Yhteensä
milj. euroa
Holy Cow! -
hankinta
Muut KV-
liiketoiminta
Varat
Aineettomat hyödykkeet
2.2
8.3
0.8
11.3
Aineelliset hyödykkeet
0.9
5.8
0.5
7.3
Pitkäaikaiset saamiset
0.2
0.1
0.0
0.3
Lyhytaikaiset saamiset
0.3
2.3
1.1
3.7
Vaihto-omaisuus
0.2
0.5
0.2
0.9
Rahavarat
0.0
1.9
1.1
3.0
Varat yhteensä
3.9
18.9
3.7
26.5
Velat
Laskennallinen verovelka
0.0
1.5
0.2
1.7
Rahoitusvelat
1.8
1.2
0.0
3.1
Muut velat
8.5
9.0
2.1
19.6
Velat yhteensä
10.4
11.7
2.3
24.4
Nettovarallisuus
-6.5
7.2
1.4
2.2
Kokonaisvastike
hankintahetkellä
Rahavaroista koostuva
osuus vastikkeesta
3.3
27.6
3.1
34.1
Oman pääoman ehtoinen
osuus vastikkeesta
0.0
0.0
1.5
1.5
Velkaosuus
0.0
5.1
2.0
7.0
Ehdollinen vastike
0.0
0.0
0.9
0.9
Kokonaisvastike yhteensä
3.3
32.7
7.5
43.5
Liikearvon syntyminen
hankinnoissa
Kokonaisvastike
3.3
32.7
7.5
43.5
Hankitun kokonaisuuden
yksilöitävissä oleva
nettovarallisuus
-6.5
7.2
1.4
2.2
Liikearvo
9.7
25.5
6.1
41.3
| 131
Hankittujen saamisten käypä arvo ja sopimukseen perustuvat bruttomäärät vastaavat
saamisten hankinta-ajankohdan kirjanpitoarvoja. Verotuksessa vähennyskelpoisen
liikearvon osuus on 7,9 miljoonaa euroa.
Helsingin yökerhojen (Apollo Live Club, Maxine sekä Kaivohuone) hankintaan liittyi 40 %:n
vähemmistöosuus, joka ei vaikuta hankintahetken nettovarallisuuteen.
Better Burger Society -hankintaan liittyvistä 2,5 miljoonan euron asiantuntijakuluista 1,5
miljoonaa euroa kirjattiin tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin ja 1,0 miljoonaa
euroa rahoitukseen liitännäisiä kuluja jaksotettiin lainojen maturiteettiajalle. Muihin
hankintoihin ei liitynyt olennaisia ulkopuolisten asiantuntijoiden kuluja.
Hankittujen liiketoimintojen IFRS 16 -käyttöoikeusomaisuuserät
milj. euroa
Yhteensä
Suomen liiketoiminta
15.2
Kansainvälinen liiketoiminta
24.7
Kansainvälisen liiketoiminnan saldoon sisältyy 11,3 miljoonaa euroa IFRS16 -
käyttöoikeusomaisuuseriä Sveitsin hankinnasta.
Hankintojen vaikutus
milj. euroa
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
Yhteensä
Vaikutus Konsernin tuloksen tilikauden lukuihin
10.1
20.6
30.6
-0.4
2.1
1.8
Vaikutusarvio, jos hankinta tilikauden alusta
15.3
65.8
81.0
-0.7
4.0
3.2
Luvuissa on huomioitu hankintoihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot ja näihin
liittyvä laskennallisen veron muutos.
Koko konserni yhteensä
Hankinnoissa syntyi yhteensä 41,3 miljoonaa euroa liikearvoa, joka perustuu hankinnasta
odotettavissa oleviin synergiaetuihin, etabloitumiseen uusille markkina-alueille ja
odotettavissa oleviin hyötyihin yhdistämällä hankitut ravintolat Konsernin muiden
ravintolakonseptien ja palvelujen kanssa. Hankinnoissa syntyi käyvän arvon allokointeja
aineettomiin oikeuksiin yhteensä 11,0 miljoonaa euroa.
| 132
3.2. MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET
HANKINNAT 2024
Hankintapäivä
Hankittu osuus,
%
Uusi
omistusosuus,
%
Suomen liiketoiminta
NoHo Partners International
Oy
28.4.2024
1
100
Rivermax Oy
27.9.2024
3
75
Suomen Siipiravintolat Oy
10.10.2024
5
90
Beaniemax Oy
20.11.2024
20
100
Kansainvälinen liiketoiminta
Kjos Renhold AS
15.4.2024
5
100
NoHo Norway AS
28.4.2024
1
87
milj. euroa
Kauppahinta
Vähemmistö-
osuuden muutos
Vaikutus
konsernin
voittovaroihin
Suomen liiketoiminta
0.7
-0.1
-0.6
Kansainvälinen liiketoiminta
0.1
-0.1
0.0
Yhteensä
0.8
-0.2
-0.7
HANKINNAT 2023
Hankintapäivä
Hankittu osuus,
%
Uusi
omistusosuus,
%
Suomen liiketoiminta
Stadin Night Oy
17.3.2023
9
60
Nordic Gourmet Oy
19.4.2023
26
100
Friends & Brgrs AB Oy
29.8.2023
29
100
Suomen Siipiravintolat Oy
8.9.2023
5
85
Taikinapojat Oy
13.10.2023
30
100
Harry's Ravintolat Oy
28.11.2023
10
100
Suomen Diner Ravintolat
Oy
27.12.2023
20
100
Dinnermax Oy
29.12.2023
30
100
Kansainvälinen liiketoiminta
NoHo Trøbbelskyter AS
27.2.2023
10
100
The Bird Mother ApS
20.6.2023
8
100
Ruby Group Holding ApS
1.7.2023
20
100
Cock's & Cows ApS
8.8.2023
2
100
Ebony & Ivory Aps
30.11.2023
5
100
Lidkoeb ApS
30.11.2023
5
100
Kjos Renhold AS
1.12.2023
5
96
Chogo Biel Ag
1.12.2023
49
100
milj. euroa
Kauppahinta
Vähemmistö-
osuuden muutos
Vaikutus
konsernin
voittovaroihin
Suomen liiketoiminta
7.8
-0.4
-0.9
Kansainvälinen liiketoiminta
3.3
-0.3
-3.1
Yhteensä
11.1
-0.7
-3.9
| 133
MYYNNIT 2024
Myyntipäivä
Myyty
osuus, %
Uusi
omistusosuus,
%
Suomen liiketoiminta
Nunc est Bibendum Oy
1.3.2024
30
70
Restaykkönen Oy
28.8.2024
30
70
Latitude 25 Oy
12.9.2024
13
65
Kansainvälinen liiketoiminta
Hook AS
1.3.2024
5
95
milj. euroa
Kauppahinta
Vähemmistö-
osuuden muutos
Vaikutus
konsernin
voittovaroihin
Suomen liiketoiminta
0.0
0.0
0.0
Kansainvälinen liiketoiminta
0.0
0.0
0.0
Yhteensä
0.0
0.0
0.0
Liitetiedon arvot ovat pyöristyksistä johtuen 0,0.
MYYNNIT 2023
Myyntipäivä
Myyty
osuus, %
Uusi
omistusosuus,
%
Suomen liiketoiminta
-
-
-
-
Kansainvälinen liiketoiminta
Kjos Renhold AS
1.4.2023
9
91
Noho Skagstind Holding AS
1.7.2023
30
70
Nieu Soria Moria AS
5.12.2023
25
55
milj. euroa
Kauppahinta
Vähemmistö-
osuuden muutos
Vaikutus
konsernin
voittovaroihin
Suomen liiketoiminta
0.0
0.0
0.0
Kansainvälinen liiketoiminta
0.1
0.0
-0.1
Yhteensä
0.1
0.0
-0.1
LAATIMISPERIAATTEET
Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryritysten tuloksesta ja omasta pääomasta
esitetään omana eränään Konsernin tuloslaskelmassa, laajassa tuloslaskelmassa, oman
pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa ja taseessa.
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda
määräysvallan menettämiseen, käsitellään liiketoimina omistajien kanssa.
Omistusosuuden muutos johtaa Konsernin ja määräysvallattomien omistajien osuuksien
kirjanpitoarvojen väliseen oikaisuun. Määräysvallattomien omistajien osuuteen tehtävän
oikaisun ja maksetun tai saadun vastikkeen välinen erotus kirjataan voittovaroihin.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankitussa yrityksessä kirjataan määrään, joka
vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankitun yrityksen
yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.
| 134
3.3. MYYDYT LIIKETOIMINNOT
MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2024
Konsernin kauden aikana myydyt omistusosuudet tytäryhtiöstä ja liiketoiminnoista
Nimi
Liiketoiminta-
myynti
Myyty omistus-
osuus, %
Määräysvallan
siirtymispäivä
Maa
Suomen liiketoiminta
Ravintolaliiketoiminta, HSF,
Hanko
x
12.3.2024
Suomi
Ravintolaliiketoiminta, YO-
talo, Tampere
x
1.6.2024
Suomi
Konsernista myytyjen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä
milj. eur
Yhteensä
Liikearvo
0.1
Aineelliset hyödykkeet
0.2
Käyttöoikeusomaisuuserät
0.3
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
-0.3
Nettovarat yhteensä
0.2
Tehdyistä kaupoista tuloslaskelmaan kohdistui luovutustappioita yhteensä 0,1 miljoonaa
euroa.
Konsernin kauden aikana myydyt omistusosuudet tytäryhtiöstä ja liiketoiminnoista
Nimi
Liiketoiminta-
myynti
Myyty omistus-
osuus, %
Määräysvallan
siirtymispäivä
Maa
Suomen liiketoiminta
Ravintolaliiketoiminta, Ale Pub
Telakka, Turku
x
31.12.2023
Suomi
Kansainvälinen liiketoiminta
Ravintolaliiketoiminta, Luca
Østerbro, Kööpenhamina
x
1.12.2023
Tanska
Ravintolaliiketoiminta, Cock's
& Cows Amager,
Kööpenhamina
x
30.9.2023
Tanska
Konsernista myytyjen varojen ja velkojen arvot määräysvallan siirtymishetkellä
milj. eur
Yhteensä
Liikearvo
0.1
Aineelliset hyödykkeet
0.3
Käyttöoikeusomaisuuserät
0.5
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
-0.5
Nettovarat yhteensä
0.3
Tehdyistä kaupoista tuloslaskelmaan kohdistui luovutustappioita yhteensä 0,5 miljoonaa
euroa.
| 135
4. SIJOITETTU PÄÄOMA
4.1. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
2024
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
milj. euroa
Hankintameno 1.1.
181.4
91.3
272.8
Liiketoimintahankinnat
12.9
5.8
18.7
Lisäykset
0.1
0.1
Vähennykset ja myynnit
-0.1
0.0
-0.1
Muuntoerot
-0.7
0.1
-0.7
Hankintameno 31.12.
193.5
97.2
290.7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
-0.2
-45.1
-45.3
Poistot
-4.0
-4.0
31.12.
-0.2
-49.1
-49.3
Kirjanpitoarvo 31.12.
193.4
48.2
241.6
Kirjanpitoarvo 1.1.
181.3
46.2
227.6
2023
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
milj. euroa
Hankintameno 1.1.
141.1
79.0
220.2
Liiketoimintahankinnat
41.3
11.3
52.6
Lisäykset
1.0
1.0
Vähennykset ja myynnit
-0.1
-0.1
-0.2
Muuntoerot
-0.9
0.1
-0.8
Hankintameno 31.12.
181.4
91.3
272.8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
-0.2
-41.1
-41.2
Lisäpoisto
-0.1
-0.1
Poistot
-4.0
-4.0
31.12.
-0.2
-45.1
-45.3
Kirjanpitoarvo 31.12.
181.3
46.2
227.6
Kirjanpitoarvo 1.1.
141.0
38.0
179.0
Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet
2024
1.1.
Lisäykset
Muuntoero
Poistot
31.12.
milj. euroa
Rajaton vaikutusaika
21.6
21.6
Poistoaika 4 vuotta
0.3
-0.2
0.1
Poistoaika 5 vuotta
0.7
0.9
-0.2
1.4
Poistoaika 6 vuotta
0.7
-0.1
0.6
Poistoaika 10 vuotta
6.8
-1.2
5.6
Poistoaika 15 vuotta
4.0
-0.4
3.5
Yhteensä
34.0
0.9
0.0
-2.1
32.8
2023
1.1.
Lisäykset
Muuntoero
Poistot
31.12.
milj. euroa
Rajaton vaikutusaika
21.7
-0.1
21.6
Poistoaika 4 vuotta
0.7
-0.4
0.3
Poistoaika 5 vuotta
1.3
0.5
-1.1
0.7
Poistoaika 6 vuotta
0.8
0.7
Poistoaika 10 vuotta
6.3
1.4
-1.0
6.8
Poistoaika 15 vuotta
4.4
-0.4
4.0
Yhteensä
34.3
2.7
-0.1
-3.0
34.0
LAATIMISPERIAATTEET
Konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä
syntyneistä liikearvoista, yksilöidyistä tuotemerkeistä ja yksilöidyistä muista aineettomista
hyödykkeistä, kuten nimenkäyttöoikeuksista, kilpailukielto- ja asiakassopimuksista ja
edullisista vuokrasopimuksista.
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu
vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin
omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.
| 136
Liikearvo edustaa hankkijan vastaisen taloudellisen hyödyn kerryttämiseksi suorittamaa
maksua, jota ei voida yksilöidä ja kirjata erillisiksi omaisuuseriksi.
Liikearvoa ei poisteta, vaan mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Liikearvo
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet
Liiketoimintojen yhdistämisessä yksilöidyt ravintoloiden tuotemerkit kirjataan hankinta-
ajankohdan käypään arvoon. Rajallisen vaikutusajan mukaisten ravintoloiden
tuotemerkkien käypä arvo perustuu arvioituun rojaltitasoon ja ne merkitään taseeseen
hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Rajallisen vaikutusajan mukaiset tuotemerkit poistetaan arvioidun taloudellisen
käyttöajan kuluessa tasapoistoina 4, 5, 6, 10 ja 15 vuoden mukaan.
Konsernilla on Helsingissä kuusi perinteikästä ravintolaa, jotka se on suojannut
rekisteröinneillä. Kyseiset ravintolat kuuluvat Suomen tunnetuimpiin ravintoloihin:
Kulosaaren Casino on toiminut vuodesta 1915, Savoy ja Elite 1930-luvulta ja Palace
1950-luvulta. Strindberg ja Ravintola Teatteri ovat toimineet Esplanadilla omilla
vakiintuneilla konsepteillaan vuosikymmeniä. Kaikki kuusi ravintolaa ovat saavuttaneet
merkittävän aseman suomalaisessa ravintolakulttuurissa ja niiden odotetaan toimivan
niin pitkään, että niiden poistoaikaa ei voida määrittää. Kyseisillä ravintoloilla katsotaan
olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, koska ravintoloiden saavuttaman
aseman vuoksi niiden poistoaikaa ei voida määrittää. Konsernilla on rekisteröinteihin
laillinen oikeus, rekisteröinnit tullaan uudistamaan ja uudistamisesta johtuvat kulut ovat
immateriaaliset. Rajoittamattoman vaikutusajan mukaisten ravintoloiden tuotemerkkien
käypä arvo perustuu johdon arvioimaan rojaltitasoon ja ne arvostetaan alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Rajoittamattoman vaikutusajan
mukaisia tuotemerkkejä ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain vastaavalla tavalla kuin
liikearvo.
Suoritettujen yrityskauppojen yhteydessä Konsernille on siirtynyt nimenkäyttöoikeus
hankittujen yhtiöiden osalta. Merkittävimmille nimenkäyttöoikeuksille on määritelty
hankinnassa käypä arvo, joka on kirjattu aineettomiin hyödykkeisiin.
Siirtokelpoiset vuokrasopimuksiin liittyvät oikeudet
Tanskassa ravintolatilojen vuokrasopimuksiin liittyy siirtokelpoisia oikeuksia (transfer
rights), joille on yrityshankinnan yhteydessä määriteltävissä arvo. Kyseiset
vuokraoikeudet mahdollistavat vuokratiloihin pääsyn, mikä on Tanskassa yleisesti
käytetty tapa ja haluttaessa Konsernilla on laillinen oikeus myydä siirtokelpoiset
vuokraoikeudet eteenpäin. Kyseisillä siirtokelpoisilla vuokraoikeuksilla katsotaan olevan
rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, koska oikeudet ovat toistaiseksi voimassa ja
Konserni voi halutessaan myydä ne. Siirtokelpoisten oikeuksien käypä arvo perustuu
markkinoiden hintatasoon ja kyseiset oikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin.
Rajoittamattoman vaikutusajan mukaisia siirtokelpoisia vuokraoikeuksia (transfer rights)
ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain vastaavalla tavalla kuin liikearvo.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton omaisuuserä kirjataan vain, jos on todennäköistä, että yhtiö saa siitä tulevaa
taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Liiketoimintojen
yhdistämisten yhteydessä yksilöidyt rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavat muut
aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät
omaisuuserän määritelmän, ovat eriteltävissä tai jos ne syntyvät sopimuksista tai
laillisista oikeuksista, ja jos niiden käypä arvo voidaan määritellä luotettavasti.
Suoritettujen yrityshankintojen yhteydessä on määritelty mm. seuraaville erille
aineettomiin hyödykkeisiin kirjattu käypä arvo:
•
Kilpailukielto, joka perustuu yleensä myyjäosapuolen ajallisesti rajoitettuun
kilpailukieltoon
•
Asiakassopimukset, jotka perustuvat olemassa oleviin asiakassopimuksiin /
asiakassuhteisiin
•
Edulliset vuokrasopimukset
Lukuun ottamatta yllä mainittuja rajoittamattoman vaikutusajan tuotemerkkejä
aineettomien hyödykkeiden hankintameno kirjataan poistoina kuluksi tuloslaskelmaan
seuraaviin arvioituihin vaikutusaikoihin perustuen:
•
Tuotemerkit ja nimenkäyttöoikeudet, poistoaika 4-15 vuotta
•
Kilpailukielto, poistoaika 2-5
vuotta
•
Asiakassopimukset, poistoaika 5 vuotta
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan
vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan
taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan
myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien
ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -
standardin mukaisesti.
| 137
KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa liiketoimintojen yhdistämisessä
syntyneistä liikearvoista, yksilöidyistä tuotemerkeistä ja yksilöidyistä muista aineettomista
hyödykkeistä, kuten nimenkäyttöoikeuksista, kilpailukielto- ja asiakassopimuksista ja
edullisista vuokrasopimuksista.
Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä johto tekee arvioita, jotka koskevat mm.
hankitun liiketoiminnan tulevia kassavirtoja, kauppahinnan kohdistuksia, tuotemerkkien
arvoa ja vaikutusaikaa, rajoittamattoman vaikutusajan tuotemerkkien ehtojen täyttymistä
ja hankinnalla saavutettavia synergiaetuja.
Arvonalentumistestaus
Konsernissa liikearvo testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten toteamiseksi.
Lisäksi konsernissa seurataan sisäisiä ja ulkoisia viitteitä mahdollisesta liikearvon
arvonalentumisesta.
Konserni suoritti arvonalentumistestauksen erikseen Suomen ja kansainvälisen
liiketoiminnan osalta 31.12.2024. Arvonalentumistestaus suoritettiin käyttäen sen hetkisiä
kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Käyttöarvolaskelmiin
perustuva kerrytettävissä oleva rahavirta ylitti 31.12.2024 kirjanpitoarvon Suomen
liiketoiminnan osalta yli 113 (67) miljoonalla eurolla ja kansainvälisen liiketoiminnan osalta
yli 100 (21) miljoonalla eurolla. Arvonalentumistestaus 31.12.2024 ei osoittanut tarvetta
liikearvon tai rajoittamattoman vaikutusajan omaavien aineettomien oikeuksien
arvonalentumiseen.
Liiketoimintojen luonteet ja liikearvojen määrät poikkeavat huomattavasti segmenteittäin,
sillä liiketoimintojen maturiteetti on hyvin erilainen. Konsernin asema Suomen markkinassa
on vakiintunut ja päivittäisten operatiivisten toimintojen johtamisen lisäksi se keskittyy
kasvun hakemiseen strategisista painopistealueistaan. Kansainvälisten liiketoimintojen
osalta konserni on keskittynyt voimakkaaseen yritysostovetoiseen liiketoiminnan
kasvattamiseen ja tulee myös jatkossa vauhdittamaan kansainvälisen liiketoiminnan kasvua
yritysostoin. Voimakkaasti yritysostoin tapahtuvassa kasvussa on luonnollista, että
liikearvon suhteellinen osuus liiketoiminnan kokoon nähden on suurempi suhteessa
vakiintuneeseen liiketoimintaan. Tavanomaisesti erot tasaantuvat liiketoiminnan
saavuttaessa tietyn suuruusluokan ja useamman vuoden historian omaavan vakiintuneen
liiketoiminnan.
Konsernin liikearvo, rajoittamattoman vaikutusajan omaavat tuotemerkit,
nimenkäyttöoikeudet, kilpailukieltosopimukset ja vuokraoikeudet
milj. euroa
Suomen
liiketoiminta
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Liikearvo
122.0
117.9
71.3
63.5
Tuotemerkit ja
nimenkäyttöoikeudet
20.6
20.6
0.9
1.0
Vuokraoikeudet
2.7
2.7
Arvonalentumistestauksen kuvaus ja keskeiset oletukset
Arvonalentumistestauksessa liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän
ja muiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika,
kirjanpitoarvoa verrataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Kerrytettävissä oleva
rahamäärä on joko rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän käypä arvo vähennettynä
myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä suurempi käyttöarvo. Jos kerrytettävissä oleva
rahamäärä on taseeseen merkittyä kirjanpitoarvoa alempi, kirjataan erotus tulosta
pienentävänä arvonalentumistappiona. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevana
rahamääränä on käytetty käyttöarvoa, joka on laskettu diskontattujen rahavirtojen
menetelmällä (DCF).
Ennustetut rahavirrat perustuvat siihen rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmän tuottamaan
kapasiteettiin, joka konsernilla on ollut testausajankohtana. Rahavirtoja koskevissa arvioissa
ei siis ole otettu huomioon laajennusinvestointeja. Konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt tai
niiden ryhmät harjoittavat ravintolaliiketoimintaa. Liiketoiminnan laajentaminen uusille
alueille on kapasiteetin laajentamista, jota koskevia investointeja tai joista syntyviä tuottoja
ei ole sisällytetty laskelmiin.
Arvonalentumislaskelmat perustuvat konsernin johtoryhmän laatimiin ja hallituksen
hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin ja arvioihin markkinan kehittymisestä lisättynä
ennuste- ja terminaalikaudella. Arvonalentumislaskelmissa käytetyn ennustejakson pituus
on 4 vuotta.
| 138
Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset
Oletus
Kuvaus
Liikevaihdon kasvu
Vuonna 2024 tehdyt yrityshankinnat vaikuttavat täysimääräisesti
ensimmäisen tarkasteluvuoden liikevaihtoon, jonka jälkeen
liikevaihdon on oletettu pysyvän tasaisena.
Liikevoitto
Liikevoitto perustuu tarkastelukaudelle määriteltyihin hallituksen
hyväksymiin budjetteihin, jotka pohjautuvat johdon arvioihin
markkinasta, kuluttajien ostovoimasta sekä ravintolaportfolion
kannattavuuskehityksestä.
Terminaalikasvuoletus
Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.
Diskonttokorko
Diskonttokoron määrittämisessä on käytetty hyväksi
verrokkiyhtiöanalyysiä.
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit
Tehtyjen arvonalentumistestausten seurauksena ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
Käyttöarvolaskelmiin perustuva kerrytettävissä oleva rahavirta ylitti 31.12.2024
kirjanpitoarvon Suomen liiketoiminnan osalta yli 113 (67) miljoonalla eurolla ja
kansainvälisen liiketoiminnan osalta yli 100 (21) miljoonalla eurolla. Johto on laatinut
keskeisistä tekijöistä herkkyysanalyysit, ja tehtyjen analyysien perusteella kerrytettävissä
oleva rahamäärä on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttuvat yksi kerrallaan.
Laskettujen käyttöarvotasojen ylläpitäminen edellyttää yhtiön strategian mukaisesti
liikevaihdon ja liikevoiton pitämistä hyväksyttävällä tasolla, kilpailukyvyn ylläpitämistä
hinnoittelun ja kustannushallinnan jatkuvalla seurannalla sekä uusien ravintolakonseptien
kehittämistä.
Segmenttikohtaiset arvonalentumistestausten oletukset ja herkkyysanalyysien tulokset on
esitetty ohessa.
Käyttöarvon laskennassa käytetyt oletukset testausajankohdittain
Suomen
liiketoiminta
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Liikevaihdon kasvu,
neljä ensimmäistä
vuotta keskimäärin, %
1.1
1.6
3.7
9.5
Liikevoitto-%, neljä
ensimmäistä vuotta
keskimäärin
10.1
10.4
11.2
9.5
Terminaali-
kasvuoletus, %
2.0
2.0
2.0
2.0
Diskonttauskorko
ennen veroja, %
9.8
11.0
8.6
10.2
Herkkyysanalyysin tulokset
Suomen
liiketoiminta
Suomen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
Kansainvälinen
liiketoiminta
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2024
31.12.2023
Liikevaihdon
vuosittainen lasku, %*
1.9
1.3
3.4
1.1
Liikevoitto-%, muutettu
taso, neljä ensimmäistä
vuotta keskimäärin**
7.3
8.4
6.6
7.9
Diskonttokoron nousu,
%-yksikkö
3.8
2.5
4.5
1.3
Terminaalikasvu-
prosentin lasku, %
5.6
3.6
6.2
1.6
* Liikevaihdon vuosittainen lasku keskimäärin (CAGR-%), neljä ensimmäistä ennustevuotta
** Ennustevuosien 1-4 liikevoitto-%:n keskiarvo tilanteessa, jossa vuositasolla ennusteita
lasketaan break even -pisteeseen saakka (käytetyillä oletuksilla terminaalivuoden break-
even liikevoittomarginaaliksi muodostuu: Suomi 4,2 (5,1)%, Kansainvälinen: 5,2 (7,9)%
| 139
LAATIMISPERIAATTEET
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän
arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi
vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä:
liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä
keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan
rahavirtaa tuottavien yksikköjen tai yksikköjen ryhmän tasolla, eli sillä alimmalla tasolla,
joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa
muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla
tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa
olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.
Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa
markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään tai rahavirtaa tuottavaan
yksikköön liittyvistä erityisriskeistä. Diskonttauksessa käytetyssä korossa on huomioitu
toimialakohtaisia tekijöitä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään
rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa, toiseksi vähentämään
tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen
yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika
arvioidaan uudelleen.
Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on
tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä
kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta
enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion
kirjaamista. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei kuitenkaan peruta missään
tilanteessa.
KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Laskelmien teko DCF-mallia käyttäen vaatii ennusteita ja olettamuksia, joista
merkittävimmät liittyvät myyntituottojen kasvuun, kustannuskehitykseen ja
diskonttauskoron muutoksiin. On mahdollista, että rahavirtaennusteisiin liittyvät oletukset
eivät toteudu, minkä seurauksena syntyvillä liikearvon tai kilpailukieltosopimusten
arvonalennuksilla voi olla olennainen epäedullinen vaikutus yhtiön toiminnan tulokseen ja
taloudelliseen asemaan nykyisellä ja tulevilla tarkastelujaksoilla.
Testauksessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvioidaan budjettien, ennusteiden ja
terminaalikausiin liittyvillä oletuksilla. Laskelmien herkkyyttä analysoidaan muun muassa
myyntituottojen kasvun, toiminnan kustannuskehityksen, liikevoiton ja diskonttokoron
muutosten osalta. Muutokset näissä arvioissa tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden tai
yksikköryhmien rakenteessa tai lukumäärässä saattavat aiheuttaa arvonalentumisia
hyödykkeiden käypiin arvoihin tai liikearvoihin.
| 140
4.2. AINEELLISET HYÖDYKKEET
2024
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Vuokrahuoneistojen
perusparannusmenot
Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
milj. euroa
Hankintameno 1.1.
0.2
4.1
96.6
75.7
1.6
178.2
Liiketoimintahankinnat
0.7
0.6
1.3
Lisäykset
6.2
6.9
13.2
Vähennykset ja myynnit
-0.3
-0.3
-0.5
Muuntoerot
-0.2
-0.4
-0.6
Siirrot erien välillä
-0.3
0.1
-0.2
0.4
0.0
Hankintameno 31.12.
0.2
3.7
103.3
82.4
2.1
191.6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
0.0
-1.3
-69.3
-45.7
0.0
-116.3
Arvonalentumiset
-0.1
-0.1
Poistot
-0.1
-6.3
-7.0
-13.3
31.12.
0.0
-1.4
-75.5
-52.8
0.0
-129.7
Kirjanpitoarvo 31.12.
0.2
2.3
27.7
29.7
2.1
61.9
Kirjanpitoarvo 1.1.
0.2
2.7
27.3
30.0
1.6
62.0
2023
Maa-alueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Vuokrahuoneistojen
perusparannusmenot
Koneet ja
kalusto
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
milj. euroa
Hankintameno 1.1.
0.2
3.7
90.0
59.2
2.0
155.1
Liiketoimintahankinnat
0.3
7.0
7.3
Lisäykset
7.4
9.2
16.6
Vähennykset ja myynnit
-0.5
-0.3
-0.8
Muuntoerot
-0.3
0.4
0.1
Siirrot erien välillä
0.1
0.2
-0.3
0.0
Hankintameno 31.12.
0.2
4.1
96.6
75.7
1.6
178.2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
0.0
-1.2
-63.7
-39.8
0.0
-104.7
Arvonalentumiset
-0.5
-0.5
Poistot
-0.1
-5.6
-5.3
-11.0
31.12.
0.0
-1.3
-69.3
-45.7
0.0
-116.3
Kirjanpitoarvo 31.12.
0.2
2.7
27.3
30.0
1.6
62.0
Kirjanpitoarvo 1.1.
0.2
2.5
26.3
19.4
2.0
50.3
| 141
LAATIMISPERIAATTEET
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja kertyneillä
arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen, kun on todennäköistä, että siitä koituu
Konsernille vastaista taloudellista hyötyä ja sen hankintameno on luotettavasti
määritettävissä.
Alkuperäinen hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset.
Myöhemmin syntyneet menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan
erillisenä hyödykkeenä vain mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä
vastainen taloudellinen hyöty koituu Konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on
luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti sille
kaudelle, kun ne ovat toteutuneet. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta
osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä
hyödykkeenä. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät myös toimialalle
tyypillisesti määräväliajoin suoritettavia ravintoloiden vuokratilojen muutos- ja
perusparannusmenoja, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaitsevien
liikehuoneistojen muokkaamisesta ravintolakäyttöön ja kulloiseenkin konseptiin sopivaksi.
Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan hyödykkeen arvioidun
taloudellisen käyttöajan kuluessa. Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten
vaikutusaikojen kuluessa. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Arvioidut taloudelliset vaikutusajat
Vuotta
Koneet ja kalusto
3-15
Vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot
3-15
Rakennukset
30
Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan
vähintään vuosittain tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa oikaistaan arvonalentumisilla.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän
arvo olisi alentunut. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen kerrytettävissä olevaa
rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi
siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Kun aineellinen
käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 -standardin mukaisesti,
poistojen kirjaaminen lopetetaan.
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto tai -tappio määritetään
myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.
Vuokrasopimuksiin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty sivulla
Aineellisten hyödykkeiden arvon alentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän
arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan
rahavirtaa tuottavien yksikköjen tai yksikköjen ryhmän tasolla, eli sillä alimmalla tasolla, joka
on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista
rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla
tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa
olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa.
Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden
näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään tai rahavirtaa tuottavaan yksikköön
liittyvistä erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä
kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti.
Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan vähentämään
tasasuhteisesti yksikön omaisuuseriä. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä
poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen.
Omaisuuserästä kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on
tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä
kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää,
kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.
| 142
4.3. VUOKRASOPIMUKSET
Konserni on ottanut vuokralle useat käyttämänsä ravintola- ja toimistotilat sekä osan niissä
käytettävistä laitteista.
Konserni soveltaa käytännön apukeinoa kaluston vuokrasopimuksissa, jonka mukaisesti
Konserni yhdistää salkkuun ominaispiirteiltään samankaltaiset vuokrasopimukset. Konserni
arvioi säännöllisesti kalustovuokrasopimuksista koostuvan salkun kokoa ja koostumusta.
Uusien vuokrasopimuksien osalta käytetty lisäluoton korko on 5,0 %.
Konsernin vuokrasopimukset kohdeomaisuuseräluokittain
2024
Maa-
alueet
Kiinteistöt
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
milj. euroa
Hankintameno 1.1.
2.8
345.4
16.1
364.3
Liiketoimintahankinnat
5.7
5.7
Lisäykset
5.1
5.1
Uudelleenarviot ja modifikaatiot
32.6
0.5
33.1
Vähennykset
-0.6
-0.6
Muuntoerot
-1.7
-1.7
Hankintameno 31.12.
2.9
386.4
16.6
405.8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
-1.4
-153.0
-7.2
-161.7
Poistot
-0.3
-38.8
-3.3
-42.4
31.12.
-1.7
-191.8
-10.6
-204.1
Kirjanpitoarvo 31.12.
1.2
194.6
6.0
201.8
Kirjanpitoarvo 1.1.
1.4
192.3
8.8
202.6
2023
Maa-
alueet
Kiinteistöt
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
milj. euroa
Hankintameno 1.1.
2.5
270.6
10.5
283.6
Liiketoimintahankinnat
40.4
40.4
Lisäykset
18.8
18.8
Uudelleenarviot ja modifikaatiot
0.4
17.1
5.5
22.9
Vähennykset
-0.5
-0.5
Muuntoerot
-1.0
-1.0
Hankintameno 31.12.
2.8
345.4
16.1
364.2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.
-1.1
-119.1
-4.0
-124.2
Poistot
-0.3
-34.0
-3.2
-37.5
31.12.
-1.4
-153.0
-7.2
-161.7
Kirjanpitoarvo 31.12.
1.4
192.3
8.8
202.6
Kirjanpitoarvo 1.1.
1.4
151.5
6.5
159.4
| 143
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikainen
175.3
175.2
Lyhytaikainen
39.9
38.6
Yhteensä
215.2
213.8
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä luokittain
2024
Maa-
alueet
Kiinteistöt
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
milj. euroa
Vuokrasopimusvelka 1.1.
1.5
203.1
9.1
213.7
Nettolisäykset
42.7
0.5
43.3
Vuokrien maksut
-0.3
-45.8
-3.7
-49.9
Korkokulut
0.1
9.5
0.4
10.0
Muuntoerot
-1.9
-2.0
Vuokrasopimusvelka 31.12.
1.2
207.6
6.3
215.2
2023
Maa-
alueet
Kiinteistöt
Koneet ja
kalusto
Yhteensä
milj. euroa
Vuokrasopimusvelka 1.1.
1.4
160.6
6.6
168.7
Nettolisäykset
0.4
75.8
5.5
81.7
Vuokrien maksut
-0.3
-39.0
-3.6
-42.9
Korkokulut
0.1
8.1
0.5
8.7
Muuntoerot
-2.4
-2.5
Vuokrasopimusvelka 31.12.
1.5
203.1
9.1
213.7
Velkojen maturiteettijakauma on esitetty sivulla
Tuloslaskelmalle sisältyvät vuokrasopimuserät
milj. euroa
2024
2023
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Kiinteistöt
38.8
34.0
Maa-alueet
0.3
0.3
Koneet ja kalusto
3.3
3.2
Poistot yhteensä
42.4
37.5
Muut erät
Korkokulut (rahoituskuluissa)
10.0
8.7
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten
kulut (liiketoiminnan muissa kuluissa)
8.5
7.0
Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömiin
muuttuviin vuokriin liittyvät kulut (liiketoiminnan
muissa kuluissa)
5.2
5.9
Tuloslaskelmaan sisältyvät erät yhteensä
66.1
59.1
Konserni vuokralle antajana, ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten
mukaiset konsernin saamat vuokratuotot
milj. euroa
2024
2023
Yhden vuoden kuluessa
0.4
0.4
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa
0.4
0.4
Yli viiden vuoden kuluessa
0.0
0.0
Yhteensä
0.8
0.8
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta vuonna 2024 oli yhteensä 49,9 (42,9)
miljoonaa euroa.
| 144
LAATIMISPERIAATTEET
Konserni vuokralle ottajana
Konserni on vuokrannut pääosan käyttämistään ravintola- ja toimistotiloista.
Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat lyhyistä alle vuoden mittaisista sopimuksista
pitkiin kymmenien vuosien mittaisiin sopimuksiin. Vuokrasopimukset ovat tyypillisesti joko
kiinteitä sisältäen indeksikorotuksen, liikevaihtoperusteisia tai näiden yhdistelmiä. Osa
vuokrasopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia, joiden irtisanomisajat vaihtelevat
yhdestä kuuteen kuukauteen.
Yksittäisen vuokratiloissa toimivan ravintolan vuokrasopimuksen vuokra-aika määrittelee
sellaisten kyseisessä tilassa olevien kohdeomaisuuserien vuokrakauden, jotka
perustuvat toistaiseksi voimassa olevaan tai tätä lyhempään
perusvuokrasopimuskauteen. Jos esimerkiksi ravintolatilan vuokra-aika on 4 vuotta,
toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasopimukseen tai tätä lyhyempään
vuokrasopimukseen perustuvien juomahanojen vuokra-ajaksi on määritelty myös 4
vuotta.
Sopimuksiin voi sisältyä sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita komponentteja.
Sopimuksen mukainen vastike kohdistetaan vuokrasopimuskomponentille ja muille
komponenteille niiden suhteellisten erillishintojen perusteella. Komponentit on kuitenkin
päätetty jättää erottelematta kiinteistöjä koskevissa vuokrasopimuksissa, joissa Konserni
on vuokralle ottajana, ja ne käsitellään kirjanpidossa yksittäisenä
vuokrasopimuskomponenttina.
Vuokrasopimukset neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon erilaisia
ehtoja. Vuokrasopimuksiin ei lähtökohtaisesti sisälly muita kovenantteja kuin
vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva vakuusintressi. Vuokralle
otettuja omaisuuseriä ei saa käyttää lainojen vakuutena.
Vuokrasopimuksista aiheutuvat varat ja velat arvostetaan aluksi nykyarvoon perustuen.
Vuokrasopimusvelat sisältävät seuraavien vuokrien nettomääräisen käyvän arvon:
•
Kiinteät maksut (mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut) vähennettyinä
mahdollisilla saatavilla kannustimilla
•
Muuttuvat vuokrat, jotka perustuvat indeksiin tai hintatasoon ja jotka alun perin
arvostetaan käyttäen sopimuksen solmimisajankohdan indeksiä tai hintaa
•
Määrät, jotka Konsernin odotetaan maksavan jäännösarvotakuiden perusteella
•
Osto-option toteutushinta, jos on kohtuullisen varmaa, että Konserni käyttää tämän
option
•
Rangaistusmaksut vuokrasopimuksen päättämisestä, jos vuokra-ajassa on otettu
huomioon, että Konserni käyttää tämän option
Velkaan sisällytetään myös sellaisiin jatko-optioihin perustuvat vuokrat, joiden
käyttäminen on suhteellisen varmaa.
Tulevien vuokranmaksujen diskonttauskoron määrittelemiseen yhtiö käyttää vuokralle
ottajan lisäluoton korkoa. Johto on arvioinut lisäluoton koron sen mukaisesti, mikä korko
olisi, jos kyseinen omaisuuserä hankittaisiin ulkopuolisella rahoituksella. Lisäluoton korko
on määritelty jokaiselle omaisuuserälle erikseen ottaen huomioon riskittömän koron,
vuokra-ajan, taloudellisen toimintaympäristön ja kohdeomaisuuserän. Lisäluoton korko
arvioidaan olennaisten uusien vuokrasopimusten sekä standardin määrittelemien
muutostilanteiden kohdalla uudestaan.
Konserni on altistunut indeksiin tai hintaan perustuvien muuttuvien vuokrien mahdollisille
korotuksille, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelassa ennen kuin ne toteutuvat.
Kun indeksiin tai hintaan perustuvat vuokrien muutokset toteutuvat, vuokrasopimusvelka
arvioidaan uudelleen ja sitä oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserää vastaan. Maksettavat
vuokrat kohdistetaan pääomaan ja rahoitusmenoon. Rahoitusmeno kirjataan
tulosvaikutteisesti vuokra-aikana siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti on
jokaisella kaudella sama.
Hankintamenoon arvostettavat käyttöoikeusomaisuuserät
•
Vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
•
Ennen sopimuksen alkamisajankohtaa maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla
saaduilla kannustimilla
•
Alkuvaiheen välittömät menot
•
Menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta
Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot yleensä tasaerinä omaisuuserän
taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos on kohtuullisen
varmaa, että Konserni käyttää osto-option, käyttöoikeusomaisuuserän poistoaikana
käytetään omaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa.
Laitteistoja ja ajoneuvoja koskeviin lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja kaikkiin arvoltaan
vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluiksi
tasaerinä. Lyhytaikaisiksi katsotaan vuokrasopimukset, joiden mukainen vuokra-aika on
enintään 12 kuukautta. Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin kuuluu IT-laitteita ja pieniä
ravintola- ja toimistokalusteita.
| 145
Vuokrahelpotuksia ja kaluston käsittelyssä sovellettavia käytännön helpotusta ja
apukeinoja on käsitelty tämän liitetiedon alussa.
Konserni vuokralle antajana
Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä
olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan
tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Konsernilla ei ole rahoitusleasing-
vuokranantoa. Konserni edelleen vuokraa tiettyjä toimitilojaan, mistä muodostuu pääosa
Konsernin vuokratuotoista.
KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Johto arvioi muun muassa järjestelyyn otettavia vuokrasopimuksia, matala-arvoisten
sopimusten suuruutta, vuokrasopimusten jatko-optioiden hyödyntämistä ja lisäluoton
koron suuruutta.
Konsernin vuokrasopimukset sisältävät usein vuokrakauden jatko-option. Johto on
arvioinut jatko-optioiden käytön, ja osaa jatko-optioista ei tulla hyödyntämään
liiketoiminnallisin ja taloudellisin perustein.
Johto on arvioinut ennallistamismenojen määrän niissä vuokrasopimuksissa, joihin
sisältyy ennallistamisvaatimusta koskeva ehto. Käyttöoikeusomaisuuserään kirjattavat
ennallistamismenot perustuvat arvioihin, joiden määrää ei voida tarkasti tietää etukäteen
ja niiden suuruus on arvioitu aiemmin toteutuneiden ennallistamismenojen perusteella.
Ennallistamismenot ovat koostuneet liiketilan tai vastaavan purkamisesta.
Ennallistamismenot kirjataan käyttöomaisuuserään ja varauksiin diskonttaamalla ne
riskittömällä korolla.
| 146
4.4. OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ
milj. euroa
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
0.0
0.0
Lisäykset
0.1
0.0
Kirjanpitoarvo 31.12.
0.1
0.0
Liitetiedon arvot vertailukaudella ovat pyöristyksistä johtuen 0,0.
Tilikaudella NoHo Partners Oyj hankki 20 % omistusosuuden yhtiöstä YES HR One Oy,
YES HR Two Oy ja YES HR Three Oy. Lisäksi
NoHo Partners Oyj:n tytäryhtiö Suomen
Koukkuravintolat Oy hankki 49 % omistusosuuden perustettavasta yhtiöstä Hook
Restaurants SL.
Taloudellinen informaatio osakkuusyrityksistä
2024
Varat
Velat
milj. euroa
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Liikevaihto
Voitto / tappio
Omistus-osuus, %
Torggata Camping As
0.1
0.1
0.0
0.3
0.0
33
Repa Service Oy
0.1
0.0
0.2
0.0
30
Hook Restaurantes SL
0.4
0.4
49
YES HR One Oy
0.3
0.0
0.1
0.9
0.1
20
YES HR Three Oy
0.0
0.0
0.0
0.0
20
YES HR Two Oy
0.1
0.0
0.1
0.2
0.0
20
Yhteensä
0.1
0.9
0.5
0.3
1.6
0.1
2023
Varat
Velat
milj. euroa
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Lyhytaikaiset
Liikevaihto
Voitto / tappio
Omistus-osuus, %
Torggata Camping As
0.1
0.1
0.0
0.1
0.4
0.1
33
Repa Service Oy
0.1
0.0
0.2
0.0
30
Yhteensä
0.1
0.2
0.0
0.1
0.6
0.1
| 147
4.5. VAIHTO-OMAISUUS
milj. euroa
2024
2023
Ravintolatavaravarasto
11.9
7.7
Raportointikauden aikana tuloslaskelmaan kirjattiin aineista ja tarvikkeista sekä varastojen
muutoksen kautta kulua 113,3 (92,5) miljoonaa euroa.
LAATIMISPERIAATTEET
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan,
kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan
menetelmällä. Hankintameno sisältää välittömät ostokulut arvonlisäveroilla vähennettynä.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta,
josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. Vaihto-omaisuus sisältää ravintoloiden
ruokien raaka-aineita, alkoholituotteita sekä Triple Tradingin vaihto-omaisuuteen kuuluvia
pakkausmateriaaleja.
4.6. SAAMISET
milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
0.5
0.2
Muut saamiset
1.7
2.0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
2.2
2.2
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
16.0
15.6
Muut saamiset
4.7
3.5
Siirtosaamiset
10.0
20.2
Lainasaamiset
0.9
0.6
Tuloverosaamiset
0.3
0.3
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
31.9
40.1
Myyntisaamisten ikäjakauma
milj. euroa
2024
2023
Ei erääntyneet
13.1
12.7
Erääntyneet alle 3 kuukautta
1.9
2.3
Erääntyneet yli 3 kuukautta
1.0
0.7
Yhteensä
16.0
15.6
LAATIMISPERIAATTEET
Myyntiä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivulla
. Myyntisaamiset on kirjattu
kirjanpitoon alkuperäisen myynnin määräisenä. Luottoriskin hallintaa koskevat periaatteet
on kuvattu sivulla
. Konserni soveltaa IFRS 9 -standardin mahdollistamaa
yksinkertaistettua mallia myyntisaamisten arvonalentumisten kirjaamiseen
varausmatriisin avulla. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan, jos on muutoin näyttöä
velallisen maksukyvyttömyydestä, konkurssista tai selvitystilasta. Arvonalentuminen
kirjataan kuluksi muihin liiketoiminnan kuluihin. Jos aiemmin kuluksi kirjatusta erästä
saadaan myöhemmin suoritus, se kirjataan vähentämään muita liiketoiminnan kuluja.
Merkittävimmät siirtosaamisten erät koostuvat eläkevakuutus-, tulovero-,
alennusjaksotus- ja ennakkomaksueristä.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä
tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään saamisiin liittyviä
velvoitteitaan. Saamisten käyvät arvot on esitetty sivulla
| 148
4.7. TULOVERO-, OSTO- JA MUUT VELAT
milj. euroa
2024
2023
Tuloverovelat
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
4.0
2.3
Pitkäaikaiset
Saadut ennakot
1.3
1.5
Eläkevastuut
0.2
0.3
Kauppahintavelat
3.4
4.1
Muut korottomat velat
7.9
8.2
Pitkäaikaiset ostovelat ja muut velat yhteensä
12.7
14.1
Lyhytaikaiset
Ostovelat
38.0
33.1
Saadut ennakot
2.1
1.9
Kauppahintavelat
7.3
1.6
Siirtovelat
Palkkavelat
7.3
6.7
Lomapalkkavelat
10.9
10.3
Sosiaalikulut
5.3
3.6
Muut siirtovelat
15.1
16.2
Muut velat
7.8
7.8
Lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat yhteensä
94.0
81.2
LAATIMISPERIAATTEET
Ostovelat syntyvät hankittaessa vaihto-omaisuutta, käyttöomaisuutta sekä tavaroita ja
palveluja Konsernin tavarantoimittajilta. Ostovelat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa
lyhyestä maturiteetista johtuen. Osto- ja muiden velkojen käyvät arvot on esitetty sivulla
. Merkittävimmät muiden siirtovelkojen erät koostuvat ostolaskujaksotuksista.
4.8. VARAUKSET
milj. euroa
2024
2023
Arvo tilikauden alussa
0.0
0.1
Lisäykset
0.1
0.0
Käytetyt varaukset
0.0
-0.1
Arvo tilikauden lopussa
0.1
0.0
Lyhytaikainen osuus
0.1
0.0
LAATIMISPERIAATTEET
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen ja tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä
ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset sisältävät pääosin
suljettujen toimipisteiden lopetuskuluja.
| 149
5. PÄÄOMARAKENNE JA RISKIEN HALLINTA
5.1. PÄÄOMAN HALLINTA
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla
tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa
pitkällä aikavälillä.
Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon, pääomalainojen ja osakeantien
kautta. Konserni voi myös päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.
Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Optimaalinen
pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.
Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella ilman IFRS 16-
vaikutusta sekä omavaraisuusasteella.
Konsernin nettovelkaantumis- ja omavaraisuusasteet
milj. euroa
2024
2023
Velat
141.4
146.8
Saamiset
-1.3
-0.8
Rahavarat
-14.8
-11.3
Nettovelat ilman IFRS 16 -vaikutusta
125.3
134.6
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
215.2
213.8
Nettovelat
340.5
348.3
Oma pääoma Ilman IFRS16 -vaikutusta
113.8
115.8
Oma pääoma
102.8
106.7
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 -vaikutusta, %
110.1
116.2
Nettovelkaantumisaste, %
331.1
326.4
Oikaistu omavaraisuusaste, %
28.2
29.7
Omavaraisuusaste, %
17.7
18.6
5.2. NETTOVELKOJEN TÄSMÄYTYSLASKELMA
milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
117.5
104.3
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
23.9
42.5
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
215.2
213.8
Pitkäaikaiset muut saamiset
-1.3
-0.8
Rahavarat
-14.8
-11.3
Korolliset nettorahoitusvelat yhteensä
340.5
348.4
| 150
2024
Saamiset
Velat
milj. euroa
Rahavarat
Saamiset
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Käyttöoikeusomaisuuserät
Yhteensä
Rahoituksen nettovelat 1.1.
-11.3
-0.8
42.5
104.3
213.8
348.3
Rahavirrat
-3.5
-0.5
-10.2
3.7
-39.9
-50.4
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikaisen
osuuden siirto
-7.9
7.9
0.0
Lisäykset
0.1
43.3
43.4
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
-0.4
1.5
-2.0
-0.8
Nettovelat Konserni 31.12.
-14.8
-1.3
24.0
117.5
215.2
340.5
2023
Saamiset
Velat
milj. euroa
Rahavarat
Saamiset
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Käyttöoikeusomaisuuserät
Yhteensä
Rahoituksen nettovelat 1.1.
-5.2
-0.9
29.1
98.0
168.7
289.7
Rahavirrat
-6.2
7.9
8.1
-34.2
-24.3
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikaisen
osuuden siirto
4.7
-4.7
0.0
Lisäykset
3.1
81.7
84.8
Muut muutokset, joihin ei liity maksua
0.8
-0.2
-2.5
-1.9
Nettovelat Konserni 31.12.
-11.3
-0.8
42.5
104.3
213.8
348.3
| 151
5.3. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU JA KÄYVÄT ARVOT
Rahoitusvarat on arvostettava alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon perustuen yhtiön liiketoimintamalliin rahoitusvarojen
hallinnoimisessa sekä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen
ominaispiirteisiin.
Jaksotettu hankintameno
Rahoitusinstrumentit, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka
tavoitteena on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen ja joiden sopimukseen
perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron
maksua, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
Rahoitusinstrumentit, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka
tavoite saavutetaan sekä keräämällä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myymällä
velkainstrumentteja ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan
pääomamäärän koron maksua, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVTOCI).
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Kaikki muut velka- sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen käypään arvoon muiden laajan tuloslaskelman erien kautta (FVTPL).
2024
Taso
Käypään
arvoon
tulosvai-
kutteisesti
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
Käypä
arvo
milj. euroa
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset
2
0.4
0.4
Lainasaamiset
2
0.5
0.5
Muut saamiset
2
1.7
1.7
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä
0.4
2.2
2.6
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
2
0.9
0.9
Myyntisaamiset ja muut
saamiset
2
31.0
31.0
Rahavarat
2
14.8
14.8
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
yhteensä
46.7
46.7
Kirjanpitoarvo yhteensä
0.4
48.9
49.3
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
2
117.5
117.5
Velat
käyttöoikeusomaisuuseristä
175.3
175.3
Kauppahintavelat
3
3.4
3.4
Muut velat
2
9.4
9.4
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä
305.6
305.6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
2
23.9
23.9
Velat
käyttöoikeusomaisuuseristä
39.9
39.9
Kauppahintavelat
3
7.3
7.3
Ostovelat
2
38.0
38.0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
yhteensä
109.2
0.0
109.2
Kirjanpitoarvo yhteensä
414.8
0.0
414.8
| 152
2023
Taso
Käypään
arvoon
tulosvai-
kutteisesti
Jaksotettu
hankinta-
meno
Käypään
arvoon
laajan
tuloksen
kautta
Käypä
arvo
milj. euroa
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset
2
0.3
0.3
Lainasaamiset
2
0.2
0.2
Muut saamiset
2
2.0
2.0
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä
0.3
2.3
2.5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
2
0.6
0.6
Myyntisaamiset ja muut
saamiset
2
39.5
39.5
Rahavarat
2
11.3
11.3
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
yhteensä
51.5
51.5
Kirjanpitoarvo yhteensä
0.3
53.7
54.0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
2
104.3
104.3
Velat
käyttöoikeusomaisuuseristä
175.2
175.2
Kauppahintavelat
3
4.1
4.1
Muut velat
2
10.0
10.0
Pitkäaikaiset rahoitusvelat yhteensä
293.6
293.6
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Rahoitusvelat
2
42.5
42.5
Velat
käyttöoikeusomaisuuseristä
38.6
38.6
Kauppahintavelat
3
1.6
1.6
Johdannaisinstrumentit
2
0.8
0.8
Ostovelat
2
33.1
33.1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
yhteensä
115.7
0.8
116.5
Kirjanpitoarvo yhteensä
409.3
0.8
410.1
Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty
seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat koostuvat pääosin
kotimaisista osuuksista sekä suomalaisista noteeraamattomista osakkeista.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon. Käypään arvoon kirjatut
rahoitusvarat ovat joko jälkimarkkinakelpoisia tai niiden arvostuksessa on käytetty
vastapuolen tilinpäätöspäivän ostokurssia tai muuta julkisesti saatavilla olevaa tietoa.
Konserni käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien
oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.
Myyntisaamiset, muut saamiset ja korolliset saamiset
Saamisten jaksotettu hankintameno vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen
vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen.
Rahoitusvelat, ostovelat ja muut velat
Rahoitus- ja muiden velkojen jaksotettu hankintameno vastaa niiden käypää arvoa, koska
diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista
Taso 1
Käyvät arvot perustuvat samanlaisten omaisuuserien tai velkojen
noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.
Taso 2
Instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin
syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta
kuitenkin tietoihin (ts. hintoina) tai epäsuorasti (ts. hinnoista
johdettuina). Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä
Konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden
syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin
markkinatietoihin.
Taso 3
Instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai
velkaa koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa
olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja
niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.
| 153
Mikäli tase-erä ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon
arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen mukaan lukien lyhytaikainen osuus,
käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin
noteerauksiin (Taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja -
velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (Taso 2).
Lyhytaikaisten varojen ja -velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo
pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Tilikauden aikana ei tapahtunut siirtoja
käypien arvojen hierarkian tasojen 1, 2 tai 3 välillä.
LAATIMISPERIAATTEET
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan
tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat rahoitusvarat, jotka on
tarkoitus pitää sopimuksen loppuun asti ja joiden rahavirta muodostuu pääoman
takaisinmaksuista ja korkotuotoista. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin
kuulumattomia varoja, jotka syntyvät tavaroiden ja palvelujen tai rahan luovuttamisesta
velalliselle. Lainoja ja muita saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla, ja niihin liittyvät
maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä. Niiden arvostusperuste on jaksotettu
hankintameno efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Kyseiset rahoitusvarat sisältyvät
taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai
pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden
kuluttua.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat ne rahoitusvarat,
jotka eivät täytä muiden ryhmien kriteerejä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat-ryhmään luokitellaan sellaiset rahoitusvarat, jotka on hankittu
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, kuten johdannaiset ja korkorahastot, tai jotka
luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattaviksi. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne
syntyvät.
Transaktiomenot sisällytetään edellä mainittujen rahoitusvarojen alkuperäiseen
kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon. Kaikki
rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin
Konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun Konserni luopuu erän
sopimusperusteisista oikeuksista, oikeudet raukeavat tai kun Konserni menettää erän
määräysvallan.
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat kuuluvat IFRS 9 -standardin mukaisesti jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin ja ne muodostuvat
rahoituslaitoslainoista, ostoveloista ja muista rahoitusveloista. Rahoitusvelat merkitään
alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen
alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja
lyhytaikaisiin velkoihin. Lisäksi Konsernilla on ollut laajan tuloksen kautta käypään arvoon
arvostettavia johdannaisinstrumentteja, joita on käsitelty liitetiedossa 5.6.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä
yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon
alentumisesta. Konsernilla ei ole laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavia
sijoituksia.
Konserni on noudattanut IFRS 9 -standardin mukaista arvonalentumismallia, jossa
arvonalentumiset kirjataan odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuen. Konserni otti
käyttöön standardin mahdollistaman yksinkertaistetun mallin ja soveltaa varausmatriisia.
Rahavarat
Rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta, rahasta pankkitileillä, vaadittaessa
nostettavista olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä
sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään
käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä
on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Rahavarat
kirjataan taseeseen jaksotettuun hankintamenoon.
| 154
5.4. MUUT SIJOITUKSET
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat ovat pitkäaikaisia ja
koostuvat ei-noteeratuista euromääräisistä osakkeista ja osuuksista, jotka on arvostettu
käypään arvoon.
Käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavat rahoitusvarat
milj. euroa
2024
2023
Arvo tilikauden alussa
0.3
0.3
Lisäykset
0.1
0.0
Arvo tilikauden lopussa
0.4
0.3
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen käyvät
arvot on esitetty sivulla
. Rahoitusvaroja ei ole erääntynyt.
5.5. RAHAVARAT
milj. euroa
2024
2023
Käteinen raha ja
pankkitilit
14.8
11.3
Rahavaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä
rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset
sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään saamisiin liittyviä velvoitteitaan.
5.6. RAHOITUSVELAT
NoHo Partnersin strategian toteuttaminen ja liiketoiminnan kasvun rahoittaminen ovat
osittain riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta. Konserni pyrkii jatkuvasti arvioimaan ja
seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi
likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun.
Muutokset makrotaloudellisessa ympäristössä tai rahoitusmarkkinoiden yleisessä
tilanteessa voivat vaikuttaa negatiivisesti konsernin maksuvalmiuteen, rahoituksen
saatavuuteen, hintaan ja muihin ehtoihin. Oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen
saatavuudessa ja tarjolla olevan rahoituksen ehdoissa tapahtuvat muutokset voivat
vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin investoida sen liiketoiminnan kehittämiseen ja
kasvattamiseen tulevaisuudessa.
Konsernin emoyhtiön lainasopimuksen mukaiset kovenanttiehdot liittyvät yksilöitäviin
taloudellisiin tunnuslukuihin, jotka ovat korolliset nettovelat (ilman IFRS 16 mukaisia
vastuita) / oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12 kk) sekä oikaistu
omavaraisuusaste (ilman IFRS 16 mukaisia vastuita). Sopimuksessa on lisäksi
tavanomaisia takauksiin, investointeihin ja yritysjärjestelyihin liittyviä ehtoja.
Vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla Better Burger Society -alakonserni uudelleenjärjesteli
muusta NoHo Partnersin rahoituksesta irrallaan olevan oman rahoituskokonaisuutensa.
Järjestelyssä osa alun perin vuoden 2023 kolmannella kvartaalilla neuvotellusta
rahoituskokonaisuudesta uudelleen rahoitettiin paikallisesti yhdessä sveitsiläisen
rahoituslaitoksen kanssa. Uudistettu rahoituskokonaisuus tukee BBS-konsernin strategian
mukaisia kasvutavoitteita nykymarkkinoilla, eli Friends&Brgrs -ketjun skaalaamista
Suomessa sekä Holy Cow! -ketjun laajentumista Sveitsissä. BBS-alakonsernin rahoituksen
kovenanttiehdot liittyvät tunnuslukuihin oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12
kk), korolliset nettovelat (ilman IFRS 16 mukaisia vastuita) / oikaistu liiketoiminnan
operatiivinen kassavirta (12 kk) sekä oikaistu liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (12 kk) /
nettorahoituskulut.
Sekä emoyhtiössä että BBS-alakonsernissa kovenanttitarkastelu suoritetaan kvartaaleittain
ja kumpikin täytti asetetut kovenantit.
NoHo Partnersin uusi rahoitussopimus 11.10.2024
Katsauskauden aikana NoHo Partners on solminut uuden pitkän aikavälin
rahoitussopimuksen, jonka tavoitteena on tukea yhtiön 2025-2027 strategiakauden
kasvutavoitteiden saavuttamista. Uuden 11.10.2024 voimaan tulleen sopimuksen myötä
yhtiö on nostanut 102 miljoonan euron suuruisen rahoituskokonaisuuden, jonka
lyhennysohjelma mahdollistaa tasapainoisesti kasvutavoitteiden toteuttamisen, kasvavan
osingon maksamisen sekä velkaantuneisuuden alentamisen kohti yhtiön strategian
mukaista tavoitetta, jossa nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen on noin 2.
Sopimuksen vuotuinen lainanlyhennys on 6 miljoonaa euroa. Uuden rahoitussopimuksen
sekä laskevien viitekorkojen myötä yhtiön rahoituskulut tulevat pienenemään merkittävästi
tulevien vuosien aikana.
| 155
NoHo Partnersin uusitusta rahoitussopimuksesta kertaluontoisia tulosvaikutteisia
rahoituskuluja kirjattiin vuoden 2024 viimeiselle kvartaalille 0,4 miljoonaa euroa. BBS-
alakonsernin uudelleenrahoituksen kulut huomioiden kertaluontoisia rahoituskuluja kirjattiin
yhteensä 0,8 miljoonaa euroa tilikaudelle 2024.
milj. euroa
2024
2023
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut
rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikainen osuus
117.5
104.3
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
175.3
175.2
Yhteensä
292.8
279.5
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon
arvostetut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus
23.9
42.5
Velat käyttöoikeusomaisuuseristä
39.9
38.6
Yhteensä
63.8
81.1
Rahalaitoslainojen vakuuksista lisätietoja sivulla
Korollisten rahoitusvelkojen erääntyminen ilman käyttöoikeusomaisuusvelkoja
milj. euroa
2024
2023
< 1 vuosi
10.9
28.8
1– alle 2 vuotta
9.2
17.4
2–5 vuotta
99.9
85.9
> 5 vuotta
8.4
1.0
Yhteensä
128.4
133.1
Käytössä olevat tililimiitit *
13.1
13.6
Yhteensä
141.5
146.7
* Käytössä olevat tililimiitit ovat toistaiseksi voimassaolevia, eikä niille ole määritelty
eräpäivää. Tililimiitit luokitellaan lyhytaikaisiin velkoihin.
Konsernin rahalaitoslainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia ja lainojen hinnoittelu tapahtuu 3–
12 kuukauden välein.
Rahoitusvelkojen vastaiset korot maturiteettijakauma
milj. euroa
2024
2023
< 1 vuosi
7.7
7.7
1- alle 2 vuotta
7.2
6.7
2-5 vuotta
17.9
4.0
> 5 vuotta
0.9
0.8
Laskennassa on käytetty kunkin tilinpäätöshetken mukaisia euribor-tasoja. Lisäksi korkojen
maturiteettijakauma ei ole vertailukelpoinen tilikaudella 2024 toteutetusta rahoituksen
uudelleenjärjestelystä johtuen
.
Ostovelat ja velat käyttöomaisuuseristä maturiteettijakauma
2024
Kauppa-
hinta-
velat
Ostovelat
Velat käyttö-
oikeusomai-
suuseristä
Yhteensä
milj. euroa
< 1 vuosi
8.2
38.0
49.0
95.2
1- alle 2 vuotta
0.1
43.2
43.2
2-5 vuotta
2.5
89.8
92.3
> 5 vuotta
74.8
74.8
Lyhennykset
yhteensä
10.7
38.0
256.8
305.6
Diskontattu tasearvo
10.6
38.0
215.2
263.9
2023
Kauppa-
hinta-
velat
Ostovelat
Velat käyttö-
oikeusomai-
suuseristä
Yhteensä
milj. euroa
< 1 vuosi
1.6
33.1
47.6
82.2
1- alle 2 vuotta
42.9
42.9
2-5 vuotta
4.1
84.1
88.3
> 5 vuotta
82.9
82.9
Diskonttaamaton
arvo yhteensä
5.7
33.1
257.5
296.3
Diskontattu tasearvo
5.6
33.1
213.7
252.5
Konsernilla ei ole käytössä olennaisia pidennettyjä velkojen maksuaikoja.
| 156
Konsernilla oli 31.12.2024 rahavaroja yhteensä 14,8 miljoona euroa sekä käytössään
nostamattomia laina- ja tililimiittejä yhteensä 10,9 miljoonaa euroa.
Sivulla
niihin varautumiseksi ja niiden mitigoimiseksi.
5.7. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot vuoden lopussa
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
milj. euroa
2024
2023
Nimellisarvo
0.0
13.0
Käypä arvo, velat
0.0
0.8
Käypä arvo, netto
0.0
12.2
Eräpäivä
-
16.8.2027
Johdannaisten maturiteettijakauma
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
milj. euroa
2024
2023
Nimellisarvo
0.0
13.0
< 1 vuosi
0.0
1.7
1- alle 2 vuotta
0.0
2.0
2-5 vuotta
0.0
9.3
> 5 vuotta
0.0
0.0
LAATIMISPERIAATTEET
NoHo Partners Oyj on soveltanut rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin koron- ja
valuutanvaihtosopimuksiin, jotka liittyivät BBS-alakonsernin rahoitusjärjestelyihin.
Suojauslaskenta on purettu vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla BBS-konsernin
rahoituksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Suojauslaskennassa suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutos kirjataan oman pääoman suojausrahastoon siltä osin, kun
suojauksen katsotaan olevan tehokas. Suojausinstrumentin tehoton osa tulee kirjata
tulosvaikutteisesti. Yhtiön johto on arvioinut suojauksen tehottomuuden lähteitä ja
todennut suojauksen olevan täysin tehokas ja koko käyvän arvon muutoksen täten
voitavan kirjata oman pääoman suojausrahastoon ja johdannaisvelkaan-/saamiseen.
Suojauksen tavoitteena on ollut vaihtaa tietyille BBS-alakonsernin rahoitusjärjestelyiden
mukaisten lainojen vaihtuva korko kiinteäksi sekä suojata tulevaisuuden kassavirtoja
valuuttakurssivaihtelulta. Suojattavien kohteiden ja suojausinstrumenttien välillä voidaan
osoittaa olevan taloudellinen suhde, koska suojauskohteiden ja suojausinstrumenttien
kriittiset ehdot vastaavat toisiaan. Kriittisten ehtojen vastatessa toisiaan
suojausinstrumentin ja suojattavan erän arvot liikkuvat vastakkaiseen suuntaan.
| 157
5.8. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ SITOUMUKSET
milj. euroa
2024
2023
Taseeseen sisältyvät velat, joista annettu vakuuksia
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset
114.8
103.4
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset
21.6
30.7
Yhteensä
136.4
134.1
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinnitetyt panttivelkakirjat
181.5
60.9
Kiinteistökiinnitys
4.0
4.0
Tytäryhtiöosakkeet
143.1
126.9
Muut osakkeet
0.0
8.5
Pankkitakaukset
9.3
9.4
Muut takaukset
1.3
1.4
Yhteensä
339.2
211.1
Ostositoumukset
Eezy Oyj
1.4
16.9
Ehdolliset lisäkauppahinnat
10.7
3.8
LAATIMISPERIAATTEET
Varaus kirjataan, kun Konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä
ja velvoitteen suuruus on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset arvostetaan velvoitteen
kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varausten määriä arvioidaan jokaisena
tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota
tarkasteluhetkellä.
Tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat
välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen
velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta Konsernin määräysvallan ulkopuolella
olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös
sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen
täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida luotettavasti määritellä. Ehdollinen velka
esitetään liitetietona.
5.9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
milj. euroa
2024
2023
milj. euroa
Korkotuotot
0.7
0.5
Osinkotuotot
0.0
0.8
Muut rahoitustuotot
0.5
2.3
Yhteensä
1.2
3.5
Rahoituskulut
Korkokulut rahoitusyhtiöiden lainoista
-9.1
-7.9
Komissiot
-0.3
-0.4
Korkokulut käyttöoikeusomaisuuseristä
-10.0
-8.7
Eezy Oyj osakkeiden alaskirjaus
0.0
-8.0
Eezy Oyj osakkeiden myynti
-1.2
-0.1
Saamisten arvonalentumiset
-0.9
-0.1
Muut korkokulut
-1.3
-0.5
Realisoitumaton kurssitappio
-0.2
-0.1
Muut rahoituskulut
-1.8
-0.8
Yhteensä
-24.9
-26.5
Rahoituskulut - netto
-23.7
-23.0
LAATIMISPERIAATTEET
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus
osinkoon on syntynyt.
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lainojen hankinnasta aiheutuneet transaktiomenot jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen
koron menetelmää käyttäen.
| 158
5.10. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi
Konserni ja sen operatiiviset toiminnot altistuvat toiminnassaan joillekin rahoitusriskeille.
Konsernin riskienhallinnan keskeinen periaate on rahoitusmarkkinoiden ennakoimattomuus
ja pyrkimys minimoida mahdolliset haitalliset vaikutukset Konsernin tulokseen. Konsernin
johto tunnistaa, arvioi ja seuraa riskejä ja hankkii tarvittaessa instrumentit riskeiltä
suojautumiseen.
Konsernin rahoituskäytäntö ohjaa Konsernin kaikkia rahoitustapahtumia. Tärkeimmät
rahoitusmarkkinariskit on selostettu alla.
Korkoriski
Korkoriski kuvaa riskiä siitä, että rahoitusinstrumentin käypä arvo tai vastaiset rahavirrat
vaihtelevat markkinakorkojen muutoksista johtuen. Konsernin korkoriski aiheutuu
pääasiassa pitkäaikaisista vaihtuvakorkoisista lainoista, jotka on laskettu liikkeeseen
muuttuvakorkoisina. Lainojen korot vaihtelevat pääosin 3–12 kk:n euriborin + 2–3 %
marginaalin mukaan.
Mahdollinen yhden prosenttiyksikön koronnousu vuoden 2025 korkotarkasteluissa johtaisi
0,9 miljoonan euron korkokulujen nousuun Konsernissa.
Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia
markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille muuttuvien
korkojen osalta ja sen katsotaan liittyvän lähinnä lainasalkkuun. Tilinpäätöspäivänä valtaosa
luotoista oli muuttuvakorkoisia. Konsernin tilikaudella purettua korkoriskin suojausta on
kuvattu liitetiedossa 5.7.
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriski liittyy Konsernin rahoituksen riittävyyden ja jatkuvuuden ylläpitämiseen.
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman
rahoituksen määrää muun muassa analysoimalla kuukausittain ravintoloiden käyttöastetta,
myynnin kehitystä ja investointitarpeita, jotta Konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja
toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johtoryhmä
analysoi mahdollisen lisärahoituksen tarpeen.
Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien
luottolimiittireservien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-
aikojen avulla sekä käyttämällä tarpeen mukaan useampia rahoituslaitoksia ja
rahoitusmuotoja. Konsernin rahoituksen toiminnassa määritellään maksuvalmiusvarannon
optimikoko käteiselle.
Konsernin lyhytaikaisten rahoituslainojen määrä oli joulukuun 2024 lopussa 23,9 (42,5)
miljoonaa euroa.
Vuoden lopussa rahavarat olivat yhteensä 14,8 (11,3) miljoonaa euroa, jonka lisäksi
Konsernilla oli käytettävissään nostamattomia vahvistettuja tililimiittejä yhteensä 10,9 (4,8)
miljoonaa euroa.
Konsernin korollisen bruttovelan keskimääräinen vuosikorko vuonna 2024 oli 6,34 (6,02) %.
Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä
maksuvalmiusriskikeskittymiä.
Luottoriski
Luottoriski on riski, että rahoitusinstrumentin sopimuspuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan
ja aiheuttaa siten toiselle osapuolelle taloudellisen tappion. Konsernin toimintatapa
määrittelee asiakkaiden vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Konsernissa
pääasiallinen maksutapa on käteiskauppa. Luottoriskin hallinta ja luotonvalvonta on
keskitetty maakohtaiselle johdolle.
Konsernilla ei ole saamisten osalta olennaista luottoriskikeskittymää, sillä saamiset
muodostuvat useista eristä. Myynti- ja muihin saamisiin liittyviä riskejä minimoidaan lyhyillä
maksuajoilla, myyntisaatavien asiakaskohtaisella seurannalla ja tehokkailla perintätoimilla.
Varausmatriisi muodostetaan avointen myyntisaamisten ja muiden saamisten ikäjakauman
perusteella käyttäen Konsernin määrittelemiä prosentteja.
| 159
Luottotappiota koskeva vähennyserä myyntisaamisille ja muille saamisille
2024
Tasearvo
31.12
Varaus-%
Luotto-
tappio
Tasearvo
1.1.
Varaus-%
Luotto-
tappio
milj. euroa
Erääntymättömät
16.5
0.2
0.0
15.1
0.2
0.0
1-30 pv erääntyneet
1.2
0.8
0.0
1.6
0.8
0.0
31-60 pv erääntyneet
0.3
1.5
0.0
0.2
1.5
0.0
61-90 pv erääntyneet
0.3
12.0
0.0
0.2
12.0
0.0
91-180 pv erääntyneet
-0.3
20.0
-0.1
0.1
20.0
0.0
yli 180 pv erääntyneet
0.8
85.0
0.7
0.6
85.0
0.5
Yhteensä
18.7
0.8
17.7
0.6
2023
Tasearvo
31.12
Varaus-%
Luotto-
tappio
Tasearvo
1.1.
Varaus-%
Luotto-
tappio
milj. euroa
Erääntymättömät
15.1
0.2
0.0
13.3
0.2
0.0
1-30 pv erääntyneet
1.6
0.8
0.0
1.7
0.8
0.0
31-60 pv erääntyneet
0.2
1.5
0.0
-0.1
1.5
0.0
61-90 pv erääntyneet
0.2
12.0
0.0
0.1
12.0
0.0
91-180 pv erääntyneet
0.1
20.0
0.0
0.2
20.0
0.0
yli 180 pv erääntyneet
0.6
85.0
0.5
0.8
85.0
0.7
Yhteensä
17.7
0.6
15.9
0.7
Saamisten tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin
enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään
saamisiin liittyviä velvoitteitaan.
Valuuttariski
Valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa tuloksen, taseen ja
kassavirran epävarmuutta. Konserni altistuu translaatioriskille suhteessa Norjan kruunun ja
Sveitsin frangin arvoon. Norjan kruunu ja Sveitsin frangi eivät ole sidottuja Konsernin
kotivaluutta euroon, toisin kuin Tanskan kruunun kurssi, joka voi vaihdella 2,25 prosenttia
kumpaankin suuntaan. Konsernin valuuttariskin suojausta on kuvattu liitetiedossa 5.7.
Konserni luokittelee konsernin sisäiset lainat nettosijoituksiksi, joille ei ole määritelty
takaisinmaksuaikaa. Luokitteluhetkestä alkaen lainoihin liittyvät kurssierot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa. Tytäryhtiöiden konsernin
sisäiset lainat ja talletukset ovat sekä tytäryhtiöiden kotivaluutoissa että euro-määräisinä.
Konserni ei suojaa Konsernin sisäisiä lainoja, talletuksia tai tytäryhtiöiden omia pääomia.
Konsernin emoyhtiöllä eikä sen suomalaisilla tytäryhtiöillä ole olennaisia frangimääräisiä
velkoja tai saamisia Sveitsistä, minkä johdosta yhtiö katsoo, että sillä ei ole olennaista
valuuttariskiä.
Konsernin liiketoiminta tapahtuu pääasiassa jokaisen maan omassa kotivaluutassa. Kulut ja
ostot syntyivät pääasiassa paikallisessa toimintavaluutassa. Tytäryhtiöiden omien pääomien
muuntamisesta euroiksi aiheutui tilikaudella -0,8 (-0,6) miljoonan euron muuntoerokirjaus.
KESKEISET ARVIOT JA HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT
Myynti- ja muihin saamisiin liittyviä riskejä pyritään minimoimaan saatavien maksuajoilla,
myyntisaatavien asiakaskohtaisella seurannalla, tehokkailla perintätoimilla ja asiakkaiden
luottokelpoisuusvaatimusten tarkistamisella sekä osittain myös erilaisilla
vakuusjärjestelyillä. Johto seuraa aktiivisesti merkittävien asiakassaldojen kehitystä.
Tappiota koskevien vähennyserien arvon määrittäminen kunakin raportointipäivänä
edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Määrittäessään tappiota koskevan
vähennyserän arvoa johto analysoi erityisesti myyntisaamisia ja toteutuneita
luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, erääntyneitä saatavia,
vallitsevia trendejä sekä muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Aikaisempien
tapahtumien ja vallitsevien olosuhteiden lisäksi tappiota koskevan vähennyserän
määrittämisessä otetaan huomioon myös järkevät ja perusteltavissa olevat ennusteet
perintäkelpoisuudesta.
| 160
5.11. OMA PÄÄOMA
NoHo Partners Oyj:llä on yksi osakesarja, joilla kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus
osinkoon. Osake antaa yhden äänen yhtiökokouksessa. NoHo Partners Oyj:llä oli
tilinpäätöshetkellä osakkeita 21,009,715 kpl. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.
2024
31.12.
1.1.
milj. euroa
Osakkeet kpl
21,009,715
20,975,678
Osakepääoma
0.2
0.2
Suojausrahasto
0.0
-0.6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
71.7
71.7
Muuntoerot
-2.6
-1.8
Kertyneet voittovarat
11.0
8.6
Määräysvallattomien omistajien osuus
22.5
28.7
Oma pääoma yhteensä
102.8
106.7
2023
31.12.
1.1.
milj. euroa
Osakkeet kpl
20,975,678
20,699,801
Osakepääoma
0.2
0.2
Suojausrahasto
-0.6
0.0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
71.7
70.2
Muuntoerot
-1.8
-1.2
Kertyneet voittovarat
8.6
5.6
Määräysvallattomien omistajien osuus
28.7
7.2
Oma pääoma yhteensä
106.7
82.0
Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu.
Ulkona olevat osakkeet
kpl
2024
2023
1.1.
20,975,678
20,699,801
Osakemerkintä erityisten oikeuksien perusteella
34,037
106,877
Suunnattu osakeanti 25.9.2023
0
169,000
31.12.
21,009,715
20,975,678
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset
sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen
mukaan merkitä osakepääomaan.
milj. euroa
2024
2023
1.1.
71.7
70.2
Uusanti
0.0
1.5
31.12.
71.7
71.7
Suunnatut osakeannit
Vertailukaudella 2023 yhtiö toteutti suunnatun osakeannin Scene og Pubdrift AS:n ja
Klingenberg Bardrift AS:n osakkeiden hankinnan yhteydessä
Osingot
31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaettiin osinkoa
NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan
| 161
Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa
osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.
Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.
Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21,009,715.
Valtuutus omien osakkeiden hankkimisesta
Varsinainen yhtiökokous päätti 10.4.2024, kumoten aikaisemmat käyttämättä olevat omien
osakkeiden hankkimisvaltuudet, valtuuttaa hallituksen päättämään yhdessä tai
useammassa erässä enintään 800 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla
omalla pääomalla seuraavin ehdoin:
Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä,
minkä vuoksi hankinta tapahtuu suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa, ja osakkeista maksettava vastike on NoHo Partners
Oyj:n osakkeen hankintahetken markkinahinta.
Osakkeet hankitaan käytettäväksi mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen
rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseen tai muihin
hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hankittavien osakkeiden enimmäismäärä vastaa noin
3,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä kokouskutsun päivämäärän mukaisella
osakemäärällä laskettuna.
Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on
voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään
18 kuukautta yhtiökokouksen valtuutuspäätöksestä lukien.
Valtuutus päättää osakeannista ja/tai optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta
Yhtiökokous päätti 10.4.2024, kumoten aikaisemmat osakeantivaltuutukset, valtuuttaa
hallituksen päättämään osakkeiden ja/tai optio-oikeuksien tai muiden osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti:
Valtuutuksen nojalla voidaan yhdessä tai useammassa erässä antaa enintään 3 000 000
osaketta, joka vastaa noin 14,3 prosenttia yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista
kokouskutsun päivämäärän mukaisella osakemäärällä laskettuna.
Osakeanti ja/tai optio-oikeuksien tai muiden erityisten oikeuksien antaminen voidaan
toteuttaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti).
Valtuutusta voidaan käyttää esimerkiksi yrityskauppojen, yritysjärjestelyjen tai
rahoitusjärjestelyjen toteuttamiseksi, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi,
osakkeen likviditeetin parantamiseksi, yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi tai
muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi
voidaan valtuutuksen nojalla antaa kuitenkin enintään 281 828 osaketta, joka vastaa noin
1,3 prosenttia yhtiön kaikista rekisteröidyistä osakkeista kokouskutsun päivämäärän
mukaisella osakemäärällä laskettuna.
Hallitus voi antaa valtuutuksen nojalla uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia
osakkeita. Hallituksella on oikeus päättää kaikista muista osakkeiden ja/tai optio-oikeuksien
tai muiden erityisten oikeuksien antamisen ehdoista.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka,
kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen valtuutuspäätöksestä lukien.
LAATIMISPERIAATTEET
Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Uusien osakkeiden tai muiden
omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskusta tai hankinnasta
välittömästi aiheutuvat verolla vähennetyt menot kirjataan omaan pääomaan
pienentämään liikkeeseenlaskusta saatua vastiketta. Jos yhtiö hankkii takaisin omia
oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno
vähennetään omasta pääomasta.
Osingonjakovelka konsernin osakkeenomistajille kirjataan kaudelle, jolla yhtiökokous on
hyväksynyt osingon.
| 162
6. MUUT LIITETIEDOT
6.1. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
milj. euroa
2024
2023
Varausten muutos
0.0
-0.1
Myyntisaamisten alaskirjaus
0.5
0.2
Käyttöomaisuuden myynti
0.0
-0.3
Osakepalkkiojärjestelmä
-0.4
0.6
Vanhentuneiden lahjakorttien tuloutus
-0.8
-0.6
Muut oikaisut
-0.5
0.3
Yhteensä
-1.2
0.2
6.2. OSUUDET TYTÄR- JA OSAKKUUSYRITYKSISSÄ
Alla olevassa taulukossa esitetään konsernirakenne siten, että taulukossa syvennetyn
yhtiön jälkeen merkitty omistusosuus tarkoittaa sen emoyhtiön omistusosuutta kyseisessä
yhtiössä. Lisäksi taulukossa on esitetty konsernin omistusosuus kustakin yhtiöstä.
Konserniyritykset
Maa
Omistus-
osuus, %
Konsernin
omistus-
osuus, %
Are you who Oy
Suomi
100
100
Beaniemax Oy
Suomi
100
100
Calos Oy
Suomi
75
75
H5 Ravintolat Oy
Suomi
100
75
Camping Minigolf Oy
Suomi
100
100
Commodus Oy
Suomi
70
70
El Rey Group Oy
Suomi
60
60
Fatmax Oy
Suomi
75
75
Hankinta Unioni Oy
Suomi
60
60
Harry's Ravintolat Oy
Suomi
100
100
Italpal Oy
Suomi
100
100
Kampin Sirkus Oy
Suomi
90
90
Konserniyritykset
Maa
Omistus-
osuus, %
Konsernin
omistus-
osuus, %
Katang MGMT Oy
Suomi
55
55
Koskimax Oy
Suomi
60
60
Latitude 25 Oy
Suomi
65
65
Levin Ravintolakatu Oy
Suomi
100
100
Local Brewery Restaurants Oy
Suomi
70
70
Lumo Laukontori Oy
Suomi
100
100
Pyynikin Brewery Restaurants Oy
Suomi
85
85
Nordic Gourmet Oy
Suomi
100
100
Northmax Oy
Suomi
70
70
Nunc est Bibendum Oy
Suomi
70
70
Poolmax Oy
Suomi
80
80
Priima-Ravintolat Oy
Suomi
100
100
PurMax Oy
Suomi
60
60
Rengasravintolat Oy
Suomi
100
100
Restakakkonen Oy
Suomi
100
100
Restakolmonen Oy
Suomi
100
100
Restaykkönen Oy
Suomi
70
70
Rivermax Oy
Suomi
75
75
RR Holding Oy
Suomi
100
100
Royal Ravintolat Oy
Suomi
100
100
Aunt Florentine's Oyster Oy
Suomi
70
70
Financier Group Oy
Suomi
73
73
Mother of Pearl Oy
Suomi
100
100
Pihka Ravintolat Oy
Suomi
100
100
Ravintola F9 Oy
Suomi
70
70
Sushi World Oy
Suomi
100
100
Wild & Finnish Oy
Suomi
75
75
Yes Yes Yes Oy
Suomi
70
70
Sea Horse Oy
Suomi
100
100
Shinobi Group Oy
Suomi
70
70
Soolo Max Oy
Suomi
70
70
| 163
Konserniyritykset
Maa
Omistus-
osuus, %
Konsernin
omistus-
osuus, %
SRMax Oy
Suomi
85
85
Stadin Night Oy
Suomi
60
60
Helsingin Kaivohuone Oy
Suomi
100
60
Suomen Karaokebaarit Oy
Suomi
51
51
Suomen Koukkuravintolat Oy
Suomi
90
90
Espoon Koukkuravintolat Oy
Suomi
90
81
Jyväskylä Koukkuravintolat Oy
Suomi
90
81
Lahden Koukkuravintolat Oy
Suomi
90
81
Suomen Ravintolatoimi Oy
Suomi
100
100
Bistromax Oy
Suomi
70
70
Suomen Siipiravintolat Oy
Suomi
90
90
SushiBarWine Oy
Suomi
75
75
Tillikka Oy
Suomi
80
80
Tunturimax Oy
Suomi
76
76
Ski or Die Oy
Suomi
80
61
Unioninkadun Keidas Oy
Suomi
100
100
Urban Expo Oy
Suomi
100
100
Better Burger Society Group Oy
Suomi
60
60
Better Burger Society Oy
Suomi
100
60
Friends & Brgrs Ab Oy
Suomi
100
60
Friends & Brgrs Germany GmbH
Saksa
100
60
HC MidCo Oy
Suomi
76
45
HC BidCo Oy
Suomi
100
45
HC FinCo SA
Sveitsi
100
45
Finago SA
Sveitsi
100
45
Finago Franchising Sàrl
Sveitsi
100
45
Finago Consulting Sàrl
Sveitsi
100
45
Holy Cow! HR Sàrl
Sveitsi
100
45
Holy Cow ! Gourmet Burger Company
SA
Sveitsi
100
45
Holy Cow ! Basel AG
Sveitsi
100
45
Chogo Biel AG
Sveitsi
100
45
AFR SA
Sveitsi
100
45
Konserniyritykset
Maa
Omistus-
osuus, %
Konsernin
omistus-
osuus, %
VCSB SA
Sveitsi
100
45
Chogo Group Holding SA
Sveitsi
100
45
Central Central Swiss Trading Sàrl
Sveitsi
100
45
Holy Cow Suisse Romande Sàrl
Sveitsi
100
45
Holy Cow Ecublens Sàrl
Sveitsi
100
45
Holy Cow Langstrasse Zürich GmbH
Sveitsi
100
45
Holy Cow Winterthur GmbH
Sveitsi
100
45
Parsaco Food Courts GmbH
Sveitsi
100
45
DP Gastronomie Sàrl
Sveitsi
100
45
Holy Cow ! TS GmbH
Sveitsi
100
45
NoHo International Oy
Suomi
100
100
NoHo Norway AS
Norja
87
87
Christian August AS
Norja
54
47
Complete Security AS
Norja
91
79
Kjos Renhold AS
Norja
100
79
DOD AS
Norja
100
87
Dubliners AS
Norja
100
87
Eilefs Landhandleri AS
Norja
100
87
Emmas Drift As
Norja
100
87
Kulturhuset i Oslo AS
Norja
95
83
YGT3 AS
Norja
100
83
Youngs AS
Norja
100
83
Lab Drift AS
Norja
100
87
M12 Mor AS
Norja
77
67
M12 Datter AS
Norja
100
67
M12 Kristiansand AS
Norja
100
67
M12 Roller AS
Norja
100
67
M12 Stavanger AS
Norja
100
67
M12 Tromsø AS
Norja
91
61
M12 Trondheim AS
Norja
100
67
M12 Vest AS
Norja
100
67
MEO AS
Norja
100
87
| 164
Konserniyritykset
Maa
Omistus-
osuus, %
Konsernin
omistus-
osuus, %
Hook AS
Norja
95
83
Nieu Soria moria AS
Norja
55
48
NoHo Skagstind Holding AS
Norja
70
61
Countryfestivalen AS
Norja
100
61
Klingenberg Bardrift AS
Norja
100
61
Scene og Pubdrift AS
Norja
100
61
TW Rover AS
Norja
100
61
Vulkan Catering AS
Norja
100
61
Øslo AS
Norja
90
78
Rådhuskroken AS
Norja
100
87
SBF AS
Norja
100
87
Tøyen Kulturhus AS
Norja
100
87
Nordic Hospitality Partners Denmark A/S
Tanska
75
75
Chicks by Chicks Tivoli ApS
Tanska
84
63
Camping Denmark ApS
Tanska
100
75
Camping Malmö AB
Tanska
100
75
Cock's & Cows ApS
Tanska
100
75
Cock's & Cows CPH Airport ApS
Tanska
100
75
Luca Lyngby ApS
Tanska
100
75
NoHo TT Holding ApS
Tanska
80
60
Triple Trading Aps
Tanska
51
31
Triple Trading AS
Norja
100
31
Ruby Group Holding ApS
Tanska
100
75
Bronnum ApS
Tanska
99
74
Ebony & Ivory ApS
Tanska
100
75
Lidkoeb ApS
Tanska
100
75
The Bird Mother ApS
Tanska
100
75
Luca Gl. Strand ApS
Tanska
100
75
The Bird ApS
Tanska
100
75
Fuusioituneet yhtiöt
Vastaanottavat yhtiöt
Dinnermax Oy
Harry's Ravintolat Oy
Gastromax Oy
Lumo Laukontori Oy
Max Consulting Oy
Suomen Ravintolatoimi Oy
Restala Oy
Unioninkadun Keidas Oy
Somax Oy
Priima-Ravintolat Oy
Suomen Diner Ravintolat Oy
Priima-Ravintolat Oy
Yhtiöiden Cosmopolitan AS ja Friends&Brgrs Denmark AS toiminta on päättynyt vuoden
2024 aikana
.
Osakkuusyritykset
Maa
Omistusosuus, %
Hook Restaurantes SL
Espanja
49
Repa Service Oy
Suomi
30
Torggata Camping AS
Norja
33
YES HR One Oy
Suomi
20
YES HR Three Oy
Suomi
20
YES HR Two Oy
Suomi
20
Osakkuusyrityksiä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty sivulla
Merkittävimpien määräysvallattomien omistajien omistusosuus
Alakonserni
Osuus tilikauden
tuloksesta
Osuus
pääomasta
milj. euroa
2024
2023
2024
2023
Better Burger Society Group Oy alakonserni*
1.6
0.2
11.4
11.3
NoHo Norway AS alakonserni
0.3
0.4
2.4
2.8
Nordic Hospitality Partners Denmark A/S alakonserni
1.2
0.3
5.6
0.8
* Omana alakonserninaan 1.9.2023 alkaen
| 165
milj. euroa
2024
2023
Better Burger Society Group Oy alakonserni *
Liikevaihto
80.0
24.8
Tilikauden tulos
3.1
-0.2
Pitkäaikaiset varat
101.5
79.5
Lyhytaikaiset varat
15.5
11.6
Pitkäaikaiset velat
41.3
36.1
Lyhytaikaiset velat
20.6
19.1
Liiketoiminnan rahavirta
12.9
8.3
Investointien rahavirta
-6.4
-39.7
Rahoituksen rahavirta
-4.0
37.7
NoHo Norway AS alakonserni
Liikevaihto
41.2
40.4
Tilikauden tulos
-0.8
-1.1
Pitkäaikaiset varat
59.3
65.5
Lyhytaikaiset varat
6.4
6.6
Pitkäaikaiset velat
42.1
49.2
Lyhytaikaiset velat
28.6
26.9
Liiketoiminnan rahavirta
5.0
12.3
Investointien rahavirta
-2.5
-11.2
Rahoituksen rahavirta
-3.2
-0.3
Nordic Hospitality Partners Denmark A/S alakonserni
Liikevaihto
39.6
24.3
Tilikauden tulos
1.2
0.8
Pitkäaikaiset varat
56.3
46.1
Lyhytaikaiset varat
13.7
4.5
Pitkäaikaiset velat
30.8
28.3
Lyhytaikaiset velat
33.9
22.3
Liiketoiminnan rahavirta
6.6
4.5
Investointien rahavirta
-3.3
-0.6
Rahoituksen rahavirta
-1.7
-4.0
*Omana alakonserninaan 1.9.2023 alkaen
Konsernin kansainvälisten liiketoimintojen taloudellinen informaatio on esitetty liitteessä 2.2
| 166
6.3. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään
toiseen nähden määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa
sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat
emoyritys, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja johtoon kuuluvat avainhenkilöt. Johtoon
kuuluviin avainhenkilöihin luetaan hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet, ja
toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Lisäksi
lähipiiriin kuuluvat mahdolliset NoHo Partnersissa määräysvaltaa tai huomattavaa
vaikutusvaltaa käyttävät omistajat ja yritykset, joissa näillä on määräysvalta, taikka joissa
NoHo Partnersissa määräysvaltaa käyttävä henkilö käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa tai
kuuluu yrityksen tai sen emoyrityksen johtoon.
Johdon työsuhde-etuudet
Johdon työsuhde-etuudet on esitetty maksuperusteisesti.
milj. euroa
2024
2023
Toimitusjohtaja*
0.7
0.7
Muut johtoryhmän jäsenet
1.2
1.1
Yhteensä
1.9
1.7
*31.8.2024 asti Aku Vikström, 1.9.2024 alkaen Jarno Suominen
Konsernin johtoryhmään kuuluivat 31.8.2024 asti Aku Vikström, Jarno Suominen, Jarno
Vilponen ja Tuomas Piirtola. 1.9.2024 alkaen konsernin johtoryhmään kuuluvat Jarno
Suominen, Maria Koivula, Jarno Vilponen, Anne Kokkonen, Benjamin Gripenberg, Tanja
Suominen, Paul Meli, Rainer Lindqvist, Henri Virlander ja Pauli Kouhia.
Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso 3
NoHo Partners Oyj:n hallitus päätti 3.5.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta ansaintajaksolta 1.12.2021-
31.3.2023 ansaitun palkkion maksamiseksi. Osakeantipäätös on tehty varsinaisen
yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen nojalla. Avainhenkilöille suunnatusta
pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä on tiedotettu 30.11.2018 julkaistulla
pörssitiedotteella sekä yhtiön internetsivuilla. Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 106
877 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville 8
avainhenkilölle. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners Oyj:n osakkeiden
lukumäärä nousi 20 806 678 osakkeeseen.
NoHo Partners Oyj:n hallitus päätti 28.2.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista
yhtiön toimitusjohtajalle ja varatoimitusjohtajalle osakepalkkiojärjestelmän kolmannelta
31.3.2023 päättyneeltä ansaintajaksolta ansaitun viivästetyn palkkion maksamiseksi.
Osakeantipäätös on tehty varsinaisen yhtiökokouksen 19.4.2023 antaman valtuutuksen
nojalla. Avainhenkilöille suunnatusta pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmästä on
tiedotettu 30.11.2018 julkaistulla pörssitiedotteella sekä yhtiön internetsivuilla.
Osakeannissa päätettiin antaa yhteensä 34 037 yhtiön uutta osaketta vastikkeetta
osakepalkkiojärjestelmään liittyen. Uusien osakkeiden antamisen myötä NoHo Partners
Oyj:n osakkeiden lukumäärä nousee 21 009 715 osakkeeseen. Järjestelystä on aiemmin
kirjattu kuluksi 0,6 miljoonaa euroa eikä palkkion maksamisesta aiheudu tulosvaikutusta
tilikaudelle 2024.
Osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakso 4
NoHo Partners Oyj tiedotti 22.12.2022 yhtiön avainhenkilöille suunnatun pitkän aikavälin
osakepalkkiojärjestelmän neljännestä ansaintajaksosta. Neljäs ansaintajakso on 24
kuukautta, ja se alkoi 1.1.2023 ja päättyi 31.12.2024. Neljännen ansaintajakson
ansaintakriteerit perustuvat NoHo Partners Oyj:n kannattavaan kasvuun.
Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuului neljännellä ansaintajaksolla kymmenen henkilöä.
Neljänneltä ansaintajaksolta voidaan maksaa palkkiona enintään 280 420 NoHo Partners
Oyj:n osaketta. Enimmäispalkkion arvo 21.12.2022 keskikurssin mukaan olisi noin 2,0
miljoonaa euroa. Hallitus arvioi, että maksettaessa palkkio neljänneltä ansaintajaksolta
täysimääräisesti uusina osakkeina, laimentava enimmäisvaikutus yhtiön rekisteröityyn
osakemäärään olisi noin 1,34 %.
Osakepalkkiojärjestelmän kustannus kirjataan vaikutusaikana henkilöstökuluksi ja omaan
pääomaan voittovaroihin.
Osakepalkkiojärjestelmää on käsitelty sivulla
Toimitusjohtajan eläkesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset
Toimitusjohtaja kuuluu työntekijäin eläkelaki TyELin piiriin, joka tarjoaa palvelusaikaan ja
työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. Toimitusjohtajasopimuksen
mukaan toimitusjohtaja jää eläkkeelle ilman eri ilmoitusta saavuttaessa eläkeikänsä, jollei
sitä ennen molempien osapuolten kesken muusta sovita. Toimitusjohtajan
suoriteperusteinen eläkemeno oli tilikaudella 70,8 tuhatta euroa.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön sekä toimitusjohtajan puolelta kuusi (6)
kuukautta. Irtisanomisajan palkan lisäksi toimitusjohtajalla on oikeus erilliseen kuuden (6)
kuukauden rahapalkkaa vastaavaan korvaukseen yhtiön irtisanoessa toimitusjohtajan muun
| 167
kuin vakavan väärinkäytöksen, rikoksen tai vastaavan syyn perusteella ja edellyttäen, että
toimitusjohtaja ei kyseisenä aikana ole ryhtynyt työ- tai toimisuhteeseen kolmannen
osapuolen kanssa.
Hallituksen palkkiot
2024
Vuosi-
palkkiot
Valiokuntien
kokous-
palkkiot
Muut
taloudelliset
etuudet***
Yhteensä
tuhatta euroa
Timo Laine, puheenjohtaja
60.0
2.5
117.6
180.1
Timo Mänty, varapuheenjohtaja*
33.8
6.5
0.0
40.3
Mika Niemi, jäsen
30.0
0.0
20.0
50.0
Petri Olkinuora, jäsen
30.0
3.5
0.0
33.5
Kai Seikku, jäsen
30.0
6.0
0.0
36.0
Maarit Vannas, jäsen*
22.5
2.0
0.0
24.5
Mia Ahlström, jäsen**
7.5
0.5
0.0
8.0
Yrjö Närhinen, jäsen**
11.3
1.0
0.0
12.3
Yhteensä
225.0
22.0
137.6
384.6
2023
Vuosi-
palkkiot
Valiokuntien
kokous-
palkkiot
Muut
taloudelliset
etuudet***
Yhteensä
tuhatta euroa
Timo Laine, puheenjohtaja
55.0
2.2
117.6
174.8
Yrjö Närhinen,
varapuheenjohtaja
41.3
4.4
11.1
56.8
Kai Seikku, jäsen
27.5
6.6
0.0
34.1
Petri Olkinuora, jäsen
27.5
3.3
0.0
30.8
Mika Niemi, jäsen
27.5
0.0
20.0
47.5
Mia Ahlström, jäsen
27.5
2.2
0.0
29.7
Yhteensä
206.3
18.7
148.7
373.7
* Hallituksen jäsen 10.4.2024 alkaen
** Hallituksen jäsen 10.4.2024 asti
*** Konsulttipalkkio, lähipiiritransaktioiden taulukossa nämä ovat käsitelty ostoina.
Lähipiiriyhtiöiden kanssa tapahtuneet liiketoimet
milj. euroa
2024
2023
Myynnit
0.0
0.3
Vuokrakulut
0.2
0.3
Ostot
0.7
17.1
Saamiset
0.4
0.1
Velat
0.3
2.1
Myynnit lähipiirille koostuvat ravintolamyynnistä. Ostot lähipiiriyhtiöiltä koostuvat mm.
henkilöstövuokrauksesta, remontointi- ja toimitilakuluista sekä kalustokuluista ja kaluston
huollosta. Konserni on lisäksi vuokrannut tiloja lähipiiriin kuuluvilta tahoilta.
| 168
6.4. RIITA-ASIAT
Yhtiöllä on avoinna kaksi oikeustapausta, joihin kumpaankaan ei liity merkittävää
taloudellista riskiä.
6.5. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT
NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille suunnatusta
osakepalkkiojärjestelmästä
Raportointikauden jälkeen NoHo Partnersin hallitus päätti yhtiön avainhenkilöille
suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä, joka sisältää kolme ansaintajaksoa aikavälillä
1.1.2025–31.12.2028. Ensimmäiseltä ansaintajaksolta voidaan palkkiona maksaa yhteensä
enintään 275 000 Noho Partners Oyj:n palkkio-osaketta hallituksen asettamien
liiketoiminnan kannalta keskeisten kasvutavoitteiden saavuttamisen perusteella.
Ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit perustuvat yhtiön liiketoiminnan
kannattavuuteen. Osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu ensimmäisellä ansaintajaksolla 10
henkilöä.
| 169
6.6.TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVAT UUDET JA MUUTETUT
STANDARDIT
Muutoksilla ei Konsernin johdon arvion mukaan ole olennaista vaikutusta tilinpäätökseen,
lukuun ottamatta IFRS 18 -standardia, joka tulee vaikuttamaan konsernitilinpäätöksen
päälaskelmien ja liitetietojen esittämiseen.
Muutokset IAS 21
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
Vaihdettavuuden puuttuminen
(voimaantulo 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla
raportointikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Muutokset vaikuttavat tilanteissa, kun transaktioita tehdään tai toimintoja on vieraassa
valuutassa ja tämä valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan arvostuspäivänä.
Muutos edellyttää yhdenmukaisen soveltamistavan käyttämistä, kun valuutalle määritetään
vaihtokurssi. Lisäksi muutos lisää esitettäviä liitetietoja.
Muutokset IFRS 9
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumentit:
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
(voimaantulo 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla)
Muutokset täsmentävät tiettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen kirjaamisvaatimuksia ja lisäävät
ohjeistusta rahoitusvarojen SPPI-kriteerien soveltamiseen. Muutos lisää myös tietyistä
instrumenteista esitettäviä liitetietovaatimuksia.
Muutokset IFRS 9
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumentit:
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
dependent Electricity*
Muutos sisältää ohjeistusta uusiutuvan energian ostosopimusten käsittelyyn. Muutoksessa
selvennetään oman käytön poikkeuksensoveltamista energian ostosopimuksiin. Lisäksi
muutos antaa ohjeistusta suojauslaskennan soveltamiseen silloin, kun oman käytön
poikkeuksen kriteerit eivät täyty.
IFRS 18
Presentation and Disclosure in Financial Statements
(voimaantulo 1.1.2027
tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)
Merkittävimmät muutokset liittyvät tuloslaskelman rakenteeseen ja siinä esitettäviin
välisummiin. Tuotot ja kulut esitetään seuraavissa tuloslaskelman ryhmissä: liiketoiminta,
sijoitukset, rahoitus, lopetetut toiminnot ja verot. Tilinpäätöksessä esitetään myös liitetietoja
tietyistä johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnusluvuista, jotka esitetään
tällä hetkellä tilinpäätöksen ulkopuolella. Standardi määrittää myös tarkemmin tietojen
yhdistämis- ja erittelykriteerit ja niitä sovelletaan sekä päälaskelmiin että tilinpäätöksen
liitetietoihin. IFRS 18 korvaa IAS 1
Tilinpäätöksen esittäminen
IFRS 19 Subsidiaries without Public Accountability Disclosures *
(voimaantulo
1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla raportointikausilla)
Standardi määrittää IFRS-tilinpäätösstandardeja soveltavien tytäryritysten tilinpäätöksissä
esitettäviä liitetietoja. IFRS 19:ää soveltava tytäryritys ei sovella muihin IFRS-standardeihin
sisältyviä tilinpäätöksen esittämisvaatimuksia vaan se soveltaa niihin IFRS 19 -standardia.
IFRS 19 -standardin soveltaminen tytäryritykseen edellyttää, että tytäryrityksen oman tai
vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena ja
tytäryrityksen emoyritys soveltaa IFRS-tilinpäätösstandardeja konsernitilinpäätöksessään.
Standardin soveltaminen on vapaaehtoista.
* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2024 mennessä.
| 170
6.7. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
IFRS-standardien edellyttämät tunnusluvut
Osakekohtainen tulos
Emoyrityksen omistajien osuus tilikauden tuloksesta
Keskimääräinen osakemäärä
Osakekohtainen tulos (laimennusvaikutuksella oikaistu)
Emoyrityksen omistajien osuus tilikauden tuloksesta
Laimennusvaikutuksella oikaistu keskimääräinen osakemäärä
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
NoHo Partners esittää tiettyjä vertailukelpoisia taloudellisia tunnuslukuja (vaihtoehtoiset tunnusluvut),
joita ei ole IFRS-standardeissa. NoHo Partnersin esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä
tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista, ja niitä tulee lukea yhdessä lähinnä vastaavien
IFRS-tunnuslukujen kanssa.
Oman pääoman tuotto %
Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus + määräysvallattomille kuuluva
osuus)
*
100
Oma pääoma keskimäärin (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille
omistajille kuuluva)
Omavaraisuusaste %
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus + määräysvallattomien omistajien
osuus)
*
100
Taseen loppusumma - Saadut ennakot
Oikaistu omavaraisuusaste %
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva osuus + määräysvallattomien omistajien
osuus)
*
100
Taseen loppusumma - Saadut ennakot - IFRS 16 standardin mukaiset velat
Sijoitetun pääoman tuotto %
Tilikauden tulos ennen veroja + Rahoituskulut
*
100
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille
kuuluva) + Korolliset rahoitusvelat keskimäärin
Korolliset nettovelat
Korolliset velat - pitkäaikaiset korolliset saamiset - rahavarat
Korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -vaikutusta
Korolliset velat ilman IFRS 16 standardin mukaisia velkoja - pitkäaikaiset korolliset saamiset -
rahavarat
Nettovelkaantumisaste %
Korolliset nettovelat
*
100
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille
kuuluva)
Nettovelkaantumisaste % ilman IFRS 16 -vaikutusta
Korolliset nettovelat ilman IFRS 16
*
100
Oma pääoma (emoyhtiön omistajille kuuluva sekä määräysvallattomille omistajille
kuuluva) - IFRS 16 osalta tuloslaskelmaan kirjatut poistot, vuokrakulut ja rahoituskulut
Henkilöstökulu, % (ilman Triple Trading*)
Työsuhde-etuudet + vuokrattu työvoima
*
100
Liikevaihto
Materiaalikate, % (ilman Triple Trading*)
Liikevaihto - aineet ja tarvikkeet
*
100
Liikevaihto
Oikaistut nettorahoituskulut
Rahoitustuotot - rahoituskulut (oikaistuna IFRS standardien mukaisilla hankintoihin liityvillä
kirjauksilla, rahoituserien kurssieroilla ja Eezy Oyj:n osakkeisiin liittyvillä kirjauksilla)
Oma pääoma ilman IFRS 16 -vaikutusta
Oma pääoma, josta on oikaistu IFRS 16 -kirjausten kumulatiivinen tulosvaikutus
Operatiivinen käyttökate
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset - osuus osakkuusyhtiön tuloksesta - IFRS 16 -vuokrakulujen
muuntaminen kassavirtaperusteiseksi
Nettovelan suhde operatiiviseen käyttökatteeseen
Korolliset nettovelat ilman IFRS 16 -vaikutusta
Operatiivinen käyttökate (rullaava 12 kk)
*Triple Trading:n liiketoiminnan normaalista ravintolatoiminnasta poikkeavan luoteen vuoksi yhtiön
vaikutusta ei huomoida materiaalikatteen ja henkilöstökuluprosentin laskennassa.
| 171
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
EUR
2024
2023
Liikevaihto
40,186,124.62
44,781,040.49
Liiketoiminnan muut tuotot
25,731,623.41
20,393,814.98
Materiaalit ja palvelut
-9,124,417.30
-10,823,794.73
16,118.80
30,520.86
-5,123,748.85
-6,077,718.80
-14,232,047.35
-16,870,992.67
Henkilöstökulut
-9,683,758.75
-11,026,048.95
-1,620,584.75
-1,808,792.96
-268,063.01
-383,456.83
-11,572,406.51
-13,218,298.74
Poistot ja arvonalentumiset
-1,923,552.01
-1,858,118.01
Liiketoiminnan muut kulut
-30,797,810.27
-28,004,628.01
Liikevoitto (tappio)
7,391,931.89
5,222,818.04
EUR
2024
2023
Rahoitustuotot ja -kulut
4,123,074.59
4,791,302.80
6,996.66
774,432.80
3,685,785.45
3,464,174.77
124,901.29
22,543.68
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien
rahoitusarvopapereista
-2,795,800.00
0.00
Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien
rahoitusarvopapereista
-578,000.00
-14,255,513.60
-1,061,243.40
-992,067.29
-8,285,414.73
-7,009,019.74
-4,779,700.14
-13,204,146.58
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
2,612,231.75
-7,981,328.54
Tilinpäätössiirrot
8,612,737.07
2,799,660.00
Voitto (tappio)
11,224,968.82
-5,181,668.54
| 172
Emoyhtiön tase (FAS)
EUR
31.12.2024
31.12.2023
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
608,940.66
720,985.48
Muut pitkävaikutteiset menot
4,139,022.10
4,596,013.75
Ennakkomaksut
256,487.14
0.00
5,004,449.90
5,316,999.23
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
1,615,374.33
1,696,095.02
Koneet ja kalusto
3,165,255.25
3,721,935.38
Muut aineelliset hyödykkeet
12,593.44
12,593.44
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
55,053.69
0.00
4,848,276.71
5,430,623.84
Sijoitukset
Osuudet konsernin yrityksissä
140,846,497.59
126,882,399.22
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
3.00
8,438,269.52
Muut osakkeet ja osuudet
522,492.23
425,307.14
141,368,992.82
135,745,975.88
Pysyvät vastaavat yhteensä
151,221,719.43
146,493,598.95
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Valmiit tuotteet ja tavarat
954,025.69
937,906.89
Pitkäaikaiset
Pitkäaikaiset myyntisaamiset
137,717.38
137,717.38
Lainasaamiset konserniyrityksiltä
68,759,855.83
83,321,697.49
Lainasaamiset
0.00
490,000.00
68,897,573.21
83,949,414.87
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
2,473,333.10
2,954,947.17
Saamiset konserniyrityksiltä
43,233,158.76
38,413,099.35
Lainasaamiset muut
317,154.11
5,000.00
466,436.18
530,213.40
Siirtosaamiset
1,933,178.34
1,646,926.90
48,423,260.49
43,550,186.82
Rahat ja pankkisaamiset
183,617.42
362,563.85
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
118,458,476.81
128,800,072.43
VASTAAVAA YHTEENSÄ
269,680,196.24
275,293,671.38
EUR
31.12.2024
31.12.2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
150,000.00
150,000.00
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
73,451,181.83
73,451,181.83
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
21,264,796.80
35,480,642.79
Tilikauden voitto (tappio)
11,224,968.82
-5,181,668.54
Oma pääoma yhteensä
106,090,947.45
103,900,156.08
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
85,865.67
82,865.67
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset
15,000.00
3,000.00
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
95,676,309.84
86,814,614.87
Saadut ennakot
1,177,766.70
1,427,768.01
Muut pitkäaikaiset velat
2,269,768.28
4,249,970.12
Velat saman konsernin yrityksille
19,264,930.75
17,986,009.61
118,388,775.57
110,478,362.61
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
11,456,146.49
29,587,431.40
Saadut ennakot
1,667,221.42
1,101,005.33
Ostovelat
5,993,820.40
6,250,536.91
Velat saman konsernin yrityksille
16,263,514.12
13,591,772.78
Muut velat
1,796,776.71
363,326.78
Siirtovelat
7,922,128.41
9,932,213.82
45,099,607.55
60,826,287.02
Vieras pääoma yhteensä
163,488,383.12
171,304,649.63
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
269,680,196.24
275,293,671.38
| 173
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)
tuhatta euroa
2024
2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
2,612.2
-5,181.7
Oikaisut:
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
-10,698.1
-9,267.2
Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
1,923.6
1,858.1
Rahoitustuotot ja -kulut
4,779.7
13,204.1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-1,382.6
613.4
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset
316.2
-1,352.5
Vaihto-omaisuus
-16.1
-30.5
Lyhytaikaiset korottomat velat
-762.2
6,170.4
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-1,844.8
5,400.7
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-10,120.0
-7,662.3
Saadut osingot liiketoiminnasta
4,130.1
5,457.0
Saadut korot liiketoiminnasta
3,483.4
1,555.8
Maksetut välittömät verot
-5.4
-30.6
Liiketoiminnan nettorahavirta
-4,356.7
4,720.7
tuhatta euroa
2024
2023
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-1,019.9
-1,977.8
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
63.3
411.5
Vähemmistöosuuksien hankinta
-751.4
-1,729.4
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos
13,223.4
14,013.2
Tytäryritysten hankinta
-2,095.5
-11,841.2
Liiketoimintakaupat, hankinnat
0.0
-300.0
Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet
7,185.9
197.8
Liiketoimintakaupat, myynnit
0.0
11.0
Investointien nettorahavirta
16,605.8
-1,214.9
Rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot
102,000.0
5,000.0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-101,299.7
-12,720.2
Lyhytaikaisten lainojen nostot
3,106.1
6,816.2
Lyhytaikaisten yritystodistusten takaisinmaksu
-10,000.0
6,000.0
Maksetut osingot ja muu voitonjako
-9,034.2
-8,356.5
Saadut konserniavustukset
2,799.7
0.0
Rahoituksen nettorahavirta
-12,428.1
-3,260.6
Rahavarojen muutos
-178.9
245.2
Rahavarat tilikauden alussa
362.6
117.4
Rahavarat tilikauden lopussa
183.6
362.6
Rahavarojen muutos
-178.9
245.2
| 174
Emoyhtiön liitetiedot
1.1 LAATIMISPERUSTA
NoHo Partners Oyj:n tilikausi on 1.1.–31.12..Tilinpäätös on laadittu KPL:n mukaisesti (FAS).
Tulos ja tase on esitetty euroina ja rahavirtalaskelma sekä liitetiedot on esitetty tuhansina
euroina.
ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ -MENETELMÄT
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla vähennettynä.
Pysyvien vastaavien liitetiedoissa on esitetty vain niiden pysyvien vastaavien hyödykkeiden
hankintamenot, joiden hankintamenoja ei ole vielä kokonaan poistettu suunnitelman
mukaisina poistoina kuluksi.
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset
Hyödykeryhmä
Arvioitu
pitoaika
Poisto-
menetelmä
Rakennukset
tasapoisto
Liikearvo
tasapoisto
Muut aineettomat hyödykkeet
tasapoisto
Koneet ja kalusto
tasapoisto
Vaihtuvien vastaavien arvostus
Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO-periaatetta
sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta.
Vaihtuvien vastaavien saamisiin merkityt myynti- ja muut saamiset on arvostettu
nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa.
Henkilöstön eläketurva
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Vieraan pääoman arvostus
Velat on arvostettu nimellisarvoonsa.
Omat osakkeet
Hankitut omat osakkeet kirjataan edellisten tilikausien kertyneiden voittovarojen
vähennykseksi.
Lähipiiri ja johdon palkitseminen
Lisätietoja yhtiön lähipiiristä ja johdon palkitsemisesta on saatavilla sivulla
.
Konserniyritykset
Lisätietoja tytär- ja osakkuusyrityksistä on saatavilla sivulla
.
| 175
1.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
Liikevaihdon jakautuminen, tuhatta euroa
2024
2023
Ravintolaliiketoiminta
40,186.1
44,781.0
Liiketoiminnan muut tuotot, tuhatta euroa
2024
2023
Myyntivoitot
393.0
77.2
Vuokratuotot
412.4
562.4
Muut liiketoiminnan muut tuotot
551.2
486.8
Muut liiketoiminnan muut tuotot, Konserni
24,375.0
19,267.4
Yhteensä
25,731.6
20,393.8
Henkilöstökulut, tuhatta euroa
2024
2023
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
172
200
Palkat ja palkkiot
9,683.8
11,026.0
Eläkekulut
1,620.6
1,808.8
Muut henkilösivukulut
268.1
383.5
Yhteensä
11,572.4
13,218.3
Liiketoiminnan muut kulut, tuhatta euroa
2024
2023
Vapaaehtoiset henkilöstökulut
741.3
927.5
Toimitilakulut
20,078.1
17,597.7
Kone- ja kalustokulut
2,583.6
2,897.9
Matkakulut
473.1
437.2
Markkinointi-, esiintyjä- ja edustuskulut
2,465.9
2,684.7
Muut liiketoiminnan kulut
4,455.8
3,459.6
Yhteensä
30,797.8
28,004.6
Tilintarkastajan palvelut, tuhatta euroa
2024
2023
Tilintarkastuspalkkiot
404.0
374.0
Tilintarkastuslain 1.1,2§:ssä tarkoitetut toimeksiannot
130.0
0.0
Muut palvelut
15.0
117.0
Yhteensä
549.0
491.0
| 176
1.3 TASEEN LIITETIEDOT
Aineettomat hyödykkeet, tuhatta euroa
Liikearvo
Muut aineettomat
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
4,955.7
15,576.4
0.0
20,532.1
Lisäykset
664.9
664.9
Siirrot erien välillä
408.4
-408.4
0.0
Vähennykset
-43.2
-43.2
Hankintameno 31.12.
4,955.7
15,941.6
256.5
21,153.7
Kertyneet poistot 1.1.
-4,234.7
-10,980.4
0.0
-15,215.1
Vähennykset
25.8
25.8
Tilikauden poistot
-112.0
-848.0
-960.0
Kertyneet poistot 31.12.
-4,346.8
-11,802.5
0.0
-16,149.3
Kirjanpitoarvo 31.12.
608.9
4,139.0
256.5
5,004.4
Kirjanpitoarvo 1.1.
721.0
4,596.0
0.0
5,317.0
Aineelliset hyödykkeet, tuhatta euroa
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
2,421.6
8,483.7
12.6
0.0
10,917.9
Lisäykset
46.9
388.7
435.6
Siirrot erien välillä
333.7
-333.7
0.0
Vähennykset
-170.4
0.0
-170.4
Hankintameno 31.12.
2,421.6
8,693.8
12.6
55.1
11,183.1
Kertyneet poistot 1.1.
-725.5
-4,761.8
0.0
0.0
-5,487.3
Vähennykset
116.0
116.0
Tilikauden poistot
-80.7
-882.8
-963.5
Kertyneet poistot 31.12.
-806.2
-5,528.6
0.0
0.0
-6,334.8
Kirjanpitoarvo 31.12.
1,615.4
3,165.3
12.6
55.1
4,848.3
Kirjanpitoarvo 1.1.
1,696.1
3,721.9
12.6
0.0
5,430.6
| 177
Sijoitukset, tuhatta euroa
Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Osuudet omistusyhteys-
yrityksissä
Muut osakkeet
ja osuudet
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
126,882.4
8,438.3
425.3
135,746.0
Lisäykset
16,759.9
100.0
16,859.9
Vähennykset
-8,438.3
-2.8
-8,441.1
Arvonalentumiset
-2,795.8
-2,795.8
Kirjanpitoarvo 31.12.
140,846.5
0.0
522.5
141,369.0
Lyhytaikaiset saamiset, tuhatta euroa
2024
2023
Lyhytaikaiset saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset
1,640.4
1,177.4
Siirtosaamiset
8,319.6
8,314.1
Muut konsernisaamiset
8,612.7
3,057.3
Lainasaamiset
24,660.5
25,864.2
Yhteensä
43,233.2
38,413.1
Siirtosaamisten olennaiset erät
Jaksotukset
377.8
261.3
Alennukset
1,101.6
878.6
Muut siirtosaamiset
453.8
507.1
Yhteensä
1,933.2
1,646.9
Oma pääoma, tuhatta euroa
2024
2023
Osakepääoma tilikauden alussa
150.0
150.0
Osakepääoma tilikauden lopussa
150.0
150.0
Sidottu oma pääoma yhteensä tilikauden lopussa
150.0
150.0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden alussa
73,451.2
71,972.4
Suunnattu osakeanti
0.0
1,478.8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tilikauden
lopussa
73,451.2
73,451.2
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden alussa
35,480.6
40,964.8
Edellisen tilikauden voitto/tappio siirto
-5,181.7
2,872.3
Osingonjako
-9,034.2
-8,356.5
Edellisten tilikausien voitto/tappio tilikauden lopussa
21,264.8
35,480.6
Tilikauden voitto/tappio
11,225.0
-5,181.7
Oma pääoma yhteensä
106,090.9
103,900.2
| 178
Laskelma jakokelpoisista varoista omassa
pääomassa, tuhatta euroa
2024
2023
Edellisten tilikausien voitto
21,264.8
35,480.6
Tilikauden tulos (voitto + / tappio - )
11,225.0
-5,181.7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
73,451.2
73,451.2
Jakokelpoiset varat yhteensä
105,940.9
103,750.2
Tilinpäätössiirtojen kertymä
2024
2023
Rakennusten poistoero
42.7
42.7
Koneiden ja kaluston poistoero
43.2
43.2
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä
85.9
85.9
Pakolliset varaukset, tuhatta euroa
2024
2023
Yksikön lopettamiseen liittyvä kuluvaraus
15.0
3.0
Vieras pääoma, tuhatta euroa
2024
2023
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat
1,041.8
845.5
Velat
13,754.4
11,957.3
Siirtovelat
1,467.3
788.9
Yhteensä
16,263.5
13,591.8
Siirtovelkojen olennaiset erät
Palkkavelat
1,171.0
1,456.0
Lomapalkkavelka
1,391.3
1,426.0
Korot
18.7
561.9
Tuloverot
0.0
5.4
Muut siirtovelat
5,341.1
6,483.0
Siirtovelat yhteensä
7,922.1
9,932.2
Konsernitilin kokonaissaldo on esitetty emoyhtiön rahavaroissa.
Emoyhtiön saatava tai velka on esitetty saatavana saman konsernin yrityksiltä tai velkana
saman konsernin yrityksille.
| 179
1.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Vastuut ja vakuudet tase-erittäin ja vakuuslajeittain
tuhatta euroa
2024
2023
Taseeseen sisältyvät velat, joista annettu vakuuksia
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset
95,604.4
86,701.8
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikaiset
11,432.5
19,557.0
Yhteensä
107,036.9
106,258.8
Annetut vakuudet
Annetut yrityskiinnitykset
154,700.0
34,150.0
Kiinteistökiinnitys
4,000.0
4,000.0
Pantatut arvopaperit ja tytäryhtiöosakkeet
140,846.5
139,771.0
Muut annetut vakuudet yhteensä
299,546.5
177,921.0
Muiden puolesta annetut vakuudet
Muut takaukset
8,143.6
8,213.0
Taseeseen sisältymättömät leasingvuokrasopimusvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
29.1
15.5
Myöhemmin maksettavat
25.9
23.2
Yhteensä
55.0
38.7
Muut vastuut
Taseeseen sisältymättömät muut annetut
vastuusitoumukset
Vuokravastuu
Vuoden kuluessa maksettavat
12,876.5
13,070.8
2-5 vuoden kuluessa maksettavat
36,975.4
35,254.0
Yli 5 vuoden kuluessa maksettavat
25,269.0
29,724.9
Yhteensä
75,120.9
78,049.8
tuhatta euroa
2024
2023
Eezy Oyj, ostovastuu
1,420.8
16,878.7
| 180
HALLITUKSEN
VOITONJAKOKELPOISTEN
VAROJEN
JAKOEHDOTUS
NoHo Partners Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 105,940,945.62 euroa, josta
tilikauden tuloksen osuus on 11,224,968.82 euroa.
NoHo Partners Oyj:n hallitus ehdottaa 9.4.2025 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle,
että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella osinkoa jaetaan
0,46 (0,43) euroa osakketta kohden.
Hallitus ehdottaa osingon maksamista kolmessa erässä. Ensimmäinen erä 0,15 euroa
osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä
8.5.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus
esittää osingonmaksupäiväksi 15.5.2025.
Toinen erä 0,15 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 7.8.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 14.8.2025.
Kolmas erä 0,16 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 6.11.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus esittää osingonmaksupäiväksi 13.11.2025.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yhtiön osakkeiden lukumäärä oli 21,009,715.
Tilinpäätös on laadittu sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen ja antaa oikean ja
riittävän kuvan sekä emoyhtiöstä että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhtiöiden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Lisäksi vahvistamme, että hallituksen toimintakertomus sisältää:
- Todenmukaisen kuvan liiketoiminnan kehittymisestä ja taloudellisesta tuloksesta,
- Kuvauksen merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muusta yrityksen
tilasta ja
- Kestävyysraportin, joka on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja ja taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 17.3.2025
Timo Laine
hallituksen puheenjohtaja
Maarit Vannas
Mika Niemi
Timo Mänty
Petri Olkinuora
Kai Seikku
Jarno Suominen
toimitusjohtaja
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 18.3.2025
Ernst & Young Oy
Tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola
KHT
| 181
TILINTARKASTUSKERTOMUS
NoHo Partners Oyj:n yhtiökokoukselle
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet NoHo Partners Oyj:n (y-tunnus 1952494-7) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
●
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
●
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin
kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat
parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä
palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen
537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.8.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme
mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,
emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan
lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme
suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti
riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme
tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet
perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa
kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
| 182
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA
MITEN SEIKKAA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
Liikearvon arvostus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4.1.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 193,4 miljoonaa euroa, joka on 33,2 %
konsernin kokonaisvaroista ja 188,1 % konsernin omasta pääomasta.
Liikearvon arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska
arvonalentumistestaukseen sisältyy merkittäviä johdon ennusteita ja harkintaa ja koska
liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta.
Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden
käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat
mm. liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty
diskonttokorko.
Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin
sisältyvien oletusten muuttuessa. Muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat
johtaa liikearvon arvonalentumiseen.
Tämä seikka oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Myynnin tuloutus
Viittaamme konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin ja liitetietoon 2.1
Myyntituotot koostuvat pääosin ravintolaliiketoiminnan ruoan ja virvokkeiden myynnistä
yksityis- ja yritysasiakkaille. Myydyt palvelut sisältävät ravintoloiden palvelumyynnin ja saadut
markkinointitukimaksut.
Tuotot myynnistä kirjataan myyntihetkellä tai kun palvelu on suoritettu.
Myynnin tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska myynnin tuloutus on
johdon käyttämä keskeinen taloudellinen mittari, joka saattaa luoda kannustimen
myyntituottojen virheellisille kirjauksille. Yksittäisten myyntitapahtumien määrä on lisäksi
suuri.
Myynnin tuloutus oli EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
•
Käytimme apuna arvonmäärityksen eriytyisasiantuntijoitamme arvioidessamme johdon
arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä
laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuutta.
•
Vertasimme johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia hyväksyttyihin
budjetteihin ja ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä itse
laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi diskonttaamisessa käytetyn pääoman
keskimääräisen kustannuksen osalta.
•
Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa NoHo
Partners Oyj:n markkina-arvoon.
•
Arvioimme myös arvonalentumistestaukseen liittyvien liitetietojen riittävyyttä sekä
asianmukaisuutta.
Myynnin tuloutukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suoritimme muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
•
Konsernin myynnin tuloutuksen laskentaperiaatteiden asianmukaisuuden arviointi
sisältäen paljous- ja muita alennuksia.
•
Tarkastimme myyntituottojen tilikauden aikaisia tapahtumia vertaamalla niitä saatuihin
suorituksiin.
•
Testasimme data-analyysien avulla myyntituottoja ja suoritimme aineistotarkastusta.
•
Tarkastimme myynnin kirjautumisen oikealle tilikaudelle.
•
Teimme myyntituottoihin liittyviä analyyttisiä aineistotarkastustoimenpiteitä, kuten
kateanalyysejä.
•
Tarkastimme myyntituottoihin liittyvät manuaaliviennit.
•
Arvioimme myyntituottojen liitetietoja ja niiden riittävyyttä.
| 183
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka
liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen
perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin
tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
•
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin
vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
•
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
•
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
•
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö
sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
•
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,
yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
•
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin
kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön
ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta
laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä
tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos
säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
| 184
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska
siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat
kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 24.4.2019 alkaen
yhtäjaksoisesti kuuden vuoden ajan.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää
toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja
odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme
muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 18.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola
KHT
| 185
RIIPPUMATTOMAN
TILINTARKASTAJAN
RAPORTTI
NOHO
PARTNERS
OYJ:N
ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ
NoHo Partners Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
NoHo Partners Oyj:n (y-tunnus: 1952494-7) komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös 743700DYZ6R1QNLWQA56-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta
1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-
tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin
vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
•
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin
artiklan 3 mukaisesti
•
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin artiklan
4 mukaisesti sekä
•
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen
yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission
teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission
teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on
suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
•
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti
•
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti
•
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan
harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että NoHo Partners
Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 743700DYZ6R1QNLWQA56-2024-12-31-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-
31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme NoHo Partners Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta
1.1.-31.12.2024 on annettu 18.3.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 18.3.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Juha Hilmola
KHT
| 186
KESTÄVYYSRAPORTIN
VARMENNUSKERTOMUS
NoHo Partners Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on
NoHo Partners Oyj:n (1952494-7) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole
tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole
kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja
(ESRS);
2)
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla NoHo Partners Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-
asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden
antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu)
”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon
kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus
”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että NoHo Partners Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä
vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,
jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
NoHo Partners Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
●
luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22
§:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
●
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia;
●
laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien
raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja
valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten
| 187
tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska
päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen
määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia
tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista
toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska
ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden
siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden
katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa
vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
●
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
●
hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai
virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat
luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne,
ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi
kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.
●
konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
●
toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
●
koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:
-
oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan
yrityksen dokumentaatioon.
-
ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä
testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin
oikeellisuutta.
●
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä
arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta
Helsingissä 18.3.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Juha Hilmola
KRT
| 188
KIRJANPITOKIRJAT
Luettelo kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä säilytystavoista
Kirjanpitokirjat
Säilytystapa
Päiväkirja
Sähköinen arkisto
Pääkirja
Sähköinen arkisto
Myyntireskontra
Sähköinen arkisto
Ostoreskontra
Sähköinen arkisto
Palkkakirjanpito
Sähköinen arkisto
Tilinpäätös
Erikseen sidottuna / noho.fi
Tase -erittelyt
Erikseen sidottuna
Tositelaji
Tositenumero alkaen
Manuaalinen syöttö
80000
Tito-tilitositteet
170000
Myyntilaskusummat
120001
Suoritukset
70000
Ostolaskut
200000
Ostolaskun maksu
40000
Kasperi-tositteet
160000
eAttest-jaksotus
150000
Jaksotustositteet
100001
Ulkoiset esijärjestelmät
300000
Liitetietotosite
LTT01
